TKK / Kirjasto / Oppaat / TENTTU Online käyttöopas 12.5.2009
TENTTU-tietokannat sisältävät viitetietoja TKK:n kirjastojen kokoelmiin, suomenkielisiin teknisiin aikakauslehtiartikkeleihin ja TKK:n henkilökunnan julkaisuihin, sekä tietoja TKK:n opinnäytetöistä, käynnissä olevista tutkimushankkeista ja kirjastoista.
TENTTU-tiedonhakujärjestelmää voi käyttää kahdella eri käyttöliittymällä:
TENTTU WWW-käyttöliittymä sijaitsee osoitteessa http://www.otalib.fi/tkk/. Tietokannat TKKtutkii, TKKjulkaisee, TKKkirjastot ja TEKmuseo ovat kaikkien käytettävissä, muiden tietokantojen käyttö edellyttää sopimusta TKK:n ulkopuolisilta käyttäjiltä, jolloin käytöstä veloitetaan vuosimaksu.
TENTTU Online on vain TKK:n sisäisessä käytössä. Se sisältää julkisten TENTTU-tietokantojen lisäksi useita vain TKK:n sisäisessä käytössä olevia tietokantoja. TENTTU Online toimii Trip-ohjelmistolla merkkipohjaisen käyttöliittymän kautta CCL-komentokielellä. Sen käyttämiseksi tarvitaan aina henkilökohtainen Trip-käyttäjätunnus.
Tässä oppaassa neuvotaan TENTTU-tiedonhakujärjestelmän käyttöä TENTTU Online-käyttöliittymän kautta.
TENTTU CD-ROM-levyä julkaistiin vuosina 1992-2001.
Kirjaston tosiaikainen kirjastojärjestelmä TEEMU, jolla hoidetaan mm. lainaustoiminnot ja aikakauslehtien saapumisvalvonta, sisältää saman aineiston kuin TKKbooks- ja TKKserials- tietokannat. Muuttuneet luettelotiedot siirretään TEEMUsta näihin tietokantoihin noin kerran kuukaudessa. TEEMU ei kuitenkaan ole varsinainen tiedonhakujärjestelmä.
Kaikki TENTTUun liittyvät asiat..........................infolib@tkk.fi
Trip-käyttäjätunnukset...................................451 4138
Käytön neuvonta..........................................451 4138, -4124,
infolib@tkk.fi
Lainaustoimisto..........................................451 4111,
lainaus@tkk.fi
Kaukopalvelu.............................................451 4115,
kaukopalvelu@tkk.fi
TEEMU....................................................451 4147,
infolib@tkk.fi
Kirjaston telefax........................................451 4132
Postiosoite Teknillisen korkeakoulun kirjasto
PL 7000, 02015 TKK
Käyntiosoite Otaniementie 9, Espoo
TKKbooks-tietokanta sisältää tiedot Teknillisen korkeakoulun pää- ja erilliskirjastoihin hankituista kirjoista, väitöskirjoista, kokousjulkaisuista ja erillisinä julkaisuina luetteloiduista sarjoista ja raporteista. Vuonna 2008 viitteitä oli yli 340.000, vuosikasvu on noin 10.000 viitettä.
Tietokannassa on viitteitä kaikilta tekniikan ja niitä sivuavien luonnontieteiden sekä taloustieteiden aloilta. Sen avulla saa selvyyden esimerkiksi mitä kirjoja jostakin aiheesta on TKK:n kirjastoissa. Hakutermeinä käytetään useimmiten julkaisujen nimissä esiintyviä sanoja.
Yhdistettäessä haussa sijainti- ja varastotietoja
keskenään, on and-operaattorin tilalla käytettävä
and.r-operaattoria,
esim.
Tietokanta päivitetään noin kerran kuukaudessa siirtämällä tiedot TEEMUsta.
Luokituksen avulla voi tehdä aiheenmukaisia tiedonhakuja TKKbooks-tietokannasta, jossa viitteet ovat alkuperäiskielillä. Luokituksena on käytetty kansainvälistä UDK-luokitusta. Tietokannan luokituksen pohjana ovat suomalaisen lyhennetyn laitoksen UDK-luvut (Yleinen kymmenluokittelu, UDK 1983). Hakua tehtäessä apuna voi käyttää myös löytämänsä viitteen luokitusta. Viitettä kohti lukuja on käytetty keskimäärin 2-4 kpl. Pääkirjaston kirjojen hyllyjärjestys perustuu karkeaan UDK- luokitukseen. Asiasanoja käytetään rajoitetusti, lähinnä ATK-alan julkaisuissa (esim. ohjelmointikielet).
TKKbooks:in aineistoa annetaan pääsääntöisesti lainaksi ja kaukolainaksi. Aineistosta toimitetaan myös kopioita. Käsikirjoja, CD-ROM-levykkeitä, hakuteoksia, tiivistelmä- ja viitetietojulkaisuja ja lukusalikappaleita ei lainata.
Seuraavassa taulukossa on lueteltu TKKbooks-tietokannan kenttiä. Kaikki kentät saa esille status-komennolla.
kenttä tyyppi sisältö hakuesim.
SI2 p sijaintikirjasto f si2=spektri
SI3 t varastotiedot f si3=p1 ref
AU p tekijä(t), toimittaja(t),
kohdehenk. f au=guzzi
CS p julkaisijayhteisö f cs=säteilyturvakeskus
MT p konferenssin nimi f mt=petrology
TI t julkaisun nimeke f ti=holograph$
PU p kustantaja f pu=insko
SO p sarjajulkaisu f so=insinöörijärjestö$
SB p ISBN-numero f sb=9971-50-551-7
CC t UDK-luku f cc=621_798$
LA p julkaisukieli f la=fin
PY I julkaisuvuosi f py=1989
Maiden ja kielten Iyhenteet ovat standardien (ISO 3166,1SO R839) mukaiset. Näistä tärkeimmät ovat liitteessä 1.
f=1 normaalitulostus, oletusarvo f=4 kaikki tiedot f=5 kirjallisuusviitemuoto f=6 otsikot
Malli tulostuksesta normaalimuodossa f=1
1 / 1 Database: TKKBOOKS Record: 80459
SI= Pääkirjasto, suljettu varasto (P1 Kel 621.31 Photovoltaic ...)
