Tuija Sonkkila
20.12.2000
FinELib tilasi 1999 kartoituksen elektronisesta julkaisemisesta Suomen yliopistoissa, pääpaino oli väitöskirjojen julkaisemisessa. Selvityksen perusteella elektronisen julkaisemisen tekniset ohjeet pyydettiin neljältä yliopistolta, joiden julkaisukäytännöt poikkesivat toisistaan: Helsinki, Jyväskylä, Oulu ja Tampere [1].
Tämä kartoitus kertoo yliopistojen elektronisen julkaisemisen tilanteesta nyt, vuoden 2000 lopulla. Kartoituksessa esitellään kaikki Suomen yliopistot ja korkeakoulut, mukana on maininta myös ammattikorkeakouluista. Pohjoismaiden lisäksi tarkastellaan valikoiden myös muita ulkomaita. Mihinkään tyhjentävään kartoitukseen ei siis ole tarkoitus pyrkiä, ei myöskään em. FinELibin teknisten ohjeitten käyttämään yhtenäiseen aihejaotteluun. Ulkomaista Iso-Britannia on tarkastelun ulkopuolella lähinnä siksi, että siellä väitöskirjoja ei virallisesti julkaista. Yhdysvaltojen tilanteesta erityisesti Networked digital library of theses and dissertations (NDLTD) -ohjelman kannalta ks. esim. [109].
Muutama sana terminologiasta. Tässä kartoituksessa on käytetty sanontaa elektroninen väitöskirja. Kielitoimisto suosittelee kuitenkin muotoa sähköinen väitöskirja arvattavasti siksi, että jo nyt on käytössä mm. sähköposti. Myös Tekniikan Sanastokeskuksen koordinoima Tietotekniikan termitalkoot suosittelee sähkö-johdannaisia [2]. Tietotekniikan liiton varsin yllättävä suositus englanninkieliselle termille electronic document on koneisasiakirja tai -dokumentti. Electronic publishing on siten vastaavasti koneisjulkaisemista. Toisaalta taas electronic magazine saa suosituksen verkkolehti [3].
Tampereen yliopiston kirjasto noudattaa Kielitoimiston suositusta. Oulun yliopiston kirjasto taas käyttää julkaisuistaan adjektiivia elektroninen. Helsingin yliopiston E-thesis käyttää elektronisen lisäksi myös termiä verkkoväitöskirja. Jyväskylän yliopiston tutkielmapankki puolestaan on digitaalinen kirjasto, johon on tuotettu dokumentteja selattaviksi kokoelmiksi.
Saksan mittavassa Dissertationen Online -ohjelmassa käytetään sekä adjektiiveja digitalisch että elektronisch, ensinmainittua varsin usein. Ranskalaisella kielialueella taas on Cyberthèses-niminen yhteistyöprojekti, mutta électronique on silti vallitseva adjektiivi teksteissä.
Kun bittimuotoinen väitöskirja alkaa olla arkipäivää, kaikki adjektiivit voi ehkä tiputtaa edestä pois. Käyttöliittymästä pitäisi pystyä päättelemään, onko väitöskirja ladattavissa omalle koneelle vai ei.
Yliopistokirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryhmän muistiossa mainitaan elektronisesta julkaisemisesta kappaleessa 1.4.5 seuraavaa [4]:
Kappaleessa 2.1 Rakenteellisia näkökohtia mainitaan lisäksi mm. että:
Yliopistokirjastojen vahvuutena työryhmä näkee mm. sen, että yhteistyö on organisoitua (luku 2). Toisaalta, kuten Eija Airio toteaa pro gradu -työssään, elektronisen julkaisemisen alalla näin ei vielä ole [5]:
Tunnusteluja yhteistyön aloittamiselle on nyt kuitenkin näkyvissä, kuten eräiden yliopistojen suunnitelmista alla voi todeta. Uusi Linnea2-järjestelmä saattaa myös vahvistaa alkanutta suuntausta.
Helsingin yliopiston kirjastotoimintojen kokonaisarviointi on tätä kirjoitettaessa juuri valmistumassa. Kansainvälisen arviointipaneelin raportissa hahmotellaan ensin kuvaa siitä, mitä ylipäänsä on tapahtumassa tieteellisen informaation tuottamisessa, jakelussa ja käytössä (s. 10-13) [6]. Miten Helsingin yliopiston kirjasto vastaa haasteeseen? Raportissa todetaan keskitettyjen palvelujen yhteydessä mm. elektronisesta julkaisemisesta (s. 32) [6]:
Ylikirjastonhoitaja Esko Häkli viittaa epäsuorasti samaan asiaan Yliopisto-lehden 17/2000 pääkirjoituksessaan otsikolla Kustannustoiminta omiin käsiin [7]:
Eija Airio viittaa pro gradu -työssään TINFOn selvitykseen vuodelta 1988 ja mainitsee, että julkaisutoiminnan rakenne on muuttunut 1960-luvun tilanteesta. 1960-luvulla tieteelliset seurat tuottivat noin 60 % julkaistusta sivumäärästä. Vuonna 1981 seurojen osuus oli enää 29 %. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että korkeakoulut ja niiden laitokset ovat lisänneet julkaisutoimintaansa. Aikakausjulkaisuissa seurojen erikoisasema on kuitenkin säilynyt.
Tieteellisten seurojen tilanne on hivenen paradoksaalinen. Ne eivät suinkaan ole olemassa ansaitakseen rahaa, mutta toisaalta rahanpuute on myös vakava este toiminnan kehittymiselle. Eija Airio kirjoittaa haastateltuaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikköä Eeva-Liisa Aaltoa [5]:
Muuttavatko tietoverkot sitten tieteellistä julkaisutoimintaa jollakin ratkaisevalla tavalla? Eräillä tieteenaloilla näin näyttäisi tapahtuvan. Siitä ovat esimerkkeinä mm. arXiv [8], NCSTRL [9], CoRR [10], Open Archives Initiative (OAi) [11], eprints.org [12], Esko Häklin em. artikkelissaan mainitsema SPARC [13], monet matematiikan ja fysiikan e-print -palvelimet jne.
Jos elektronisella julkaisemisella ajatellaan pelkkää julkistamista, niin silloin paradigman muutos on ollut käynnissä jo vuosia; yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on käytetty dokumenttipalvelimia jo pitkään. Tutkijoiden kotisivujen CV:eistä ja portfolioista sekä laitosten julkaisusivuilta löytyy runsaasti kokotekstejä. Mutta julkaiseminen pitää yleensä sisällään asioita, jotka liittyvät tekstin jatkojalostukseen (jos puhtaasti taloudelliset seikat jätetään huomiotta): löytymiseen, vaihtoon, jakeluun, ehkä myös säilyttämiseen. Yliopistoissa ymmärretään jo hyvin tutkimustietoja kuvaavien tunnuslukujen kokoamisen tärkeys. Tutkimus- ja julkaisurekistereiden funktiota voisi nyt tarkentaa luontevaan suuntaan: pyrkiä tarjoamaan organisoitu tapa päästä myös kokotekstiin.
Tekstinkäsittelyohjelman käyttö ei ole vaikeata, mutta jos tavoitteena on elektroninen julkaisu, tarvitaan hiukan harjoittelua. Helsingin yliopiston opetusteknologiatukipalvelujen (OPTU) suunnitteluryhmän loppuraportti Oppija verkossa toteaa ensin, että (s. 13) [14]:
Mutta miten on nopeuden ja helppouden kanssa? Kappaleessa Opetusteknologian haasteita raportti huomauttaa (s. 14):
Tampereen yliopiston opetusvararehtori Kari-Jouko Räihä peräänkuuluttaa tietoteknisten perustaitojen oppimista jo opintojen alkuvaiheessa. Yliopiston kirjastoon onkin suunnitteilla erityisiä oppimiskeskuksia. [15] Myös Kuopion yliopistossa on aloittanut Oppimiskeskus [16]. Monen yliopiston opetusohjelmissa on lisäksi pakollisia Tietokone työvälineenä -kursseja. Tietokone julkaisuvälineenä -kurssi aivan opiskelun alussa ei kuitenkaan välttämättä motivoi, myöhemmin luultavasti hyvinkin. Yliopiston henkilökunnalla sen sijaan voi opiskeluun olla käytännössä pientä pakkoakin. Silloin tarvitaan selkeitä tavoitteita ja kannustusta. Esimerkki tulee Norjasta.
Norjan yliopistokirjastojen kansallinen neuvoa-antava elin Nasjonalt utvalg for universitetsbibliotekene julkaisi keväällä 2000 yliopisto- ja korkeakoulukirjastoja koskevan yhteisen strategian. Se mainitsee elektronisen julkaisemisen tärkeimmiksi lähiajan tehtäviksi konkreettisen yhteistyön aloittamisen, taitojen kehittämisen ja yhteisen palvelukonseptin rakentamisen väitöskirjoille [17]. Maaliskuussa 2000 otettiin sitten selkeä askel. Riksbibliotektjenesten (RBT) käynnisti vuoden pituisen projektin harmaan kirjallisuuden elektronisesta julkaisemisesta [18]. Projektiin osallistuvat yliopistokirjastojen lisäksi Kansalliskirjasto, BIBSYS, Oslon USIT (Universitetets senter for informasjonsteknologi) ja joukko korkeakoulukirjastoja. Projektin tavoitteet ovat konkreettiset: yliopisto- ja korkeakoulukirjastot julkaisevat projektin aikana kukin vähintään viisi julkaisua. Työssä käytetään USIT:ssä tehtyjä Word-mallipohjia. USIT:in SGML-ryhmä huolehtii valmiiden töiden muuntamisesta rakenteiseen muotoon. [19]
E-thesis-palvelu [20] aloitti virallisen toimintansa syyskuun lopulla 1999. Aluksi julkaisutoiminta oli opinnäytteiden tekijöille ilmaista, sillä yliopiston kirjaston Kirjastotoimen verkkopalvelut huolehti alkuperäistiedostojen muuntamisesta julkaistavaan muotoon. Maaliskuun loppuun 2000 mennessä palvelussa julkaistiin yhteensä 139 väitöskirjaa, 77 pro gradua ja neljä lisensiaatintyötä.
Huhtikuun 2000 alussa verkkojulkaisujen tuottaminen siirtyi kvestorin päätöksellä Yliopistopainolle, jolloin toiminnasta tuli myös maksullista. Yliopistopaino huolehtii alkuperäisten taitto-, tekstinkäsittely- tai tulostustiedostojen muuntamisesta elektronisiin muotoihin ja toimittaa valmiit julkaisut kirjaston ylläpitämälle E-thesiksen palvelimelle. Kirjoittajille jätettiin kuitenkin edelleen mahdollisuus toimittaa teoksensa myös suoraan kirjastoon. Työn tulee tällöin olla valmiiksi muokattuna verkkojulkaisuksi. Tarvittavan HTML-nimiösivun teon voi ostaa Yliopistopainosta. Sen voi kuitenkin myös tehdä itse kirjaston tarjoamalla, koekäytössä olevalla palvelulla, jossa web-lomakkeelle syötetyistä tiedoista rakentuu valmis nimiösivu [21]. Kirjoittaja voi luonnollisesti ostaa väitöskirjan työstämiseen liittyvää palvelua myös muualta kuin Yliopistopainosta.
Yliopiston kirjasto vastaa siis seuraavista E-thesikseen liittyvistä töistä: palvelimen ylläpito, töiden julkaiseminen, aineiston luettelointi ja pitkäaikaissäilytys. Lisäksi kirjasto hallinnoi sopimuksiin perustuvia yliopiston oikeuksia ja antaa opastusta opinnäytteiden ja raporttien kirjoittajille. Kirjasto voi sopia tiedekuntien kanssa toiminnan laajentamisesta koskemaan myös muuta verkossa tapahtuvaa julkaisutoimintaa, kuten on jo tehty eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Yliopistoon on mahdollista luoda tällä tavoin vähitellen laajamittainen elektronisten aineistojen tallennus- ja jakelupalvelu. [22]
Huhtikuun 2000 jälkeen E-thesis-palvelussa on julkaistu n. 140 väitöskirjaa, kymmenkunta pro gradua ja yksi lisensiaatintyö. Väitöskirjoista noin puolet on tullut Yliopistopainosta, toinen puoli suoraan kirjoittajilta. Helsingin yliopiston kirjaston E-thesis -järjestelmän kuvaus - tilanne huhtikuun alussa 2000 - sisältyy FinELibin opastuspalveluun Elektronisen julkaisemisen tekniset ohjeet [1].
Joensuun yliopiston kirjasto pyrkii jatkamaan opinnäytteiden rinnakkaisjulkaisemista, mikäli voimavarat vain sallivat. Kirjasto on hakenut mm. projektirahoitusta Itätieto-hankkeelta, jonka eräänä osana on elektronisten väitöskirjojen jakelun käynnistäminen (ks. lähemmin ELEF, http://www.uku.fi/kirjasto/elef/)
Yliopistoalueella on työasemia, joilla opiskelijat voivat itse muuntaa tiedostojaan PDF-muotoisiksi. Varsinaisia elektronisen julkaisemisen ja kirjoittamisen kursseja ei vielä ole järjestetty. Osa laitoksista (mm. tietojenkäsittelytiede) on jo omatoimisesti laittanut opinnäytetöitä PDF-muotoisina verkkoon. Yliopiston tasolla toimintaa ei ole toistaiseksi koordinoitu. [23]
Jyväskylän yliopiston kirjaston opinnäytejärjestelmän kuvaus sisältyy FinELibin opastuspalveluun Elektronisen julkaisemisen tekniset ohjeet [1].
Helsingin kauppakorkeakoulussa ilmestyy vuosittain vajaat 20 väitöskirjaa. Niiden elektroninen julkaiseminen ei ole lähiaikoina näköpiirissä. Sen sijaan työpaperisarjan (Working papers) siirtäminen verkkojulkaisuksi on parhaillaan suunnitteluvaiheessa. Kirjasto on vuodesta 1995 lähtien aluksi digitoinut, sittemmin kerännyt digitaalisia kotimaisten pörssiyritysten vuosikertomuksia Yritykset-tietokanavaksi [138]. [139]
Julkaisutoimikunnan ohjeissa mainitaan että väitöskirjaa ei ole pakko painaa ollenkaan, vaan se voidaan tallentaa painatuskeskuksen elektroniseen julkaisuvarastoon, josta tulostetaan tarvittaessa kopioita [24]. Tekijän luvalla väitöskirjat ja muut julkaisut voidaan julkaista kokonaisuudessaan myös yliopiston WWW-sivuilla. Artikkeliväitöskirjoista julkaistaan vain yhteenveto-osa. Verkkojulkaisemiseen liittyvissä asioissa opastaa julkaisutoimikunnan sihteeri.
Informaatiopalveluiden yksikköön on hiljattain perustettu oppimiskeskus [25]. Se vastaa paitsi opiskelijoiden palveluista myös opettajien pedagogisesta täydennyskoulutuksesta, johon kuuluvat esim. koulutusteknologia ja verkkokurssit. Erityisiä elektronisen kirjoittamisen kursseja ei ole toistaiseksi järjestetty. [26]
Keväällä 2000 yliopisto on asettanut työryhmän pohtimaan elektronisen julkaisemisen tarvetta ja organisoimista. Työryhmä tulee jättämään mietintönsä vuoden 2001 alussa.
Yliopistossa on käyty tähän mennessä keskustelua keskitetystä mallista, jossa koordinaattorina toimisi (mahdollisesti yliopiston kirjastossa oleva) julkaisutoimittaja. Tiedekunnat ja yksiköt vastaisivat itse julkaisujen tuottamisesta, ja julkaisut tallennettaisiin yhdelle ja samalle palvelimelle. Sittemmin työryhmässä on tuotu esiin myös mahdollisuus yhteistyöstä Oulun yliopiston kirjaston kanssa. [27]
Yliopistossa ei ole toistaiseksi opinnäytetöitä elektronisessa muodossa. Taiteiden tiedekunnassa on tosin tehty yksi multimedia pro gradu -tutkielma, ja tiedekunnassa on lisäksi meneillään EU-projektirahoitusta saava projekti DIGITYS, jossa rakennetaan elektronista kuva- ja esinearkistoa. Oikeustieteen tiedekunnan oikeusinformatiikan laitoksella on julkaistu elektronisia artikkeleita, samoin Arktisessa Keskuksessa.
Kirjaston LUTPub-projekti [28] on kolmannen vaiheensa alussa. Projektilla ei ole tällä hetkellä vakituista atk-henkilöä; ohjelmointiapua saadaan tarvittaessa atk-keskuksesta. Kirjasto markkinoi vapaaehtoista opinnäytteiden tiivistelmätietojen ja kokotestin luovutusta. Tavoitteena on saada kaikki vanhatkin väitöskirjat verkkoon, ja kirjasto on käynnistämässä selvitystä digitoinnista. XML-kehitystä seurataan tiiviisti myös.
Diplomi- ja pro gradu -töiden tiivistelmätiedot toimitetaan kirjastoon LUTpubl-palvelun kautta. Muita korkeakoulun julkaisuja koskeviin ohjeisiin on tulossa sama suositus. Kirjasto tarkistaa tiedot silmämääräisesti, tekee korjaukset ja linkittää mukaan kokotekstin. Nämä hallinnolliset työt tehdään erityisessä ylläpitäjän web-käyttöliittymässä.
Kokotekstit otetaan vastaan missä tiedostomuodossa tahansa. Tiedostot muunnetaan PDF:ksi kirjastossa. Jatkossa käytäntöä on tarkoitus kiristää siten, että tekijä lähettää kirjastoon sekä originaalidokumentin että sen valmiin PDF-muunnoksen. Adobe Acrobat -ohjelmistoa onkin jo varsin kattavasti kampuksen mikroluokissa.
LUTpub aikoo ottaa käyttöön URN-tunnisteen sekä kokotekstin tiedostonimessä että HTML-sivun Dublin Core -metadatassa. Kokotekstin lähetysmahdollisuus suoraan web-liittymän kautta on myös suunnitteilla. MS Internet Explorer -selaimen käyttäjälle tarjotaan valmis painike, joka helpottaa työtä entisestään. [29]
Acta-sarjan rinnakkainen elektroninen julkaisutuotanto on virallisesti aloitettu vuoden 2000 alussa. Vuoden 2001 aikana tutkitaan mahdollisuuksia laajentaa elektronista julkaisemista muihin yliopiston sarjoihin ja opinnäytteisiin. [30]
Oulun yliopiston kirjaston elektronisten väitöskirjojen järjestelmän kuvaus sisältyy FinELibin opastuspalveluun Elektronisen julkaisemisen tekniset ohjeet [1].
Rahoitusta asian suunnitteluun on varattu, ja projektiryhmä asetettaneen vuoden 2000 lopulla. Kirjastolla on keskeinen rooli. Tavoitteena on saada ensi vaiheessa opinnäytteiden tiivistelmät takautuvasti käyttöön; bibliografisen tietokannan rikastamista tiivistelmillä aiotaan mahdollisesti testata. Suunnitelmissa on lisäksi siirtyä opinnäytteiden ja jatkotutkintojen kokotekstin julkaisemiseen vuoden 2002 alusta lukien. [31]
Svenska Handelshögskolanin (SHH) Working paper -julkaisusarja on elektronisessa muodossa, jakeluformaatti on PDF. Tavoitteena on ryhtyä julkaisemaan elektronisesti kahta muutakin SHH:n sarjaa, toinen niistä on väitöskirjasarja. Seuraavaksi listalla ovat pro gradu -työt.