MT= * Executive Conference on Photovoltaic Systems for Electric Utility
Applications; 1990; Taormina
TI= Photovoltaic systems for electric utility applications: opportunities,
critical issues and development perspectives : proceedings of the
executive conference, 2-3 December 1990, Taormina, Italy
PT= Paris, 1992. - 211 s. -
PU= OECD
SB= 92-64-13645-2
CC= 621.31
621.383.5
620.93
TKKserials-tietokanta on Teknillisen korkeakoulun kirjastojen kausijulkaisujen luettelo. Tietokanta sisältää tiedot TKK:n kirjastoihin tulevista tai aikaisemmin tulleista lehdistä, lehtien artikkeleihin siinä ei ole viitteitä. TKK:ssa käytettävissä olevat elektroniset lehdet on luetteloitu vain osittain tässä tietokannassa.
Tietokantaan on luetteloitu noin 15.000 nimekettä, joista noin
2000 tulee jatkuvana kirjastoihin. Jatkuvuuden saa selville
komennolla f cd2=tilaus jatkuu tai
f cd2=tilaus päättynyt, ja tiettyyn
kirjastoon jatkuvasti tulevat
esim. komennolla
(pääkirjastoon jatkuvasti tulevat ruotsinkieliset lehdet).
Yhdistettäessä haussa sijainti-, varasto- ja jatkuvuustietoja
keskenään, on and-operaattorin tilalla käytettävä
and.r-operaattoria, esim. f si2=arkkit$
and.r si2=pääkir$.
TKKserials:ssa olevat julkaisut ovat pääasiassa tekniikan alalta. Ne on karkeasti luokitettu UDK-järjestelmän mukaan.
Tietokanta päivitetään noin kerran kuukaudessa siirtämällä tiedot TEEMUsta.
Aikakauslehtiä ei lainata. Monografiatyyppisiä kausijulkaisuja, kuten konferenssijulkaisuja, raportteja, VTT:n tiedotuksia jne. saa lainaksi. Kopioita toimitetaan kaikesta TKKserialsin aineistosta.
Seuraavassa taulukossa on lueteltu TKKserials-tietokannan kenttiä. Kaikki kentät saa esille status-komennolla.
kenttä tyyppi sisältö hakuesim. SI2 p sijaintikirjasto f si2=puu$ SI3 t volyymi, vuodet f si3=145 TI t julkaisun nimeke f ti=tekniikan maailma CS p julkaisijayhteisö f cs=commonwealth PT p julkaisupaikka f pt=melbourne SS p ISSN-numero f ss=0165-1633 CC t UDK-luku f cc=620_9$ CY p julkaisumaa f cy=us LA p julkaisukieli (vain osassa) f la=ger
Jos tulovuosien kohdalla on v tai vajaa, vuosikerta on vajaa.
Tärkeimmät käytetyt kieli- ja maakoodit ovat liitteessä 1.
f=1 normaalitulostus, oletusarvo f=4 kaikki tiedot f=5 otsikko, julkaisupaikka, ISSN-numero ja kirjastokoodi, jos jatkuvasti tuleva f=6 otsikot (lehden tai sarjan nimi)
Malli tulostuksesta normaalimuodossa f=1
2 / 10 Database: TKKSERIALS Record: 488
SI= Arkkitehtikirjasto A203 (A) -Tilaus jatkuu
50- 1969-
SI= Pääkirjasto, suljettu varasto -Tilaus päättynyt
51-52 1970-1971
53-54 1972-1973 V
55-60 1974-1979
TI= Landskab
PT= København
SS= 0023-8066
YH= Nimeke vuoteen 1980 asti: Landskap
Edeltäjä: Havekunst
CC= 712
TALI -tietokannassa on viitteitä valikoidusti yli 130 suomenkielisen tekniikan alan aikakauslehden artikkeleihin alkaen vuodesta 1980. Vuonna 2008 tietokannassa oli yli 315.000 viitettä vuosittaisen lisäyksen ollessa noin 10.000 viitettä. TALIa päivitetään jatkuvasti.
TALI-tietokanta sisältää tietoa hyvin laajalti paitsi tekniikasta myös sitä sivuavilta aloilta. Viitteet ovat käyttökelpoisia johonkin aiheeseen liittyvää esi- tai yleistietoa haettaessa. Verrattuna TKKbooks-tietokantaan, TALIsta voi hakea yksityiskohtaisempaa tietoa, sillä lehtiartikkelit on kirjoitettu suppeammista aiheista kuin kirjat. Hakusanoina käytetään useimmiten artikkelien otsikoiden termejä, mutta jos otsikot eivät ole tarpeeksi informatiivisia, on viitteisiin lisätty artikkelin sisältöä kuvaavia vapaita indeksitermejä parantamaan löytyvyyttä.
Komennolla taliuudet saa hakujoukoksi vain 3-4 viimeisimmän vuoden viitteet. Kun haluaa palata hakemaan koko tietokannasta, avataan TALI uudestaan.
TALIsta löytyvät artikkelit toimitetaan kopioina. Katso lehtien lainaus kohdasta TKKserials.
Seuraavassa taulukossa on lueteltu TALI-tietokannan kenttiä. Kaikki kentät saa esille status-komennolla.
kenttä tyyppi sisältö hakuesim. AU p tekijä(t) f au=heinonen k$ TI t artikkelin nimi f ti=mikrotietokone$ FT p lisätermit f ft=purjelent$ SO p aikakauslehden nimi f so=konepajamies PY I julkaisuvuosi f py>1994
f=1 normaalitulostus, oletusarvo f=4 kaikki tiedot f=5 kirjallisuusviitemuoto f=6 otsikot
Malli tulostuksesta normaalimuodossa f=1
1 / 1 Tietokanta: TALI Tietue: 150517
AU= Verho, Marja-Terttu
TI= Päivänpaisteen talteenottoa
FT= aurinkoenergia
SO= Johdin, 1994. Vol. 17, nro 2, s. 19-21.
INSSI -tietokanta sisältää viitteet TKK:ssa tehtyihin diplomi- ja kandidaatintöihin sekä lisensiaatintutkimuksiin. Diplomityöt ovat vuoden 1981 syksystä ja lisensiaatintutkimukset vuoden 1978 syksystä alkaen. Lisäksi tietokantaan on tallennettu takautuvasti vanhempia diplomitöitä ja lisensiaatintutkimuksia vuosilta 1900-1980. Kandidaatintöitä on tehty vuodesta 2006 alkaen. Vierailevien opiskelijoiden Final Project -töiden viitteet lisätään myös tietokantaan. Vuonna 2008 tietokannassa oli yli 36.000 viitettä. Tietokantaa päivitetään jatkuvasti.