Kirjaston on tarkoitus antaa keväällä 2001 SHH:n hallinnolle (Forsknings- och undervisningsrådet) raportti ja toimintamalliesitys väitöskirjojen elektronisesta julkaisemisesta. Toistaiseksi on keskusteltu kahdesta vaihtoehtoisesta mallista. [32]
Ensimmäisessä vaihtoehdossa sekä julkaisujen muunnos PDF-muotoon että painatus olisi ulkoistettu. Kirjasto tallentaisi valmiit PDF-tiedostot ja tekisi niille HTML-nimiölehden abstrakteineen ja bibliografisine tietoineen. Toisessa vaihtoehdossa muunnos sekä verkko- että painovalmiiseen formaattiin tehtäisiin kirjastossa. Tällä hetkellä ensimmäiselle vaihtoehdolle näyttäisi olevan enemmän kannatusta, mutta varsinainen päätös tehdään siis vasta keväällä.
Kirjastolla on julkaisusihteerin vakanssi, joten voimavaroja on joka tapauksessa jo nyt jonkin verran sekä tiedottamiseen, yhteydenpitoon että ohjaukseen. Kirjasto pitääkin tiedottamista tärkeänä, ja suunnitelmissa on erityisen tiedotuspaketin laatimininen jokaiselle tutkijalle. Paketissa olisi selostettu tarvittavat sopimukset, mitä elektroninen julkaiseminen on, toivotut käytettävät kirjoitusformaatit ja kirjoitusohjeet. Mallipohjien suunnittelu tullee ajankohtaiseksi jossain myöhemmässä vaiheessa.
Kirjasto pitää mahdollisena rahoitusmallia, jossa SHH rahoittaisi väittelijälle koituvat kustannukset johonkin markkamäärään asti. Rahoitus voisi olla esim. stipendi. Yli menevät kulut (mm. lisäpainatukset) maksaisi väittelijä itse tai hänen laitoksensa.
Taideteollisen korkeakoulun kirjasto julkaisee kotisivullaan opinnäytteiden, myös lisensiaatintöiden ja väitöskirjojen, tiivistelmät [33]. Opiskelijoiden on tarkoitus lähettää ne web-lomakkeella, kirjalliset ohjeet tähän annetaan opintotoimistosta lopputyöohjeessa [34]. Käytäntö on vielä kuitenkin varsin uusi eikä ole lyönyt itseään kunnolla läpi. Näin ollen kirjasto huolehtii tiivistelmien esillepanosta. Se myös neuvoo opiskelijoita elektronisen tekstin käsittelyssä yleensä, vaikka työtä ei virallisesti ole sille resurssoitu.
Korkeakoulun tasolla on suunnitelmia väitöskirjojen elektronisesta julkaisemisesta ja kokeilu on tarkoitus käynnistää piakkoin. [35]
Korkeakoulussa on tehty ohje väitöskirjan julkaisemisesta digitaalisena, mutta varsinainen täytäntöönpano on vielä kesken. Luultavimmin toteutus lähtee liikkeelle ensi vuonna. Muutamia väitöskirjoja on jo verkossa. Diplomitöistä on myös tehty pilottikokeilu, mutta ohjeistus puuttuu toistaiseksi. Korkeakoulun yhteisissä atk-luokissa on monipuolisesti ohjelmistoja: mm. MS Office, Corel Office, Adobe Acrobat (kokonaan) jne. [137]
Tampereen yliopistossa sähköinen väitöskirja on tällä hetkellä ensisijainen. Kaikista väitöskirjoista tuotetaan kuitenkin jonkinlainen paperiversio väittelyä varten; yleisimmin Acta-sarjassa, mutta myös joitakin pelkkiä monisteita on tehty. Yliopisto tukee taloudellisesti vain sähköisiä väitöskirjoja, ja arviolta 70-80 % uusista väitöskirjoista luovutetaankin sähköisenä. Kirjamuodossa julkaistaan vain kaupallisille kustantajille menevät, ne, joissa tekijöillä ei ole oikeutta julkaista työtä verkossa ja ne, jotka sisältävät arkaluontoista materiaalia (lääketieteellisen potilashaastattelut tms). Vain muutama väitteljä ei ole antanut verkkojulkaisulupaa ilman erityistä syytä. Yliopiston kirjasto on tyytyväinen sähköisten väitöskirjojen saamaan suosioon ja aikoo jatkaa vuonna 2001 toimintaa niiden kanssa samaan tapaan kuin kuluneen toimikauden. [36]
Yliopiston web-sivut tarjoavat nyt myös keskitetyn sähköisten julkaisujen hakuliittymän, Tampereen yliopiston sähköiset julkaisut [37].
Tampereen yliopiston kirjaston sähköisten väitöskirjojen järjestelmän kuvaus sisältyy FinELibin opastuspalveluun Elektronisen julkaisemisen tekniset ohjeet. [1]
Kaksi Teknillisen korkeakoulun osastoa (tietoteknikka ja sähkö- ja tietoliikennetekniikka) aloitti syksyllä 2000 koeluontoisesti väitöskirjojen elektronisen rinnakkaisjulkaisemisen. Suunitelmissa on laajentaa kokeilua vuonna 2001 muihinkin osastoihin.
TKK:n hanketta valvoo ohjausryhmä, jossa on edustus väitöskirjalautakunnasta, pilotointiin osallistuvilta osastoilta, ylioppilaskunnasta ja kirjastosta. Ohjausryhmä raportoi kokeilun edistymisestä edelleen korkeakoulun tietohallinnon johtoryhmälle. Keväällä 2000 kolme teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston väittelijää toimi pilotteina ja antoi työryhmälle palautetta mm. (La)TeX-koodatun dokumentin muuntamisesta PDF-muotoon sekä elektronisen julkaisemisen kokeilumallista yleensä.
Koevaiheen aikana väittelijöitä pyydetään huolehtimaan itse työnsä muuntamisesta PDF-muotoon. Pääkirjasto tekee julkaisuille HTML-navigointisivun, lisää siihen Dublin Core -metadatan ja tallentaa PDF-tiedostot. Toistaiseksi tiedostot sijaitsevat atk-keskuksen ylläpitämällä web-palvelimella, kirjaston omalla web-alueella. Tätä kirjoitettaessa n. 20 työtä on luovutettu [38]. Pääkirjasto ei ainakaan toistaiseksi ota vastaan väitöskirjoja niiden originaalimuodossa. Hakuliittymä TRIP-tekstitietokantaan on tekeillä.
Teknillisessä korkeakoulussa on otettu se kanta, että elektroninen väitöskirja on yhtä kuin väitöskirjan yhteenveto ja artikkelit silloin kun kyse on ns. artikkeliväitöskirjasta. Väittelijää kehotetaan hankkimaan itse luvat artikkelien tallentamiseen paikalliselle palvelimelle, ja tätä varten on tehty mallikirje [39]. Pääkirjasto tarkistaa ja arkistoi saadut luvat. Tuntuma on se, että väittelijät saavat lupia suhteellisen helposti. Luonnollisesti työhön kuluu aikaa sekä väittelijältä että kirjastolta.
Korkeakoulu on myöntänyt pääkirjastolle erillisrahoitusta vuodelle 2000 elektronisiin väitöskirjoihin liittyvän opastuksen järjestämiseen sekä tiedostomuunnoksiin tarkoitetun työaseman hankkimiseen. Pääkirjastossa työskentelee tekninen tukihenkilö, joka vastaa kyselyihin ja antaa tarvittaessa apua tiedostomuunnoksissa. Tekniikan edistämissäätiö myönsi lisäksi keväällä 2000 kirjastolle määrärahan 1990-luvulla Canofile250-arkistointijärjestelmään skannattujen väitöskirjojen muuntamiseksi PDF-muotoon. Muunnos tehtiin ostopalveluna kesällä 2000. Teknillisen korkeakoulun väitöskirjat vuosilta 1911-1999 ovat näin ollen kaikki PDF-tiedostomuodossa, varastoituna CD-ROM -levyille. Vuodesta 2000 lähtien syntynyttä aukkoa kurotaan umpeen vähitellen.
Vuonna 2000 päättyneen HUTpubl-projektin tuloksia ja loppupäätelmiä on esitelty kansainväliselle NDLTD (Networked Digital Library of Theses and Dissertations) -ohjelmalle keväällä 2000 Berliinissä järjestetyssä DTD-workshopissa [40]. Projektissa tehty välinepaketti on saatavilla sekä projektin kotisivulta [41] että em. workshopin DTD-esittelysivulta [42]. Tiedot sisältyvät myös UNESCO:n aloitteesta vuoden 2000 alussa perustettuun tietokantaan Clearing House on Electronic Theses and Dissertations (ETD) [43]. SGML/XML-standardien soveltaminen julkaisutoimintaan on TKK:lla mahdollisesti tulevaisuuden asia, mutta mitään suunnitelmia sen suhteen ei toistaiseksi ole.
Opinnäytteiden elektronisesta julkaisemisesta ei ole tällä hetkellä mitään suunnitelmia. Asia on kyllä ollut esillä vuosittaisten toiminta- ja taloussuunitelmien valmistelun aikana, mutta päätöksiä asian tiimoilta ei ole tehty. Turun yliopistojen kesken on lisäksi ollut toistaiseksi vain hyvin alustavia keskusteluja yhteistyöstä esim. laitehankinnoissa. [44]
Turun yliopiston kirjasto on tehnyt vuodelle 2001 hanke-ehdotuksen elektronisen julkaisupankin perustamisesta. Pankista tuotettaisiin sekä julkaisun verkkoversio että perinteinen painotuote tarvepainatuksena. Ehdotuksessa korostetaan julkaisujen tekijöiden ja laitosten yhteistyötä. Ohjeistusta ja käyttäjäkoulutusta ehdotetaan kattavasti laitoksille, kirjastolle, tutkijoille ja opinnäytetöiden tekijöille. Tavoitteena on, että julkaisut saataisiin siirretyksi julkaisupankkiin joko suoraan tai vähällä työllä. Hankkeen läpimenosta ei toistaiseksi ole varmuutta. [45]
Kirjasto on aloittanut tänä syksynä organisaationsa uudistamisen tavoitteena toiminnan tehostuminen ja palvelutason parantaminen [46].
Humanistinen tiedekunta on toukokuussa 2000 hyväksynyt tieto- ja viestintästrategian vuosiksi 2000-2004 (Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä 2000). Strategian varsinaista toteuttamista ei ole vielä aloitettu; sen sijaan ensimmäinen multimedia-väitöskirja on saanut julkaisuluvan syksyllä 2000. Strategian kirjoittaja Tapio Onnela mainitsee mm., että jatko-opiskelijoille tulisi olla mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa opetusteknologian käyttöä ja verkkojulkaisemista käsitteleviä opintoja [47].
Turun yliopiston rehtori on asettanut kesäkuussa 2000 uuden, tohtorikoulutukseen paneutuvan työryhmän. Ryhmän työsarka liittyy muun muassa tutkijakoulujen ja perinteisen tutkijakoulutuksen nivomiseen toisiinsa, tutkijakoulutuksen hyvien käytäntöjen levittämiseen yliopistossa, tutkijakoulujen opetussuunnitelmien pitkäjänteiseen suunnitteluun ja niiden sähköisen viestinnän kehittämiseen. [48]
Vaasan yliopiston julkaisutoimikunta on päättänyt kokeilla väitöskirjojen verkkojulkaisemista ostamalla palvelua Oulun yliopiston kirjastolta. Kokeilu alkaa syyslukukaudella 2000. [49]
Yliopiston tutkimusluettelon (Research Catalogue) 1998 tuottamisessa ja käyttöön saattamisessa hyödynnettiin SGML-ratkaisuja. Tätä ei kuitenkaan valittu tutkimusrekisterin jatkuvaksi tuotantotavaksi. Yliopisto on tuottanut myös opintoaineistojen sähköisiä versioita sekä SGML- että HTML-ratkaisuina. [50]
Lähes kaikki väitöskirjat painetaan Åbo Akademin omassa yliopistopainossa. Elektronisten väitöskirjojen tuotanto suunnitellaan aloitettavaksi mahdollisesti jo vuoden 2001 aikana. Tavoitteena on, että kaikki väitöskirjat julkaistaisiin elektronisessa muodossa; väitöstilaisuutta varten työstä tuotettaisiin vain epämuodollinen paperiversio. Arvosanaltaan parhaat, yleistä kiinnostusta herättävät väitöskirjat painettaisiin edelleenkin kirjaksi, mutta vasta väitöstilaisuuden jälkeen. Näin väittelijällä olisi mahdollisuus muokata työtään vielä ennen painamista, kertovat Åbo Akademin tiedotuslehdessä 2/2000 Åbo Akademin säätiön julkaisuneuvoston puheenjohtaja, professori Clas Zilliacus ja neuvoston sihteeri, kirjastonjohtaja Tor Ahlbäck. [51]
Elektronista julkaisutoimintaa valmistelemaan on perustettu työryhmä, jossa on mukana myös atk-keskus. Tarkoitus on, että yliopistopaino tulee huolehtimaan julkaisemiseen liittyvistä toimista, atk-keskus tallennuksesta ja kirjasto töiden identifioinnnista ja löytyvyydestä.
Kajaanin ammattikorkeakoulun Kaktus [52] on tiettävästi ensimmäinen verkossa vapaasti käytössä oleva opinnäytteiden kokotekstitietokanta Suomen ammattikorkeakouluissa. Kaktus on toteutettu tietojenkäsittelyn koulutusohjelman oppilastyönä [53], ja se perustuu IBM Lotus Notes -palvelinympäristöön.
Opiskelijat siirtävät opinnäytteensä Word-tiedostona ammattikorkeakoulun intranet-sivujen kautta kirjaston palvelimelle, josta ne käännetään PDF-muotoon ja siirretään Lotus Notes -lomakkeiden kautta tietokantoihin. Työ tehdään kirjastossa. Opinnäytteet luetteloidaan Kajaanin kaupunginkirjaston kanssa yhteisesti ylläpidettävään aineistotietokantaan Vipunen [54]. Kokotekstin linkitystä sieltä Kaktukseen tutkitaan. Lähiajan tavoitteena on lisäksi huolehtia siitä, että Internetin hakukoneiden robotit pääsevät indeksoimaan opinnäytteet [55]. Tämä tarkoittanee käytännössä sitä, että jommastakummasta tietokannasta otetaan ajoittain vähintään töiden viitetiedot tavallisiksi tekstitiedostoiksi paikalliselle web-palvelimelle.
Järjestelmää ei voi toistaiseksi käyttää muihin kuin Word-dokumentteihin. Sen estää ilmaisohjelma Upload, jota käytetään töiden siirtoon intranetissä. Sen versio 2.5 tunnistaa vain DOC-päätteiset tiedostot (versiossa 2.6 tätä rajoitusta ei enää näyttäisi olevan [56]).
Kajaanin ammattikorkeakoulussa on kolme mikrotukihenkilöä, joista yksi kirjastossa. Hänen tehtävänään on mikrotuen lisäksi ylläpitää kirjaston tietokantoja. Lisää Kaktuksesta, ks. [57].
Svenska Bibliotekariesamfundet perusti 1997 yhteistyöfoorumin Ämnesgruppen för Elektronisk publicering av fulltextdokument [58]. Ryhmällä ei ole ollut näkyvää toimintaa vuonna 2000.
Blekinge tekniska högskola (entinen Högskolan i Karlskrona/Ronneby) ylläpitää omaa tutkimustietokantaansa IBM Lotus Notes -järjestelmässä [59]. Samaisessa Lotus-järjestelmässä on myös opinnäytepalvelu Arkiv EX [60]. Opiskelijat lähettävät web-lomakkeella työnsä kirjastoon joissakin seuraavista tiedostomuodoista: MS Word, FrameMaker, PDF, MS PowerPoint. Lomakkeelle syötetään työn tunnistetiedot sekä tiivistelmä. Syötetyistä tiedoista syntyy XML-koodattu sivu sekä HTML-muotoista tiivistelmäsivua varten myös Dublin Core -metadata. Tietokannassa on tällä hetkellä muutama kymmenen työtä. Arkiv Ex:ssä on myös kokeiltu Java-sovelman (applet) käyttöä kokotekstin XML-merkkaukseen, mutta nyt siitä on toistaiseksi luovuttu.
Lotus-tietokantarakenne noudattaa ruotsalaista standardia SS 03 82 06 (Dokumentation-utformning av vetenskapliga och tekniska rapporter), joka puolestaan perustuu standardiin ISO 5966-1982.
Kirjastolla on muitakin aktiviteetteja julkaisemisen alalla. Kirjasto on yhdessä humanistisen tiedekunnan kanssa mukana EU:n 5. puiteohjelman kaksivuotisessa projektissa COVAX (Contemporary Culture Virtual Archives in XML) [61], jonka tavoitteena on rakentaa prototyyppi hajautetusta, yhteisesti sovittuun SGML-dokumenttityyppimääritykseen (DTD) pohjautuvasta dokumenttiarkistosta yhdessä museoiden ja arkistojen kanssa. Projekti on alkanut tammikuussa 2000, ja sitä koordinoi madridilainen säätiö Residencia de Estudiantes. Blekinge Electronic Text Center (BETEXT) on myös perusteilla, rahoittaja on Sparbanken Kronan. Lisäksi kirjasto järjestää keväällä 2001 englanninkielisen etäopetuskurssin elektronisesta julkaisemisesta [62]. Kurssi on suunnattu erityisesti kirjastonhoitajille, arkistonhoitajille ja opettajille.
Göteborgin yliopiston kirjastoon kuuluva Ekonomiska biblioteket osallistuu heinäkuussa 1999 aloitettuun kolmivuotiseen projektiin Elektroniskt publiceringscenter. Keskuksen tarkoituksena on toimia elektronisen julkaisutoiminnan osaamiskeskuksena taloustieteellisessä tiedekunnassa. Tavoitteena on julkaista ja levittää tiedekunnan tutkimustuloksia: raportteja, väitöskirjoja ja opinnäytteitä. Projektiin on palkattu kaksi puolipäiväistä työntekijää: kirjastonhoitaja ja IT-teknikko. Projektin tiedotussivulla kerrotaan [63], että Handelshögskolan ja Ekonomiska biblioteket ovat Ruotsissa ensimmäisiä, jotka ovat organisoineet elektronisen tutkimusjulkaisujen tuottamisen.
Jönköpingin korkeakoulukirjaston strategiassa vuodelle 2001 mainitaan, että se tulee käynnistämään IHH:ssa (Internationella Handelshögskolan) elektronisen julkaisemisen [64].
Karoliinisen insituutin (KI) kirjasto on aloittanut Karolinska University Press -nimisen projektin [65]. Sen tarkoituksena on kehittää ja koordinoida KI:n julkaisutuotantoa sekä antaa ohjeistusta väittelijöille, opettajille ja tutkijoille. Alkuvaiheessa keskitytään väitöskirjoihin, myöhemmin myös muuhun aineistoon. Yhteistyökumppanina Pressillä on KI:n jäljennelaitos (reproavdelning). Tavoitteena on kerätä tietotaitoa siinä määrin, että projektivaiheesta voitaisiin edetä tuotantoon.
Projektin sivuilla mainitaan, että tekijänoikeussyistä artikkeliväitöskirjojen artikkeleita ei todennäköisesti tulla julkaisemaan verkossa [66]. Sen sijaan linkit PubMed (Medline) -abstraktitietokantaan ja mahdolliseen verkkolehdessä ilmestyneeseen artikkeliin voidaan tehdä. Pilottiprojektin aikana palvelu on väittelijälle ilmaista, mutta toisaalta väittelijän on osallistuttava työhön jossain määrin myös itse. Laadusta mainitaan että [66]:
Väitöskirjat muunnetaan kirjastossa PDF-muotoon ja ne varustetaan salasanalla [67]. Ellei väitöskirjalle voida antaa ISBN-numeroa, sille annetaan tunnisteeksi väittelykoodi (disputationskod). Verkko-osoitteet muodostetaan väittelyvuodesta plus ISBN-numerosta tai väittelykoodista.