Vuodesta 2008 lähtien kaikki kandidaatintyöt arkistoidaan elektronisessa muodossa pääkirjaston ylläpitämään elektroniseen arkistoon. Näiden ja aikaisempien vuosien töiden kokotekstit ovat korkeakoulun opettajien ja opiskelijoiden saatavilla viitteessä olevan linkin kautta (edellyttää salasanaa).
Professuurikoodit ja osastojen nimet ovat tietokannassa siinä muodossa, joka oli voimassa opinnäytettä hyväksyttäessä. Professuurin nimi on aukikirjoitetussa muodossa kentässä OA (oppiaine), joten haettaessa tietyn alan töitä ei professuurikoodeja tarvitse eikä kannata käyttää (koodit ovat vaihtuneet useita kertoja). Kaikki oppiaineet, joissa töitä on tehty, näkee komennolla d oa=$. Valvovan professorin nimi on kattavasti lukuvuoden 1985-86 viitteistä alkaen. Asiasanoja on alkaen vuoden 1996 töistä. Muilla kuin suomenkielellä tehtyjen töiden otsikot tai otsikoiden tärkeimmät termit on useimmiten käännetty suomeksi. Sijaintipaikka kerrotaan kentässä SI (ainakin silloin, kun työ sijaitsee muualla kuin kyseisen laitoksen kirjastossa).
TKK:n julkaisuarkistossa sijaitsevien diplomitöiden viitteissä on linkki työn kokotekstitiedostoon, joihin on vapaa pääsy. Tiivistelmiä on lisätty takautuvasti viimeksi kuluneiden vuosien diplomitöihin. Viitteessä on linkki "Tiivistelmä", jos tiivistelmä on lisätty tietokantaan.
Painetut diplomityöt ja lisensiaatintutkimukset sijaitsevat TKK:n erilliskirjastoissa, joista niitä lainataan. Töitä voi pyytää myös kaukolainaksi. Ennen vuotta 2000 valmistuneet työt, joissa on sijainti P1 Ark, sijaitsevat Pääkirjaston arkistossa. Kandidaatintöitä ei lainata.
Seuraavassa taulukossa on lueteltu INSSI -tietokannan kenttiä. Kaikki kentät saa esille status-komennolla.
kenttä tyyppi sisältö hakuesim. AU p opinnäytteen tekijä f au=mäkinen p$ TI t opinnäytteen otsikko f ti=entsyym$ TI2 t vieraskielinen otsikko f ti2=concrete$ TI3 t otsikon suomennos f ti3=merikulj$ OS p tekijän osasto TKK:ssa f os=kone$ PY i työn julkaisuvuosi f py=2004 DT p julkaisutyyppi f dt=lis, dt=dipl MO p työn valvoja f mo=kauppinen OA p oppiaine f oa=geodesia AB t tiivistelmä f ab=$
f=1 normaalitulostus, oletusarvo f=4 kaikki tiedot f=5 kirjallisuusviitemuoto f=6 otsikot
Malli tulostuksesta normaalimuodossa f=1
1 / 1 Tietokanta: INSSI Tietue: 9202
AU= Pitkänen, Petri
TI= Kemin maanalainen kaivos
OS= Prosessi- ja materiaalitekniikan osasto (PM Mak)
DT= Dipl PY= 1993 LA= fin PK= Mak-32
OA= Kalliorakentaminen
MO= Matikainen, Raimo
TKKkirjastot-tietokanta sisältää tietoja TKK:n kirjastolaitokseen kuuluvista kirjastoista: pääkirjastosta sekä erilliskirjastoista. Tietokannassa on mm. yhteystiedot, aukioloajat sekä kirjasto- ja kokoelmatunnukset. Tietokantaa päivitetään tarvittaessa.
Seuraavassa taulukossa on lueteltu TKKkirjastot-tietokannan kenttiä. Kaikki käytetyt kentät saa esille status-komennolla.
kenttä tyyppi sisältö hakuesim. KIR p kirjastotunnus f kir=t TI t kirjaston nimi f ti=maanmittaustekn$ PUH p puhelinnumero f puh=3865 YHEN p kirjastonhoitaja, yhteyshenkilö f yhen=salo pirkko POST p postitustunnus f post=b LAIT p osasto tai laitos f lait=lk
Ei lainattavat kokoelmat löytyvät komennolla f ei lainata.
f=1 normaalitulostus, oletusarvo f=2 kuten f=1, mutta kenttätunnukset ovat myös näkyvissä f=4 kaikki tiedot f=6 kirjaston tunnus, nimi, postitustunnus ja yhteyshenkilö
Malli tulostuksesta normaalimuodossa f=1
1/64 Tietokanta: TKKKIRJASTOT Record: 1
A Arkkitehtiosaston kirjasto
Osasto/laitos: A
Otakaari 1 X huone A 203
Puh. 451-4418 Sähköposti: A-kirjasto@tkk.fi
Yhteyshenkilö(t): Oksanen, Rauni; Haapalainen, Maija
Avoinna ma-to 10-18 pe 8-15
(kesällä ma-to 9-15 pe 9-13)
TKKtutkii on Teknillisen korkeakoulun tutkimusrekisteri. Se sisältää tiedot julkisista, käynnissä olevista tai juuri päättyneistä tutkimushankkeista, joiden kokonaisbudjetti ylittää 17.000 euroa tai hankkeeseen käytetty työmäärä ylittää 12 henkilötyökuukautta. Tietokannassa olevien luottamuksellisten tutkimushankkeiden tietoja voivat katsella vain niihin käyttöoikeuden saaneet. Vuonna 2008 tietokannassa oli noin 5000 tietuetta. Tietokantaa päivitetään jatkuvasti.
Vuonna 2008 käynnissä olevat tutkimukset löytyvät komennolla tutkii08, ja vastaavasti vuosina 1999 - 2007 käynnissä olleet tutkimukset haetaan komennoilla tutkii99 - tutkii07.
Seuraavassa taulukossa on lueteltu TKKtutkii-tietokannan kenttiä. Kaikki käytettävissä olevat kentät saa näkyviin status-komennolla.
kenttä tyyppi sisältö hakuesim. TI t tutkimuksen nimi f ti=mikroaalto$ TIE t tutkimuksen nimi (engl.) f tie=microwave AU p vastuullinen tutkija f au=oittinen pirkko CI t muut tutkijat f ci=vartiainen matti CS p organisaation nimi f cs=metsähovi$ AB t tutkimuksen tiivistelmä f ab=nmr UW p asiasanat (suom.) f uw=kaukokartoitus ABE t tiivistelmä (engl.) f abe=hydraulic KWE p asiasanat (engl.) f kwe=traffic EQ p erikoisvälineet, -laitteet f eq=röntgen$
f=1 normaalitulostus, oletusarvo f=2 engl. kiel. tulostusmuoto (pitkä) f=4 kaikki tiedot (julkiset) f=6 tutkimuksen nimi f=7 engl. kiel. tulostusmuoto (lyhyt) f=9 kaikki tiedot (sama järjestys kuin tallennuslomakkeella)
Malli tulostuksesta normaalimuodossa f=1
1 / 1 Database: TKKTUTKII Record: 583 Ajodynamiikka ja välityskyky liikennevaloissa Vastuullinen tutkija: Pursula, Matti Muut tutkijat: Niittymäki, Jarkko Rakenne- ja yhdyskuntatekniikan laitos, Liikennetekniikan laboratorio Rakentajanaukio 4 A, 02150 Espoo Julkisuus: julkinen Tutkimuksen kesto: 1994-01-02... 1995-12-31; päättynyt
TKKjulkaisee-tietokanta sisältää tietoja Teknillisen korkeakoulun opettaja- ja tutkijakunnan julkaisutoiminnasta alkaen vuodesta 1992. Vuonna 2008 tietokannassa oli noin 50.000 viitettä. Tietokantaa päivitetään jatkuvasti.
Jos julkaisut löytyvät myös TKKbooks:sta, TKKserials:sta tai INSSIstä, katso lainaustiedot em. tietokantojen kohdalta. Jos julkaisut eivät löydy näistä tietokannoista, ne voi tilata kaukopalvelun kautta.
Seuraavassa taulukossa on lueteltu TKKjulkaisee-tietokannan kenttiä. Kaikki käytetyt kentät saa näkyviin status-komennolla.
kenttä tyyppi sisältö hakuesim.
AU p vastuullinen tekijä f au=forsen olof
(TKK:ssa työskentelevä)
CI t kaikki tekijät f ci=salminen r$
TI t otsikko f ti=membrane
PY i julkaisuvuosi f py=1994
SO p lehden tai sarjajulk. nimi f so=arkkitehti
PT p julkaisupaikka f pt=london
PU p julkaisija, konfer. järjest. f pu=elsevier
MT p konferenssin nimi f mt=automation
KWE p avainsanat (engl.) f kwe=ventilation
f=1 normaalitulostus, oletusarvo f=4 kaikki tiedot f=5 kirjallisuusviitemuoto f=6 otsikot
Malli tulostuksesta normaalimuodossa f=1
3 / 5 Database : TKKJULKAISEE Record: 5508 Toivonen, Lassi, TkL, tutkija Toivonen, L. & Mörsky, J. Digital multirate algorithms for measurement of voltage, current, power and flicker. In: Proceedings of 1994 IEEE Transmission and distribution conference, Chicago, Illinois, 10.-15.4.1994. Chicago, IEEE, 1994. p. 330-340.
TKKtoimii sisältää tietoja TKK:n henkilöstön tieteellisestä toiminnasta (muusta kuin julkaisuista ja tutkimusprojekteista). Tietokanta on käytettävissä vain TKK:ssa.
TEKmuseo on Tekniikan museon tuottama tietokanta, joka sisältää viitetietoja Tekniikan museon kirjaston kokoelmiin.
TENTTU-tiedonhakujärjestelmä toimii www.otalib.fi-palvelimella, joka sijaitsee VTT:n tiloissa. TENTUn WWW-käyttöliittymä sijaitsee osoitteessa http://www.otalib.fi/tkk/.
Pääte-emulaatio VT220, VT320 (tai suurempi), 8 bittiä.
Yhteys otetaan www.otalib.fi-palvelimelle telnetillä. Kaikki kirjoittautuvat sisään unix-tunnuksella tkk, käyttäjät identifioidaan vain Kirjastosta saatavalla Trip-tunnuksella. Yhteydenotto etenee seuraavasti:
login: tkk (pienet kirjaimet) Password: *********** Username: Trip-tunnus Password: Trip-salasana
Tämän jälkeen Trip käynnistyy, ja näytön yläreunaan tulee joko ohjelman päävalikko tai (Trip-tunnuksen asetuksista riippuen) näytön alareunaan tulevat komento- ja hakuhistoriaikkunat. Päävalikosta pääsee hakutilaan valitsemalla Search ja edelleen CCL search.
Trip-salasana vaihdetaan tarvittaessa siirtymällä hakutilasta
Tripin päävalikkoon funktionäppäimellä <F3> (tai
numeronäppäimistön näppäimellä *, toinen oikealta ylärivissä),
ja valitaan kohta Other ja edelleen
Password. Ohjelma kysyy nykyisen salasanan, pyytää sen jälkeen
uuden salasanan ja sille vielä varmistuksen. Salasanan pituuden
tulee olla vähintään 6 merkkiä, kirjaimia ja numeroita, ei
kuitenkaan ä, ö, å. Päävalikkoon palataan <F3>lla
(tai <*>llä).
TENTTU toimii Trip-hakuohjelmistolla, joka käyttää CCL-komentokieltä (Common Command Language). Seuraavassa on luettelo yleisimmistä komennoista.
komento lyhenne kuvaus toiminnasta
HELP H opastus
BASE BAS avaa tai vaihtaa tietokannan
FIND F hakee viitteet, joihin hakutermi sisältyy
$, # katkaisu
<ctrl>C keskeyttää annetun komennon suorituksen
DISPLAY D selaa termihakemistoja, hakutermejä
STATUS ST antaa tietoja avoinna olevasta tietokannasta
SHOW S tulostaa viitteet näytölle
MORE M tuo seuraavan näytön ruudulle
BACK B tuo edellisen näytön ruudulle
DELETE DEL poistaa yhden tai useampia tulosjoukkoja
STOP lopettaa haun (ja katkaisee yhteyden palvelimelle)
F? hakuhistoria, annetut hakukomennot
Trip on monipuolinen hakuohjelma. Tähän oppaaseen ei ole otettu mukaan sellaisia komentoja ja komentojen tarkenteita, jotka eivät ole välttämättömiä tavanomaisessa haussa. Lisätietoja hakuohjelmasta saa help-komennolla. Pelkkä help- komento kertoo, mistä opastusta on tarjolla. Help yhdistettynä johonkin muuhun komentoon tai symboliin kertoo kyseisen komennon käytöstä (esim. h show).