Linköping University Electronic Press on julkaissut viime vuosina kokotekstinä useita kymmeniä opinnäytteitä [68], väitöskirjoja vain muutaman. Yliopiston kirjasto sen sijaan tarjoaa selkeän "julkaisuportaalin" yliopiston kaikkiin julkaisuihin [69]. Väitöskirjojen abstraktit on tallennettu joko HTML- tai PDF-muodossa.
Lundin yliopiston ensimmäinen elektroninen väitöskirja kokotekstinä julkaistiin kesällä 1999 [70]. Yliopiston kirjasto on saanut BIBSAM:lta projektirahoitusta elektroniseen julkaisutoimintaan. Projekti päättyy joulukuussa 2000. [71] Kirjasto on jo vuodesta 1996 lähtien ylläpitänyt väitöskirjojen tiivistelmätietokantaa Lund University Dissertation Abstracts [72]. Elektroninen tiivistelmä on pakollinen lääketieteellisessä ja teknisessä tiedekunnassa.
Luulajan teknillisen yliopiston kirjasto on jatkanut opinnäytteiden ja tutkimusjulkaisujen elektronista julkaisemista [73]. Kirjoittajat muuntavat työnsä PDF-muotoon ja lähettävät sen kirjastoon.
Malmön korkeakoulun kirjasto- ja atk-yksikössä on ollut vuonna 2000 käynnissä pilottiprojekti opinnäytteiden kokotekstin julkaisemisesta [74]. Pilotin arviointivaihe on ollut projektisuunnitelman mukaan elokuussa 2000. Tavoitteena on opinnäytteiden jakelu verkossa ja tutkimustuloksista tiedottaminen. Pilotissa opiskelijat muuntavat hyväksytyn työnsä itse PDF-muotoon ja lähettävät sen web-lomakkeella eteenpäin; myös PostScript-muoto on mahdollinen, vaikkakaan sen käyttöä ei suositella. Korkeakoulusihteeri saa lähetyksestä tiedon emailissa, antaa työlle rekisteröintitunnuksen ja hyväksyy sen tallennuksen tietokantaan. Tietokantajärjestelmä on IBM Lotus Notes. Tätä kirjoitettaessa järjestelmän toimivuudessa vaikuttaisi olevan hieman ongelmia; hakutoiminto ei ole kunnossa.
Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) Uppsalan toimipisteen EPSILON-projektissa suunnitellaan elektronista julkaisujärjestelmää. Hanketta vetää kirjasto. Juuri nyt projekti on jonkin verran vastatuulessa ja rahoitusta on leikattu. Kirjasto onkin hakenut (ja saanut) lisätukea BIBSAM:lta [75]. Ongelma liittyy erityisesti opinnäytteisiin [76]:
Tukholman yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan kirjasto on ollut 1990-luvun puolivälistä asti mukana kansainvälisessä taloustieteen hajautetussa verkkopalvelussa. Ruotsalaisten palveluiden nimet ovat Swedish Working Papers in Economics [77], S-WoPEc ja Swedish Working Papers in Business Administration [78], S-WoBA. Niiden tavoitteena on tarjota hajautettu tiedotus-, tallennus- ja hakupalvelu kaikille ruotsalaisille taloustieteen julkaisusarjoille. Pääpaino on rakenteisen viitetiedon keräämisessä. Tällä hetkellä mukana on kymmenkunta julkaisusarjaa eri yliopistoista.
Hajautettu palvelu perustuu kahteen yhteisesti sovittuun tekniseen määrittelyyn: viitetieto koodataan ReDIF-formaatissa [79], joka on johdettu nk. IAFA-mallista (IETF Memo RFC 1635, vanhentunut). Guildford-protokolla [80] määrittelee sen, miten ReDIF tallennetaan arkistoon. Dublin Core'a käytetään HTML-koodatuissa tiivistelmäsivuissa viitetiedon määrittelyyn. Ruotsin valtakunnallisen tutkimustietopalvelun SAFARI:n [81] robotti osaa indeksoida Dublin Corea, joten S-WoBA- ja S-WoPEc- palvelimien HTML-tiedostojen Dublin Core tulee indeksoiduksi myös sinne. Kirjasto tallentaa viitetiedot myös LIBRIS-järjestelmään. [82]
Uppsalan yliopiston kirjastoon on syyskuun alussa 2000 perustettu elektronisen tieteellisen julkaisemisen yksikkö. Sitä ehdotettiin jo vuonna 1997 tehdyssä selvityksessä [83]. Rehtori myönsi varat yksikön perustamiseksi kesällä 2000. Järjestelmän arvellaan valmistuvan keväällä 2001, mutta jo nyt elektronisia väitöskirjoja voi "riiputtaa". Ensi vaiheessa on kyse artikkeliväitöskirjojen yhteenvedon (ramberättelse) rinnakkaisjulkaisemisesta. Muut tieteellisen julkaisemisen suunnitelmat ovat vielä kesken, mutta näihin tulevat kuulumaan mm. tutkimusraportit, monografiatyyppiset väitöskirjat ja opinnäytteet [84].
Julkaisuyksikkö saa kolmen ensimmäisen lukukauden aikana erityisrahoistusta 2,5 miljonaa kruunua. Tämän jälkeen yksikkö sulautuu osaksi kirjaston vastuualuetta. Tämä tarkoittaa sitä, että tietokannan maksullistaminen saattaa tulla siinä vaiheessa ajankohtaiseksi. Yksikön työvoiman suuruudeksi on kaavailtu kolmea henkilöä. [85] Kirjaston kirjeessä tiedekunnille kesällä 2000 uudistus asetetaan raameihinsa [86]:
Julkaisuyksikön yhteistyökumppaneita tulee olemaan lukuisia: yliopiston atk-tuki, paino- ja mediayksikkö, Acta-sarjan toimitus sekä hallinnon viestintä- ja atk-strateginen yksikkö. Vaikka työ onkin vasta alussa ja alkuvaikeuksiakaan tuskin voi välttää, kirjasto lupaa jo nyt tietyn palvelutason:
Väittelijöille suunnatuissa ohjeissa kerrotaan lisäksi, että tiedostomuunnokset tehdään tarvittaessa yhteistyössä väittelijän kanssa [87].
Oslon yliopiston opinnäytteisiin keskittyneen pilottiprojektin Digitalt bibliotek [88] tilanneraportti ilmestyi lokakuun lopussa 2000 [89]. Loppuraportti on tulossa vuodenvaihteessa 2001. Oslon projektia on johtanut USIT [90].
Raportin esittämistä jatkotoimista mainittakoon mm., että tiedekuntakirjastojen ehdotetaan auttavan opiskelijoita PDF-muunnoksen tekemisessä, ja pääkirjastoon esitetään hankittavaksi työasema muunnostöitä varten. USIT vastaisi elektronisen julkaisemisen tekniikasta. Lisäksi raportissa korostetaan yhteistyötä Norjan yliopistojen kesken. NUUB:in [91] järjestämässä IT-forumissa [92] syyskuussa 2000 Bergenissä sovittiinkin pysyvän ELPUB-työryhmän perustamisesta.
Bergenin yliopiston historiallinen instituutti pilotoi keväällä 2000 yliopiston tutkimustiedotuksesta vastaavan yksikön (Avdeling for forskningsdokumentasjon) kanssa. Neljä lopputyötä muutettiin HTML-muotoon verkkojakelua varten [93]. Kirjoittajia kehotettiin käyttämään kirjoittamiseen Oslon yliopistossa tehtyjä Word-mallipohjia.
Vuonna 1999 yliopistossa julkaistiin kartoitus siitä, minkälaisia elektronisia julkaisuja eri yksiköt ovat tehneet [94]. Tämän kartoituksen pohjalta yliopistossa asetettiin työryhmä, jonka tehtäväksi tuli tehdä konkreettinen ehdotus siitä, miten vapaaehtoisuuteen perustuva elektroninen julkaiseminen yliopistossa saataisiin alulle. Työryhmä luovutti raporttinsa kesällä 2000. Siinä todetaan, että elektronisen julkaisemisen päämäärä on strateginen [95]:
Tähän perustuen työryhmä ehdottaa, että elektroninen julkaiseminen keskitettäisiin yliopistoissa ensisijaisesti niille aloille, joilla tehdään laadunvalvontaa: opinnäytteet, väitöskirjat, tieteelliset artikkelit ja raportit. Seuraavia julkaisuja ja toimia ehdotetaan priorisoitaviksi [96]:
Työryhmä ehdottaa edelleen, että yliopiston kirjastoon perustettaisiin kolmen vuoden koeajaksi yksikkö, jonka vastuulla olisi yliopiston elektronisen julkaisemisen koordinointi, opastus ja kehitys. Yksikköön ehdotetaan palkattavaksi henkilökuntaa kahden henkilötyövuoden verran. Yksikön edellytetään saavan ammatillista tukea ELINE:ltä. ELINE (elektronisk informasjonsenhet ved Universitetet i Bergen) [97], on Bergenin yliopiston elektronisesta tiedottamisesta vastaava yksikkö. Se huolehtii mm. yliopiston yhteisistä web-sivustoista. ELINE perustettiin keväällä 1998, ja sen työntekijät ovat atk-keskuksesta, tiedotuksesta ja kirjastosta.
Raportissa todetaan, että monessa yliopistossa on perustettu erityisiä oppimiskeskuksia. Verkko-opetuksen ja -kurssien laatua pidetään kilpailutekijänä:
Bergenin työryhmän ehdotuksen läpimenosta ei tätä kirjoitettaessa ole tarkempia tietoja.
Norjan maatalouskorkeakoululle (NLH) [98] on tehty vuonna 2000 oppilastyönä prototyyppi raporttien ja tieteellisten artikkelien elektroniseksi julkaisemiseksi. Se perustuu XML-metakieliperheen ja Microsoftin ohjelmistotuotteiden käyttöön [99].