TENTTU -tietokannoissa on käytössä suomalaiset aakkoset. Haettaessa tietokannoista TKKtutkii ja TKKjulkaisee voidaan ä-, ö ja ü-kirjaimien paikalla käyttää myös a-, o ja u-kirjaimia. Kaikissa tietokannoissa hauissa voidaan käyttää niin isoja kuin pieniäkin kirjaimia oikeinkirjoituksesta riippumatta. Diakriitein varustetut kirjaimet ovat hakumuodossaan ilman diakriittejä. Æ:n ja Ø:n tilalla voidaan haussa käyttää ä:tä ja ö:tä.
Jokainen tallennettu viite lehtiartikkelista, kirjasta, diplomityöstä tms. muodostaa tietueen (record). Tietueet koostuvat kentistä, joihin voi haun kuluessa viitata kenttätunnuksilla. Kentän sisältämä tieto on tyyppiä TEXT, PHRASE, INTEGER tai DATE. Ohjelma etsii kaikista TEXT- ja PHRASE- tyyppisistä kentistä, ellei hakua kohdisteta kenttätunnuksella tiettyyn kenttään. INTEGER- ja DATE-tyypin kenttiin haku on aina kohdistettava kenttätunnuksella. TENTTU -tietokannoissa kaikki tietueen sisältämä tieto on haettavissa.
TEXT-kentät (t) ovat vapaata tekstiä, jolloin kentän jokainen sana on haettavissa erikseen. Mm. kirjojen ja artikkeleiden otsikot (kenttätunnus TI) ovat tätä tyyppiä.
PHRASE-kentät (p) sisältävät fraasin eli tekstikokonaisuuden, jota voidaan hakea kokonaisuutena tai osina (esim. sarjajulkaisun nimi, kenttätunnus SO).
INTEGER-kentät (I) sisältävät lukuja, esim. julkaisuvuosi (PY).
DATE-tietotyypin kentät (d) sisältävät päivämäärän. Oletusmuoto on 19vv - kk - pv. Esim. tietueen tallennuspäivämäärä (ED).
Tietokanta avataan ennen hakua bas(e)-komennolla. Pelkkä base-komento ilman tietokannan nimeä tuo näytölle luettelon tietokannoista, joihin käyttäjällä on käyttöoikeus. Samalla kun tietokanta avataan, saadaan ensimmäinen tulosjoukko (s=1), joka ilmoittaa, kuinka monta tietuetta tietokannassa on.
base tkkbooks
bas tali
bas
Kaksi tai useampia tietokantoja voidaan avata käyttöön yhtaikaa. Avattavalle tietokantayhdistelmälle voi antaa minkä tahansa nimen, tietokantojen nimien väliin tulee välilyönti tai pilkku. Komento kokotenttu avaa TKKbooks-, TKKserials-, Tali-, Inssi- ja TKKkirjastot-tietokannat.
base tutk=tkktutkii tkkjulkaisee
bas haku=tkkbooks tali
kokotenttu
Yhden tietokannan kerrallaan voi avata myös tietokannan nimen 2 tai 3 ensimmäisestä kirjaimesta (ilman etuliitettä) muodostuvalla komennolla: bo, ser, tal, in, ki, tu, ju, os.
Jokainen hakulause alkaa f(ind)-komennolla, jonka jälkeen tulee välilyönti ja sitten hakutermi(t). Tarvittaessa käytetään katkaisumerkkiä $ (ks. kohta 4.3). Haun tuloksena syntyy juoksevasti numeroituja tulosjoukkoja s=n. Lisäksi hakuohjelma ilmoittaa, kuinka monessa tietueessa hakutermi esiintyy kyseisessä tietokannassa.
f suomen akatemia
f aurinkokenno$
f au=korpinen r$
f cc=621_395$
f la=ger
Jos kenttätunnusta ei anneta, ohjelma etsii hakutermiä kaikista teksti- ja fraasityypin kentistä. Kenttien tyypit näkee status- komennolla, kenttätyyppien selitykset ovat edellä kappaleessa TIEDON ESITYSTAPA. Kenttäkoodin ja yhtäsuuruusmerkin käyttö kohdistaa haun kyseiseen kenttään. Jos halutaan hakea date- tai integer-tyypin kentistä, kenttätunnus tarvitaan aina.
Komennolla f? (tai list) saa näkyviin listan haun aikana syntyneistä tulosjoukoista. Hakukomennon tai minkä tahansa komennon suoritus voidaan keskeyttää <ctrl>C -komennolla.
Ne tietueet, joiden XX-kentässä on jotakin tietoa, löytyvät komennolla f xx=$, vastaavasti tyhjät kentät saa komennolla f xx="". Jos kentässä saa olla ainoastaan annettu termi tai fraasi, ympäröidään se yksinkertaisilla lainausmerkeillä:
f so='puu' hakee lehden nimeltä Puu
f so=puu hakee lehden, jonka nimessä on sana puu
Hakulauseet (ja display-komennot) voidaan määritellä kohdistumaan ainoastaan johonkin jo saatuun tulosjoukkoon s=n, antamalla komento
def scope s=n
Pelkkä def scope-komento ilman tulosjoukon määrittelyä poistaa kaikki scope-asetukset ja palauttaa haut kohdistumaan koko tietokantaan.
Normaalisti tulosjoukkoa ei muodostu, jos find-komennolla ei löydy mitään. Jos kuitenkin näistäkin komennoista halutaan oma tulosjoukko, annetaan komento:
def find min=0
Asetus pysyy voimassa istunnon ajan tai se voidaan peruuttaa komennolla def find min=1.