Tromssan yliopistossa on alkanut keväällä 1999 opinnäytteiden pilottiprojekti Digitalt bibliotek [100], joka päättyy vuoden 2000 lopussa. Projektin työnjaosta lähemmin ks. kaavakuva [101]. Suunnitelmissa on myöhemmin laajentaa julkaisemista kattamaan myös muita yliopiston julkaisuja. Elektroninen julkaiseminen oli näkyvästi esillä myös yliopiston tietostrategian päivitysprosessissa. Tietostrategia vuosiksi 2000-2005 valmistui keväällä 2000. Strategialuonnoksessa digitaalinen kirjasto ymmärrettiin osaksi tietoteknistä infrastruktuuria, mikä herätti paljon keskustelua ja eriäviäkin mielipiteitä [102] [103]. Tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossa, hyväksyttiinkö strategiaehdotus.
Bergenin, kuten kaikkien muidenkin Norjan yliopistokirjastojen, yhteistyökumppani elektronisen julkaisemisen alalla on luonnollisesti BIBSYS. BIBSYS testaa, analysoi ja raportoi tulevaisuuden tekniikoita projektissaan BIBSYS' Digitalt Bibliotek (BDB) [104], jolla on erillisrahoitusta ministeriöstä vuoteen 2001 asti.
Die Deutsche Forschungsgemeinschaftin (DFG) [105] rahoittama, laaja (8 osaprojektia) Dissertationen Online -ohjelma päättyi lokakuussa 2000. Päätöstilaisuudessa 30.10. esitettiin Die Deutsche Bibliothekin (seuraavassa: DDB) puolesta kutsu kaikille väitöskirjojen tekemiseen ja jakeluun osallistuville tahoille osallistua DissOnline-palveluun. Sen tavoitteena on taata saksalaisten väitöskirjojen vapaa saatavuus, tekninen yhteismitallisuus ja pitkäaikaissäilytys [106]. DissOnline ei ole vain DDB:n hanke; kirjasto- ja tiedeyhteisöt yhdistävä DINI (Deutsche Initiative für Netzwerkinformation) [107] tukee sitä.
DissOnline noudattelee myös kansainvälisen Networked Digital Library of Theses and Dissertations (NDLTD) -ohjelman tavoitteita [108]. NDLTD:n taustasta, nykytilasta ja erityisesti sen SGML/XML-metakieliin nojaavista julkaisemisen hankkeista, ks. lähemmin esim. [109].
Dissertationen Online -ohjelman johtaja, professori Peter Diepold kuvaili päätöstilaisuudessa DissOnline-palvelun etuja näin [110]:
Mutta haittapuoliakin osallistumisella on [111]:
DissOnline ei ole olemassa tehdäkseen atk-keskukset ja kirjastot tarpeellisiksi, Diepold huomauttaa. Niiden roolina on auttaa tiedeyhteisöä, joka puolestaan palvelee yhteiskuntaa. DissOnlinen perusperiaatteet ovat [112]:
Palvelussa sovitaan lisäksi seuraavista teknisistä menettelytavoista [113]:
DDB koordinoi DissOnline-ohjelmaa ja -palvelinten yhteistoimintaa, huolehtii elektronisten väitöskirjojen pitkäaikaissäilytyksestä, antaa suosituksia tiedosto- ja metadataformaateista sekä ylläpitää ohjeistusta DissInfo [114].
DDB on aloittanut jo heinäkuussa 1998 elektronisten väitöskirjojen tallentamisen arkistopalvelimelleen [115]. Väitöskirjoja on tätä kirjoitettaessa vajaat 1400 kappaletta. Valtaosa on lääketieteen, kemian, fysiikan ja biologian alalta, suurin osa PDF-tiedostomuodossa.
Dissertationen Online -ohjelmassa Humboldt-yliopiston vastuulla oli SGML-pohjaisen julkaisujärjestelmän rakentaminen. Tämän DiDi-projektin aikana Humboldtissa rakenteistettiin 100 väitöskirjaa. Projektista tarkemmin ks. [116]. Humboldtin kokemusten mukaan vastaavansuuruisen urakan läpivientiin tarvitaan henkilökuntaa seuraavasti, oletuksena n. 100 väitöskirjaa vuodessa [117]:
DiDi-väitöskirjat ovat haettavissa useasta eri paikasta: yliopiston kirjaston yleisestä aineistotietokannasta, DiDi-hakujärjestelmällä [118], DDB:n tietokannasta, NDLTD-ohjelman hajautetulla haulla (kokeiluvaiheessa) [119], Saksan tieteellisten seurojen TheO-haulla [120] sekä internetin yleisillä hakukoneilla edellyttäen, että tietokannoista on otettu ulos listauksia.
Humboldtin atk-keskus viimeistee parhaillaan käyttökuntoon työnkulun hallintajärjestelmää väitöskirjoille [121]. Työnkulusta huolehtiminen tulee kirjaston vastuulle, ja atk-keskus ryhtyy suunnittelemaan tarvepainatusta uuden projektirahoituksen turvin [122].
Ranskankielisellä kielialueella, NDLTD-ohjelmaan liittyneissä yliopistoissa, on ollut käynnissä eräitä SGML/XML-metakieliin pohjautuvia pilottiprojekteja. Seuraavassa lyhyt katsaus vain niistä. Valitettavasti puutteellinen ranskankielen taito esti tarkemman perehtymisen projektien tuloksiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin.
Université de Montréal Kanadassa julkaisi oman projektinsa loppuraportin keväällä 2000 [123]. Projektin tuloksena on n. 50 elektronista väitöskirjaa, joista 90% on rakenteistettu, loput ovat PDF-muodossa. Raportissa suositellaan, että yliopisto vakiinnuttaisi SGML/XML-kieliin nojaavan julkaisujärjestelmän, ja korostaa kansainvälisen yhteistyön merkistystä välineiden saamiseksi (La)TeX-koodausjärjestelmällä tehtyjen väitöskirjojen muuntamiseen SGML/XML-muotoon.
Université Laval (Québec) on julkaissut projektinsa loppuraportin tammikuussa 2000 [124]. Siinäkin suositellaan SGML-standardiin pohjautuvaa tuotantoa.
Université Lumière Lyon 2 Ranskassa soveltaa Euroopassa Montréalin ratkaisuja, ja yhteistyö näiden kahden yliopiston välillä onkin kiinteä. Väitöskirjoja on rakenteistettu Francophone des Inforoutes -säätiön (FFI) [125] taloudellisella tuella. UNESCO:n avustuksella Lyon 2 on tehnyt yhteistyötä mm. Chilen Santiagon yliopiston kanssa [126].
Esimerkki Montréalin ja Lyon 2'n yhteistyöstä on CyberThéses [127]. Sekin saa FFI:n rahoitusta. CyberThéses-palvelulla voi tehdä hajautettuja hakuja palveluun kuuluvien yliopistojen elektronisista väitöskirjoista. Kielirajauksia ei ole tehty.
Keskeinen toimija Ranskassa on kansallinen, Montpellier'ssä toimiva ABES (Agence bibliographique de l'enseignement supérieur) [128]. Sen TheseNet [129] kokoaa keskitetysti viitetietoja Ranskan yliopistojen väitöskirjoista. Vuoden 2000 alussa julkaistiin myös yksityiskohtainen raportti väitöskirjojen työstämisen ja jakelun järjestämisestä Ranskassa [130]. Valitettavasti tiedossa ei ole, onko raportin esittämät ratkaisut tarkoitus toteuttaa ja jos, missä mitassa ja kenen toimesta.
Seitsemän yliopistoa osallistui vuosina 1998-1999 hankkeeseen Australian Digital Theses (ADT), jota koordinoi New South Walesin yliopisto. Rahoituksesta huolehti Australian Research Council. Eräs keskeisiä pyrkimyksiä hankkeessa oli voimavarojen säästö [131]:
Tästä syystä projekti päätyi suosittamaan PDF-tiedostomuotoa. Se piti SGML/XML-ratkaisuja liian monimutkaisina ja vaikeasti opetettavina asioina. Heinäkuussa 2000 hanke laajeni ohjelmaksi ADT Program [132], joka on nyt periaatteessa auki kaikille Australian yliopistoille. Toistaiseksi mukana ovat kuitenkin vain alkuperäiset 7 yliopistoa. Ohjelmaa koordinoi Council of Australian University Librarians (CAUL). Ohjelman päätavoite on [133]:
ADT-ohjelmassa on toteutettu hajautettu Dublin Core -metadatahaku, eli yhteisestä metadatakuvauksesta on sovittu [134]. Indeksointi- ja hakuohjelmisto on HotMeta - Metadata Search Engine, jonka on tehnyt Queenslandin yliopiston Distributed Systems Technology Centre (DSTC) [135]. Muita, lähinnä opinnäytetiedostojen lähettämistä ja tallentamista automatisoivia apuohjelmia on saatu Virginia Tech'stä, jonka johtamassa NDLTD-ohjelmassa australialaiset ovat olleet jäseninä jo jonkin aikaa. Muusta ADT-aktiviteetista mainittakoon, että New South Walesin yliopisto on ottamassa käyttöön elektronisen maksujärjestelmän [136].
Linkit on tarkistettu 22-24.11.2000.