Tekijän nimellä haetaan kuten muillakin sanoilla tai peräkkäisillä sanoilla:
f koskinen hannele
f johansson
On muistettava, että tekijän etunimestä on tietueessa joskus vain etukirjain. Tällöin haetaan sukunimellä ja etunimen 1. kirjaimella, joka katkaistaan $:lla. Haku on syytä kohdistaa tekijännimi-kenttään AU, koska sukunimi saattaa esiintyä muissakin kentissä, toisaalta kenttään kohdistettu haku toimii myös nopeammin.
f au=koskinen h$
f au=line
Peräkkäin kirjoitettujen hakusanojen tulee esiintyä myös löytyneissä viitteissä peräkkäin ja samassa järjestyksessä (ja samassa lauseessa teksti-tyyppisissä kentissä). Lainausmerkit fraasin ympärille tarvitaan esim. seuraavassa tapauksessa:
f "science and technolgy" hakee täsmälleen annettua fraasia
f science and technolgy hakee sanoilla science ja technology
Silloin kun hakusanojen järjestyksellä ja sijainnilla viitteessä (tai kentässä, johon haku kohdistetaan) ei ole väliä, yhdistetään hakusanat and-operaattorilla.
Hakukomennossa UDK-lukusarjojen pisteiden ja kauttaviivojen paikalle kirjoitetaan alaviiva. Karkeassa UDK-luvulla haussa kätevä tapa on käyttää b-kirjainta. Tällöin lukua käytetään vain ensimmäiseen pisteeseen asti (esim b7, b54, b674), jolloin haku toimii nopeammin kuin katkaisumerkkiä käytettäessä. Samalla tavalla käytettäessä kirjaimia sc haku kohdistuu ensimmäiseen UDK- lukuun (esim. sc628). Lisäluvuilla haettaessa luvun edessä käytetään kirjainta a (esim. a480). Haun kohdistaminen CC- kenttään on suositeltavaa, koska se joissain tapauksissa nopeuttaa hakua, eikä ole vaaraa, että tulosjoukkoon sekoittuu tietueita, joissa ko. luku on jossakin muussa kentässä toisessa merkityksessä.
UDK-lukuja voidaan hakea myös siinä muodossa kuin ne tulostuvat viitteisiin eli pisteellisenä, mutta täsmälliset ja tarkat haut UDK-luvuilla ovat mahdollisia vain alaviivaa käyttäen.
f cc=621_865_8 hakee lukua 621.865.8
f 621_7_ _9 621.7/.9
f cc=72_03$
f cc=b674 sama kuin 674$
f cc=a474_2 (474.2)
f a945_41 =945.41
f cc=a056_26 -056.26
ISBN- ja ISSN-numeroilla samoin kuin muilla koodimerkinnöillä (raporttitunnus, sarjamerkintä, professuurikoodi jne.) haetaan kuten ne kirjoitetaan. Väliviivan sijasta voidaan käyttää myös välilyöntiä.
Julkaisuvuodella haettaessa on haku kohdistettava aina PY- kenttään. Haussa voidaan käyttää suurempi - tai pienempi kuin - merkkejä ( > < ), sekä to- ja from-operaattoreita. Sama koskee myös tallennuspäivämääräkentästä (ED) hakua.
f py=1992
f py> 1989
f py< 1985
f py= 1983 to 1990 hakee vuodet 1983-1990
f py >= 1991 hakee alk. v:sta 1991
f py=to 1990 hakee v:een 1990 saakka
f ed=1990-10 to 1992-01
f ed=from 1992-03-27
f ed=to 1985
Kunkin tietueen yksilöi juokseva tietuenumero, joka näkyy tietueissa kohdassa Record: tai Tietue:. Tietue voidaan hakea esiin tällä numerolla komennolla
f r=<tietuenumero>
Tietuenumerot saattavat muuttua joissakin ylläpitoon liittyvissä toimissa, tietokannasta riippuen joko muutaman kerran vuodessa tai vain muutaman vuoden välein.
Katkaisu- ja peittomerkkinä käytetään useimmiten $-merkkiä. Kaikissa hakutermeissä ja kentissä voi käyttää katkaisua, samoin numerosarjoissa ja merkkijonojen alussa. Erityisesti suomenkielisillä sanoilla haettaessa on katsottava tarkkaan, mistä lähtien sananvartalo pysyy taipumattomana, ja katkaistava sana sopivasti. Esim. f lämpöpump$ hakee kaikki lämpöpump-alkuiset termit.
Toisaalta sanavartalot saattavat olla niin lyhyitä, että tulosjoukkoon tulee muitakin kuin haluttuun aiheeseen liittyviä tietueita. Tällöin voi haussa käyttää useampia vaihtoehtoisia hakutermejä esim. teiden, tiet. Englannin kielessä taas saadaan katkaisulla mukaan sekä yksikkö- että monikkomuoto.
Seuraavat katkaisu- ja peittomerkit ovat käytössä:
$ sanan alussa tai lopussa: mikä tahansa merkki,merkkijono,tai ei yhtään merkkiä
$ sanan keskellä: yksi merkki
$$$ sanan keskellä: mielivaltainen merkkijono
: 1 tai 0 merkkiä
! tasan 1 merkki
# mikä tahansa merkki, merkkijono, tai ei yhtään merkkiä
Hakutermejä tai tulosjoukkoja voidaan yhdistellä loogisilla operaatoreilla and, or, not ja xor. (Operaattori xor esittää ehdon, että viitteissä on oltava jompi kumpi xor:lla yhdistetyistä termeistä, mutta ei molempia.) Jos operaattori kirjoitetaan välittömästi f-komennon jälkeen, ohjelma yhdistää haun viimeksi saatuun tulosjoukkoon, joten sen numeroa ei tarvitse toistaa haussa.
f arctic and concrete
f s=3 or s=5
f and mikro$
f $fax$ or $faks$
f s=2 not so=tietoviikko
f conferen$ and.f london (samassa kentässä)
f tieto$ not.w tietoliiken$ (eivät samassa sanassa)
And- ja not-operaattorit voidaan tarkentaa koskemaan vain samaa kentää: and.f, not.f; samaa lausetta: and.s, not.s; samaa sanaa: and.w, not.w; taulukoidussa muodossa olevan tiedon samaa riviä: and.t, not.t (esim. TKKtutkii vuosittaiset tiedot) tai samaa tietuetta: and.r, not.r (vain TKKbooks- ja TKKserials- tietokantojen sijainti- ja varastotiedoissa).