[1] Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib. Elektronisen julkaisemisen tekniset ohjeet
http://www.lib.helsinki.fi/finelib/eleinfo.html
[2] Termitalkoot
http://www.tsk.fi/termitalkoot/index.html
[3] Tietotekniikan liitto
http://www.ttlry.fi/
[4] Yliopistokirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryhmän muistio. (Opetusministeriön työryhmien muistioita 18:2000)
http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat/18trMUISTIO.html
[5] Airio, Eija: Sähköisen tiedejulkaisemisen verkkokaupan kehittyminen Suomessa, tapaukset Elektra ja Granum. Pro gradu -työ, Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimuksen laitos 2000. (Kirjaston julkaisuja A; 8/2000)
http://tampub.uta.fi/kirjasto/airio.pdf
[6] Geleijnse, Hans et al.: Helsinki University Libraries, report of an assessment panel. (Evaluation Projects of the University of Helsinki, ISSN 1239-8667 ; 7) http://www.helsinki.fi/arviointi/librarypanelreport.pdf
[7] Häkli, Esko: Kustannustoiminta omiin käsiin. Yliopisto 17:2000. Pääkirjoitus
http://yliopistolehti.helsinki.fi/2000_17/paakirjoitus.html
[8] arXiv.org e-Print archive
http://www.arxiv.org/
[9] Networked Computer Science Technical Reference Library, NCSTRL
http://www.ncstrl.org/
[10] Computing Research Repository, CoRR
http://www.acm.org/pubs/corr/
[11] The Open Archives Initiative
http://www.openarchives.org/
[12] eprints.org
http://www.eprints.org/
[13] The Scholarly Publishing and Academic Resources Coalition, SPARC
http://www.arl.org/sparc/home/index.asp?page=0
[14] Oppija verkossa, opetusteknologiatukipalvelujen (OPTU) suunnitteluryhmän loppuraportti
http://optek.helsinki.fi/Optuloppu.pdf [Dokumenttia ei enää löydy 25.1.2001]
[15] Laurinolli, Heikki: Tietotekniikan taidot kaipaavat kohennusta. [Vararehtori Räihän haastattelu]. Aikalainen 17:2000, s. 12. 20.11.2000
[16] Kuopion yliopisto. Oppimiskeskus
http://www.uku.fi/opk/
[17] Universitets- og høgskolerådet. Strategiplattform for universitetsbibliotekene og de vitenskapelige høgskolebibliotekene. 2000.
http://www.ub.uib.no/prosj/nuu/strateginotat.html
[18] Riksbibliotektjenesten. Elektronisk publisering
http://www.rbt.no/e_publ/
[19] Riksbibliotektjenesten. Elektronisk publisering av grå litteratur, prosjektbeskrivelse
http://www.rbt.no/e_publ/beskr/organisering.html
[20] Helsingin yliopiston kirjasto. E-Thesis
http://ethesis.helsinki.fi
[21] Helsingin yliopiston kirjasto. E-Thesis, nimiösivun tekoautomaatti
http://ethesis.helsinki.fi/ohjeet/mallit/nimio/nimioscript.html
[22] Helsingin yliopisto. Tietohallintoryhmä, 24.08.2000, Raportti toimenpiteistä tietohallintostrategian toteuttamiseksi
http://www.helsinki.fi/tietohallinto/raportti0800.html
[23] email Tomi Rosti 13.11.2000
[24] Kuopion yliopiston julkaisuohjeet. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 17. 1998. Toim. Jukka Kananen
http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/ohjeet.html
[25] Kuopion yliopisto. Oppimiskeskus
http://www.uku.fi/opk/
[26] email Ulla Voutilainen 21.11.2000
[27] email Raimo Rajala 13.11.2000
[28] Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjasto. LUTpub
http://edu.lut.fi/LUTPub/
[29] email Ulla Ohvo 16.11.2000
[30] email Ville Varjonen 20.11.2000
[31] email Irmeli Koskimies 13.11.2000
[32] email Turid Hedlund 20.11.2000
[33] Taideteollinen korkeakoulu. Opinnäytetiivistelmät 1993 - 2000
http://www.uiah.fi/opinnaytteet/sisabstr.html
[34] Taideteollinen korkeakoulu. Opintoasiainpalvelut. Lopputyöohje
http://www.uiah.fi/opintoasiat/loppuohje/index.htm
[35] email Marita Turpeinen 20.11.2000
[36] email Outi Sisättö 16.11.2000
[37] Tampereen yliopiston sähköiset julkaisut
http://tampub.uta.fi/
[38] Teknillisen korkeakoulun elektroniset väitöskirjat
http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Diss/
[39] Teknillisen korkeakoulun kirjasto. Lupakirjemalli kustantajalle
http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Diss/util/lupakirje.html
[40] NDTLD. Workshop "DTDs and the usage of new XML-technologies for electronic theses and dissertations"
http://dochost.rz.hu-berlin.de/epdiss/dtd-workshop/index.html
[41] Teknillisen korkeakoulun kirjasto. HUTpubl
http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/HUTpubl
[42] NDLTD. Workshop "DTDs and the usage of new XML-technologies for electronic theses and dissertations", DTD-Material
http://dochost.rz.hu-berlin.de/epdiss/dtd-workshop/cdrom/index.htm
[43] UNESCO Clearing House on Electronic Theses and Dissertations (ETD)
http://www.eduserver.de/unesco/
[44] email Pentti Rautiainen 21.11.2000
[45] email Tuulikki Nurminen 13.11.2000
[46] Nurminen, Tuulikki: Fyysistä ja virtuaalista kirjastopalvelua. (Turun yliopisto, Yliopistotiedot 16/2000, pääkirjoitus)
http://www.utu.fi/yt/16-2000/3.html
[47] Onnela, Tapio: Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä, strategia Turun yliopiston humanistiselle tiedekunnalle vuosiksi 2000-2004
http://www.utu.fi/hum/tdk/tietostrategia/strategia.html
[48] Lönnberg, Harri: Tohtorikoulutus on väylä yhteiskuntaan. (Turun yliopisto, Aurora 5/2000)
http://www.utu.fi/aurora/5-2000/6.html
[49] email Vuokko Palonen 9.11.2000
[50] Vaasan yliopiston sähköinen opintoaineisto
http://www.uwasa.fi/kirjasto/ov/omat.html
[51] Sandström, Peter: Framtidens doktorsavhandlingar publiceras i huvudsak elektroniskt. (Meddelanden från Åbo Akademi 2/2000)
http://www.abo.fi/meddelanden/artiklar/?2000_02_eavhandling.sht
[52] Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto. Kaktus
http://www.kajak.fi/fin/kirjasto/kaktus.htm
[53] Leinonen, Niina ja Leinonen, Päivi: Digitaalinen
julkaiseminen Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastossa. Kajaanin ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, hallinnon ja kaupan ala, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. 1999
http://lspace.kajak.fi/HaKa.nsf/f3fa1fcc8578a8524225679800408639/392ce610a53b90cd4225684a0048fb39/$FILE/kat6sniinalpaivil.pdf (Tietokannan tunnus: kayttaja; salasana: kayttaja)
[54] Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjaston ja Kajaanin Ammattikorkeakoulun kirjaston aineistotietokanta
http://kirjasto.kajaani.fi:8001/
[55] email Tuula Kemppainen 14.11.2000
[56] Upload v2.6
http://www.kessels.com/Upload/index.html
[57] Kemppainen, Tuula: Kaktus-opinnäytetietokanta - Kajaanin ammattikorkeakoulukirjasto julkaisee digitaalisesti. Kreodi, Ammattikorkeakoulukirjastojen verkkolehti 3/2000
http://www.tokem.fi/amk/kirjasto/kreodi/3_2000/5.html
[58] Svenska Bibliotekariesamfundet. Ämnesgruppen för Elektronisk publicering av fulltextdokument
http://www5.hk-r.se/bib/SBS.nsf/
[59] Blekinge Tekniska Högskola. Electronic research archive
http://www.hk-r.se/fou
[60] ArkivEX. Examensarbeten vid Blekinge Tekniska Högskola
http://www5.hk-r.se/fou/cuppsats.nsf
[61] Contemporary culture virtual archives in XML (COVAX)
http://www.covax.org
[62] Blekinge Tekniska Högskola. Information Architecture and Electronic Publishing [kurssisivu]
http://www.hk-r.se/ihu/elpubkur.nsf
[63] Göteborgs universitetsbibliotek. Ekonomiska biblioteket, Handelshögskolans elektroniska publiceringscenter
http://www.ub.gu.se/Ge/projekt/ECENTER.html
[64] Högskolebiblioteket i Jönköping. Mål 2000 samt uppföljning
http://www.hj.se/bibl/org/mal2000.html
[65] Karolinska Institutet. Karolinska University Press
http://kup.ki.se/
[66] Karolinska Institutets bibliotek, Webbpublicering av ramberättelser till avhandlingar
http://diss.kib.ki.se/info/frame
[67] Karolinska Institutets bibliotek. Instruktioner för elektronisk publicering av avhandlingar vid Karolinska Institutet
http://diss.kib.ki.se/info/frame/instructions_se.html
[68] Linköping University Electronic Press. Examensarbeten vid Linköpings universitet
http://www.ep.liu.se/exjobb/
[69] Linköpings universitetsbibliotek. Publicerat vid Linköpings universitet
http://www.bibl.liu.se/liupubl/
[70] Lindh, Maria: Först ut i fulltext på nätet (LUM, Lunds universitet meddelar, 7:1999)
http://www.lu.se/info/lum/LUM_07_99/09_fulltext.html
[71] BIBSAM. Beviljade/pågående projekt 1997-
http://www.kb.se/bibsam/bidrag/projbidr/pagaende.htm
[72] Lund University Dissertation Abstracts, Scripta Academica Lundensis
http://www.lub.lu.se/dissdb/
[73] Luleå tekniska universitet. Publikationer vid LTU
http://epubl.luth.se/
[74] Malmö högskola. Bibliotek och IT, Elektronisk publicering - huvudsida
http://www.bit.mah.se/tjanster/elektroniskpublicering
[75] BIBSAM. Ansvarsbiblioteksprojekt 2000
http://www.kb.se/bibsam/ansvbibl/projekt/2000.htm
[76] Sveriges lantbruksuniversitet. Ansökan om medel för EPSILON-projektet, Bilaga 3c
http://www.bib.slu.se/bibliotek/a_bibliotek/20_01/ans_00/eps_2000.html
[77] S-WoPEc, Swedish Working Papers in Economics
http://swopec.hhs.se/default.htm
[78] S-WoBA, Swedish Working Papers in Business Administration
http://swoba.hhs.se/
[79] ReDIF version 1
http://openlib.org/acmes/root/docu/redif_1.html
[80] Guildford Protocol
http://openlib.org/acmes/root/docu/guilp_1999-12-27.html
[81] Högskoleverket, SAFARI
http://safari.hsv.se/
[82] Karlsson, Sune and Thomas Krichel: RePEc and S-WoPEc, Internet access to electronic preprints in Economics. 1999
http://swopec.hhs.se/admin/elpub99.pdf
[83] Uppsala universitetsbibliotek. Utredning om universitetets vetenskapliga publicering på www. 1997.