Hakukomennossa on joskus välttämätöntä käyttää sulkumerkkejä. Esim. haku f ti=sea and ocean etsii sanaa sea TI-kentästä ja sanaa ocean kaikista teksti- ja fraasityyppisistä kentistä. Jos molempia sanoja halutaan hakea TI-kentästä, kirjoitetaan komento muotoon f ti=(sea and ocean). Samaan tulokseen päästään myös komennolla f ti=sea and ti=ocean.
Hakutermien keskinäistä etäisyyttä voidaan säädellä läheisyysoperaattoreilla.
<space>
Välilyönti kahden sanan välissä merkitsee tasan 0 sanaa. Näin
ollen peräkkäin kirjoitettujen ja välilyönnillä erotettujen
sanojen tulee esiintyä löytyneissä viitteissä myös peräkkäin ja
samassa lauseessa. Jos niiden järjestyksellä ja sijainnilla
viitteessä ei ole väliä, käytetään sanojen välissä and-
operaattoria.
.
Piste merkitsee yhtä tai ei yhtään sanaa, $ tasan yhtä sanaa
samassa lauseessa, kun ne annetaan hakukomentoon välilyöntien
ympäröimänä.
...
Kolme pistettä peräkkäin kirjoitettuna ja välilyöntien
ympäröimänä esittää vaatimuksen, että hakutermien on esiinnyttävä
samassa lauseessa tai alakentässä annetussa järjestyksessä 0-n
sanan päässä toisistaan.
&
&-merkki tarkoittaa tasan 0 sanaa. Jos etsittävän sanan tulee
olla heti fraasi-tyyppisen kentän alussa, tai tekstityyppisessä
kentässä lauseen alussa, kirjoitetaan sanan eteen &-merkki. esim.
f & kone tai f ti=& kone
D(isplay)-komennolla voi selata tietokantojen teksti- ja fraasityyppisten kenttien aakkos- ja numerojärjestyksessä olevaa termihakemistoa. Selauspyynnön voi myös kohdistaa tiettyyn kenttään kenttätunnuksella, tai vain tiettyyn tulosjoukkoon. Liittämällä display-komentoon lisämäärite sort=freq, saadaan termit lajitelluksi aakkosjärjestyksen sijasta esiintymistiheyden mukaiseen järjestykseen. Display-komennolla havaitsee teksti- ja fraasityyppisten kenttien erilaisen luonteen: Teksti-kentän termilista sisältää yksittäisiä sanoja tai numerosarjoja, kun taas fraasi-kentästä tulostuu koko kentän sisältö.
d ti=engin$
d $lentokone$
d aurin$
d cc=625_7$
d so=$ (kaikki so-kentän termit)
d py=$ (kaikki julkaisuvuodet)
Esim. d au=$ s=4 sort=freq (joukon s=4 tekijännimet lajiteltuna esiintymistiheyden mukaiseen järjestykseen)
(Display S=4 SORt=FRequency au=$, 9 terms)
T=1 <36> JUNTTILA TIMO
T=2 <21> PELTONEN MARTTI
T=3 <15> LAURELL HEIKKI
T=4 <8> TOLVANEN JUHA
T=5 <2> CEDER ILPO
T=6 <2> MUTANEN JUHA
T=7 <1> ABRAHAMSSON GUNNAR
T=8 <1> GREEN JAN-ERIK
T=9 <1> LAAKKONEN PERTTI
Display-komento tuottaa selaus-ikkunaan T-joukkoja, jotka on haettava find- komennolla, ennen kuin ne voidaan tulostaa. Find- ja display- komennoilla saatuja joukkoja voi yhdistellä keskenään. Kulmasuluissa oleva luku ilmoittaa, monessako viitteessä termi esiintyy. Listaa voi selata m- ja b-komennoilla.
f t=5, 7, 11
f t=6 to 10
f s=3 or t=5
Display-komennolla saaduista T-joukoista voidaan poimia halutut
joukot seuraavasti:
Annetaan komento se(lect) r, jolloin kohdistin siirtyy
komentoikkunasta
selaus-ikkunaan. Kohdistimen kohdalla oleva T-joukko merkitään
numeronäppäimistössä olevalla <Del>-näppäimellä
(<0>n ja <Enter>in
välissä). Kun kaikki halutut T-joukot on merkitty, painetaan
<Enter>, jolloin poimituista joukoista muodostuu oma
tulosjoukko.
Löytyneet viitteet voi tulostaa näytölle tai kirjoittimelle.
s s=5
s r=2 4 7 12
s f=6
s s=3 r=2 f=4
s s=3 r=to 15
s r=from 5
s r=to 6
Tulostus näytölle tapahtuu s(how)-komennolla, jonka lisämääritteinä voi käyttää tulosjoukon numeroa (s=), viitteen juoksevaa numeroa tulosjoukossa (r=) tai tulostusmuotoa (f=). Show-komennon yhteydessä r= ei siis viittaa tietuenumeroon, kuten find-komennon yhteydessä. Pelkällä show-komennolla tulostuu viimeksi saadun joukon kaikki viitteet oletustulostusmuodossa. Tulosjoukon numeroa on käytettävä siinä tapauksessa, että tulostaa jonkin muun kuin viimeisen joukon. Viitteiden numeroita taas käytetään silloin, kun ei haluta tulostaa kaikkia viitteitä vaan poimitaan vain tietyt. Kaikissa tietokannoissa oletustulostusmuoto on f=1, johon ei siis tarvitse viitata erikseen. Tulostusmuodolla f=4 saa kaikki tiedot ja f=6:lla listauksen otsikoista. Kunkin tietokannan tulostusmuotovaihtoehdot on esitetty tarkemmin tietokantojen esittelyjen kohdalla.
Viitteet tulostuvat näytöllinen kerrallaan, niitä voi selata eteen- ja taaksepäin nuolinäppäimillä tai m(ore) ja b(ack)-komennoilla. Joskus viitteet katkeavat ikävästi, kun näytöllinen tulee täyteen. Tällöin on käytettävissä n(ext)- ja t(op)-komennot. n siirtää vielä näkymättömän viitteen ruudun yläreunasta alkavaksi, ja t puolestaan ruudun ensimmäisen viitteen kokonaan näkyviin. More- ja back -komennoissa voi myös määritellä, montako riviä haluaa siirtää näyttöä eteen- tai taaksepäin, esim. m 5.
Normaalisti tietueet tulostuvat vanhemmasta uudempaan. Ne voidaan tulostaa päinvastaisessa järjestyksessä komennolla s(how) rev(erse).
Uudemmasta vanhempaan tulostusjärjestys voidaan laittaa myös koko istunnon ajan pysyväksi komennolla def(ine) rev(erse).
Oletustulostusjärjestys voidaan palauttaa komennolla def no rev.
Show- (tai print tai print loc)-komennolla tulostettavat tietueet voidaan lajitella aakkosjärjestykseen jonkun kentän tai kenttien suhteen komennolla
s sort=au
s sort=au,ti,py
s sort=py desc, ti (lajittelee julkaisuvuoden mukaan laskevaan järjestykseen)
Vain halutut kentät tulostetaan luettelemalla f= -määritteen jälkeen kyseiset kenttätunnukset.
s f = py, ti, au
s f = pu
Tulostusmuodon voi määritellä koko istunnon ajan pysyväksi komennolla
def f = py, ti, au
def f = 6
Selailtaessa suurempaa tulosjoukkoa (esim. lyhyellä tulostusmuodolla f=6), voidaan halutut tietueet poimia esim. laajemmalla tulostusmuodolla tapahtuvaa tulostusta varten omaksi tulosjoukokseen seuraavasti : Annetaan komento se(lect) r, jolloin kohdistin siirtyy komentoikkunasta tulostusikkunaan. Kohdistimen kohdalla oleva tietue merkitään numeronäppäimistössä olevalla <Del>-näppäimellä (<0>n ja <Enter>in välissä). Kun kaikki halutut tietueet on merkitty, painetaan <Enter>, jolloin poimituista tietueista muodostuu oma tulosjoukko.
Oheiskirjoittimelle tulostetaan komennolla p(rint) loc(al), komentoon on aina liitettävä tulosjoukon numero.
print local s=5
p loc s=6 f=4
Useista hakulauseista muodostuva haku, jota tarvitaan toistuvasti, kannattaa tallentaa muistiin, jolloin se voidaan suorittaa yhdellä komennolla. Hakuhistoriaikkunassa tai f?- komennolla näkyvä hakuprofiili tallennetaan muistiin komennolla save nimi, jossa nimi on mikä tahansa nimi, joka hakuprofiilille halutaan antaa. Komento save s=5 nimi tallentaa hakuprofiilin vain tulosjoukkoon s=5 asti. Jos samalla hakuprofiililla halutaan hakea muistakin tietokannoista, annetaan ennen haun tallennusta komento def save no bas, jolloin tietokannan avauskomento ei tallennu, vaan haluttu tietokanta on avattava ennen haun suorittamista. Haku voidaan tallentamisen jälkeen suorittaa milloin tahansa antamalla komento nimi. Tarvittaessa hakuprofiili poistetaan muistista komennolla del save nimi.
del
del s=all
del s=from 1
del s=to 6
Tulosjoukot voi poistaa muistista del-komennolla. Pelkkä del poistaa viimeisimmän joukon, ja del s=all poistaa kaikki joukot.
Hakuohjelman käyttö lopetetaan ja yhteys TENTTUun katkaistaan antamalla stop-komento, tai jokin seuraavista komennoista: exit, bye, end, quit, lo, lopeta. Jos istunnon aikana syntyneet tulosjoukot halutaan säilyttää myöhempää istuntoa varten käytetään komentoa stop save. Tällöin tulosjoukot tulevat näkyviin seuraavan istunnon alussa.
Seuraavat toimintonäppäinkomennot toimivat VT220 jne. emuloivilla tietoliikenneohjelmilla käytettäessä TRIP- ohjelmaa ikkunamoodissa. PF1-komennoissa painetaan ensin <PF1> tai <F1>-näppäintä (tai numeronäppäimistöstä näppäintä *, toinen oikealta ylärivissä) ja sen jälkeen kirjainnäppäintä.
PF1 C tyhjentää komentoikkunan (myös numeronäppäimistön <6>) PF1 D avaa selausikkunan (viimeksi display -komennolla saadut termit) PF1 H avaa hakuhistoriaikkunan PF1 S avaa tulostusikkunan PF1 R palauttaa edellisen komennon komentoikkunaan, voidaan toistaa PF1 N näyttää seuraavan viitteen PF1 T näyttää ylimmän viitteen kokonaan PF1 PF3 lopetus, sama kuin stop <nuoli alas> näytön vieritys eteenpäin <nuoli ylös> näytön vieritys taaksepäin <Ctrl>-W näyttöruudun tyhjennys viesteistä
Maakoodeja standardin ISO 3166 (SFS 3481) mukaan:
Alankomaat nl Argentiina ar Australia au Belgia be Brasilia br Bulgaria bg Espanja es Etelä-Afrikka za Hongkong hk Intia in Irlanti ie Islanti is Iso-Britannia gb Israel il Italia it Itävalta at Japani jp Jugoslavia yu Kanada ca Kiina cn Kreikka gr Luxemburg lu Meksiko mx Neuvostoliitto su Norja no Portugali pt Puola pl Ranska fr Romania ro Ruotsi se Saksa (myös de Saksan liittotasavalta) Saksan demokr. tasav. dd Saudi-Arabia sa Singapore sg Suomi fi Sveitsi ch Tanska dk Tsekkoslovakia cs Turkki tr Unkari hu Uusi-Seelanti nz Venäjä ru Viro ee Yhdysvallat us tuntematon xx
Kielikoodeja USA:n kongressin kirjaston kielikoodilistan "Revised list of languages and language codes. Rev. May 1977" mukaan:
bulgaria bul englanti eng espanja spa flaami fle hollanti dut islanti ice italia ita japani jap kiina chi kreikka-nyky gre latina lat latvia lav liettua lit norja nor portugali por puola pol ranska fre romania rum ruotsi swe saamen kieli lap saksa ger slovakki slo slovenia slv suomi fin tanska dan tsekki cze turkki tur ukraina ukr unkari hun venäjä rus viro est monikielinen mul tuntematon und
© TKK kirjasto
Sivujen ylläpidosta vastaa: infolib@tkk.fi
Päivitetty 12.5.2009 em