http://w3.ub.uu.se/diverse/publ.pdf
[84] Uppsala universitetsbibliotek. Elektronisk publicering och spikning av doktorsavhandlingar
http://w3.ub.uu.se/diss/swe/spik.cfm
[85] Uppsala universitet. Rektor, Beslut 00-07-04, Universitets digitala publicering
http://w3.ub.uu.se/diverse/beslut.pdf
[86] Göranson, Ulf och Eva Müller: Elektronisk publicering och spikning av doktorsavhandlingar [kirje: Prefekter och områdes/fakultetskanslier]. Uppsala universitetsbibliotek
http://w3.ub.uu.se/diss/e-spik/brev.htm
[87] Uppsala universitetsbibliotek. Preliminära rutiner för elektronisk spikning och publicering av ramberättelser till sammanläggningsavhandlingar
http://w3.ub.uu.se/diss/e-spik/rutin.cfm
[88] Universitetet i Oslo. Digitalt bibliotek
http://www.digbib.uio.no/
[89] Konupek, Hana og Reidun Kringstad: Elektronisk publisering ved Universitetet i Oslo. Status og forslag til videreføring 31.10.2000. Universitetsbiblioteket i Oslo
http://www.ub.uio.no/ubony/db/elpub/elpubnov.html
[90] Universitetet i Oslo. USIT, Universitetets senter for informasjonsteknologi
http://www.usit.uio.no/
[91] Nasjonalt utvalg for universitetsbibliotekene (NUUB)
http://www.ub.uib.no/prosj/nuu/
[92] NUUB. IT-forum
http://www.ub.uio.no/ubit/nuub/
[93] Universitetsbiblioteket i Bergen. Hovedfagsoppgaver i fulltekst
http://www.ub.uib.no/elpub/oversikt.html
[94] Bozek, Gaëlle: Elektronisk publisering ved UiB. Universitetsbiblioteket i Bergen
http://www.fou.uib.no/elpub/seminar2000/kartlegg.html
[95] Universitetsbiblioteket i Bergen. Organisering av elektronisk publisering ved UiB, Innstilling fra en arbeidsgruppe nedsatt av Det sentrale IT-organet
http://www.ub.uib.no/felles/dok/instilling-el-pub.html
[96] Universitetsbiblioteket i Bergen. Oppsummering av arbeidsgruppens anbefalinger. Dokumentissa: Organisering av elektronisk publisering ved UiB, Innstilling fra en arbeidsgruppe nedsatt av Det sentrale IT-organet.
http://www.ub.uib.no/felles/dok/instilling-el-pub.html#_Toc487440014
[97] Universitetsbiblioteket i Bergen. Seksjon for elektronisk informasjon (ELINE)
http://www.uib.no/elin/
[98] Norges landbrukshøgskole (NLH)
http://www.nlh.no/
[99] Hvaale, I.: Modellering av fulltekstdokumenter,
behandling av vitenskapelige rapporter og artikler med bruk av XML og
databaseteknologi. Diplomoppgave ved Høgskolen i Oslo, Avdeling for
journalistikk, bibliotek- og informasjonsfag 2000.
http://www.digbib.uio.no/hopp/andrepubl/hvaale/
[100] Universitetsbiblioteket i Tromsø. Digital publisering
http://www.ub.uit.no/digbibl/elpub/
[101] Universitetsbiblioteket i Tromsø. Digital publisering, Ansvarsområder og arbeidsflyt
http://www.ub.uit.no/digbibl/elpub/arbeidsflyt.htm
[102] Hoydalsvik, Stein: Bakgrunn og omgivelser for Digitalt bibliotek. Universitetsbiblioteket i Tromsø
http://www.ub.uit.no/digbibl/Presentasjon/itforum/
[103] Vangberg, Y. R.: IKT-strategi på høring. Tromsøflaket, Avis for Universitetet i Tromsø. 4:2000
http://www.uit.no/tromsoflaket/2000.04/2.html
[104] BIBSYS Digitalt Bibliotek (BDB)
http://www.bibsys.no/BDB/
[105] Die Deutsche Forschungsgemeinschaft (DFG)
http://www.dfg.de/
[106] Diepold, P.: Beteiligung an DissOnline. Abschlusstagung DFG-Projekt "Dissertationen Online". Ergebnisse und Empfehlungen. Berlin 30.10.2000
http://www.dissonline.de/beitritt/beitritt.htm
[107] Deutsche Initiative für Netzwerkinformation (DINI)
http://www.dini21.de/index.php3
[108] Networked Digital Library of Theses and Dissertations (NDLTD)
http://www.ndltd.org
[109] Sonkkila, T.: Raportti Berliinin DTD-workshopista ja Oulun RAJU 2000 -tapahtumasta
http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/HUTpubl/berliinijaoulu.pdf
[110] Diepold, P.: Vorteile einer Beteiligung an DissOnline. Abschlusstagung DFG-Projekt "Dissertationen Online". Ergebnisse und Empfehlungen. Berlin 30.10.2000
http://www.dissonline.de/beitritt/vorteile.htm
[111] Diepold, P.: Welche Nachteile bringt eine Beteiligung an DissOnline mit sich? Abschlusstagung DFG-Projekt "Dissertationen Online". Ergebnisse und Empfehlungen. Berlin 30.10.2000
http://www.dissonline.de/beitritt/nachteil.htm
[112] Diepold, P.: Grundsätze. Abschlusstagung DFG-Projekt "Dissertationen Online". Ergebnisse und Empfehlungen. Berlin 30.10.2000
http://www.dissonline.de/beitritt/grundstz.htm
[113] Diepold, P.: Informationstechnische Voraussetzungen. Abschlusstagung DFG-Projekt "Dissertationen Online". Ergebnisse und Empfehlungen. Berlin 30.10.2000
http://www.dissonline.de/beitritt/technik.htm
[114] dissonline.de. Digitale Dissertationen im Internet
http://www.dissOnline.de
[115] Die Deutsche Bibliothek. Archivserver DEPOSIT.DDB.DE
http://deposit.ddb.de
[116] Projekt Digitale Dissertationen der Humboldt-Universität zu Berlin
http://dochost.rz.hu-berlin.de/epdiss/
[117] Martin, N.: Elektronisches Publizieren am Beispiel einer Universität: Von der Abgabe bis zum Dokumentenserver (Workflow, Tools, Personal). Abschlusstagung DFG-Projekt "Dissertationen Online". Berlin 30.10.2000
http://elfikom.physik.uni-oldenburg.de/dissonline/tagung/vortrag/vortrag5.ppt (PowerPoint)
[118] Dokumentenserver der Humboldt-Universität zu Berlin. Suche in Dissertationen der HU
http://dochost.rz.hu-berlin.de/suche_fr.html
[119] Networked Digital Library of Theses and Dissertations: Federated Search
http://jin.dis.vt.edu/fedsearch/ndltd/support/search-catalog.html
[120] TheO, Theses Online
http://www.iuk-initiative.org/iwi/TheO/
[121] Müller, U.: Workflow in der Bibliothek am Beispiel der Humboldt-Universität. Abschlusstagung DFG-Projekt "Dissertationen Online". Berlin 30.10.2000
http://elfikom.physik.uni-oldenburg.de/dissonline/tagung/vortrag/vortrag-workflow.ppt (PowerPoint)
[122] email Susanne Dobratz, 21.11.2000
[123] Beaudry, G., J-F. Gauvin: Rapport de la phase pilote du projet de publication et de diffusion électroniques des thèses de doctorat. Presses de l'Université de Montréal. 2000
http://www.pum.umontreal.ca/theses/RapportThesesUdeM.pdf
[124] Babin et al.: Comité de travail sur les thèses
électroniques. Rapport final. Bibliothèque de l'Université Laval. 2000
http://www.bibl.ulaval.ca/doelec/theses/rapport/rapportCTTE.html
[125] La Francophonie. Fonds Francophone des Inforoutes
http://www.francophonie.org/fonds/
[126] Boulétreau, V.: Projet Thèses et Dissertations Electroniques. Compte-rendu de la mission auprès de l'Université du Chili. Santiago de Chile, 20 novembre, 5 décembre 1999
http://phebus.univ-lyon2.fr/sentiers/edition/UNESCO/CRChili.html
[127] Cyberthèses
http://mirror-fr.cybertheses.org/
[128] Agence bibliographique de l'enseignement supérieur, ABES
http://www.abes.fr/abes.htm
[129] TheseNet
http://thesenet.abes.fr
[130] Ministere de l'education nationale. Direction de lenseignement supérieur, sous-direction des bibliothèques et de la documentation. Rapport sur la diffusion electronique des theses,établi par un groupe de travail. Rédaction de Claude Jolly, chargé de la sous-direction des bibliothèques et de la documentation.
http://www.abes.fr/jolly/entete.htm
[131] UNSW Library. Australian Digital Theses Project. Issues & Standards
http://www.library.unsw.edu.au/thesis/issues.html
[132] UNSW Library. Australian Digital Theses Program. ADT homepage
http://adt.caul.edu.au/
[133] UNSW Library. Australian Digital Theses Program. Aims & Overview
http://www.library.unsw.edu.au/thesis/adt-ADT/info/aims.html
[134] UNSW Library. Australian Digital Theses Program. Metadata standard
http://www.library.unsw.edu.au/thesis/adt-ADT/info/metadata.html
[135] DSTC Pty Ltd. HotMeta, Metadata Search Engine
http://www.dstc.edu.au/RDU/HotMeta/
[136] UNSW Library. Australian Digital Theses Program. E-commerce model
http://www.library.unsw.edu.au/thesis/adt-ADT/info/ecommerce.html
[137] email Arja-Riitta Haarala 20.12.2000
[138] Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto. Yritykset-tietokanava
http://helecon.hkkk.fi/ENTERPR
[139] email Eeva-Riitta Lehtonen 22.12.2000