MACINTOSHIN PALUU

Ilkka Heikkinen

Teknillinen paremmuus ei aina automaattisesti takaa sitä, että tuote saavuttaisi markkinoilla hallitsevan aseman. Tästä on monia esimerkkejä, mm. videonauhureissa Sonyn Betamax, joka jäi huonompilaatuisen VHS:n jalkoihin. Tietokonemaailmassa tämän sai kokea Apple Computer, jonka Macintosh-tietokone oli markkinoille tullessaan 1984 ominaisuuksiltaan ylivertainen IBM-PC:hen ja sen käyttöjärjestelmään MS-DOSiin nähden. Se toi mukanaan graafisen käyttöliittymän ja ääniominaisuudet sisäänrakennettuina. Näitä saatiin PC-maailmassa odottaa vielä vuosia.

Kuitenkaan Macintosh ei pystynyt ohittamaan PC:tä. Tämä johtui lähinnä siitä, että Apple ei avannut laiteympäristöään muille valmistajille. PC-maailmassa keskenään kilpailevat firmat pystyivät valmistamaan PC-klooneja, ja tämä johti hintatason laskuun. PC oli näin selvästi Macintoshia halvempi. Tietokoneiden leviämisen työpaikoille ja koteihin ratkaisikin lähinnä hinta, ja tämän kehityksen mukanaan tuoma laajempi ohjelmistovalikoima.

Macintosh löysikin paikkansa lähinnä julkaisu- ja musiikkimaailmassa, jossa sen kehittyneet multimedia-ominaisuudet pääsivät oikeuksiinsa. Macin markkinaosuus oli parhaimmillaan kymmenen prosentin luokkaa, kunnes 1990-luvun puolivälissä se joutui vaikeuksiin. PC:n käyttöliittymä ja varustelutaso alkoi lähestyä Macintoshin tasoa edelleen halvemmilla hinnoilla. Macintoshin käyttöjärjestelmäkin alkoi näyttää vanhenemisen oireita. Se oli tosin saanut lisää potkua tehokkaamman PowerPC-arkkitehtuurille optimoinnin myötä, mutta se alkoi teknisesti 1980-lukulaisena olla uusimisen tarpeessa.

Apple yritti saada markkinaosuuksia takaisin avaamalla laitearkkitehtuurinsa kloonivalmistajille. Tämä oli kuitenkin auttamatta liian myöhäistä. Johtajat vaihtuivat Applessa tiuhaan, ja lupaukset uudesta käyttöjärjestelmästä jäivät lupauksiksi. Niinpä Applen tilanne vuonna 1997 näytti varsin synkältä.

Silloin Apple päätti kutsua takaisin vanhan johtajansa Steve Jobsin, joka oli 1980-luvulla lähtenyt Applesta perustamaan NeXT-yhtiötä, joka valmisti Unix-maailman tuotteita. Karismaattinen johtaja ottikin palatessaan pian lujan otteen vanhasta firmastaan. Heti alkajaisiksi Jobs lopetti tuottamattomien klooni-Macien valmistusoikeudet. Vuonna 1998 nähtiinkin sitten esimakua uudesta tulevaisuuteen suuntautuvasta Applesta. Markkinoille laskettu IMac-mallisto oli muotoilultaan täysin uudenlainen tietokone. Siinä ei mm. ollut lainkaan levykeasemaa, vain polttava CD-asema. Tämä oli rohkea ratkaisu, ja yhtä rohkea oli muotoilu. Kirkkaat värit ja läpinäkyvät kuoret olivat tietokonemaailmassa ennennäkemättömiä, ja Apple saikin runsaasti julkisuutta ja paljon uusiakäyttäjiä. Käyttöjärjestelmänä oli kuitenkin vanha MacOS moneen kertaan paikattuna. Apple työskentelikin kuumeisesti nostaakseen myös käyttöjärjestelmänsä vastaamaan futuristisia uusia koneitaan.

Vihdoin vuonna 2001 tuli markkinoille Mac OS X, eli kymppi, kuten sitä yleisesti kutsutaan. Se perustuu tekniikaltaan BSD-Unixiin, ja käyttöliittymä on täysin uusittu Quartz-tekniikkaan pohjautuva Aqua. Sillä ei ole enää mitään tekemistä vanhan MacOS:n kanssa, joskin useimmat vanhat ohjelmat toimivat emulaatiossa ns. Classic-ympäristössä. Tuloksena on erittäin vakaa ja visuaalisesti todella näyttävä käyttöjärjestelmä. Ensimmäisissä versioissa oli vielä joitakin puutteita, mutta viime vuonna julkaistu versio 10.2 lunasti kaikki uuteen käyttöjärjestelmään liitetyt odotukset. Kun nyt jo lähes kaikista tärkeimmistä sovellusohjelmista on saatu uutta käyttöjärjestelmää tukevat versiot, on Apple saanut runsaasti uusia käyttäjiä niin Unix-maailmasta kuin Windows-puoleltakin.

Apple on näin ottanut takaisin sen johtoaseman, mikä sillä teknisesti 1980-luvulla Windowsiin nähden oli. Se on tuonut yritykselle taas itsevarmuutta, ja viime aikoina se onkin alkanut ottaa etäisyyttä Microsoftiin, jonka kanssa vaikeina vuosina solmittu sopimus on taannut Microsoftin ohjelmista Mac-yhteenopivat versiot samalla kun Microsoftin Internet Explorer- webselain on ollut Macintosheissa oletusselaimena. Tämän vuoden alussa Apple julkisti oman webselaimensa Safarin, joka pohjautuu Open Source -lisensoituun KHTML-teknologiaan. Samaa teknologiaa käyttää Unixeissa ja Linuxissa toimiva KDE/Konqueror-selain, joten Applen panostus tähän teknologiaan hyödyntää sekä sitä itseään että KDE-ympäristöä. Samalla Apple on liittämässä käyttöjärjestelmäänsä X11-palvelinympäristön, jonka avulla Unix-maailmassa yleiset ohjelmat toimivat MacOS X:ssa suoraan. Voidaankin selvästi nähdä Applen tulevaisuudessa nivoutuvan yhä tiiviimmin yhteen Unix-maailman kanssa.

Teknillisen korkeakoulun kirjastoon ensimmäiset Macit hankittiin 1980-luvun lopulla, kun tiedotteiden ja kutsukorttien tekoon soveltuvia ohjelmia ei MS-DOSiin löytynyt. Vanhoja Macceja oli käytössä vielä 1990-luvun lopullakin, kunnes laitteiston vanheneminen teki ylläpidon mahdottomaksi, eikä Mac-ympäristöä enää virallisesti TKK:lla tuettu. Muutaman Macittömän vuoden jälkeen on ensimmäinen uuden sukupolven Mac nyt tullut taloon. Vitivalkoinen eMac, jolla tätäkin juttua kirjoitetaan, toimii uuden tekniikan lippulaivana. Siitä on hyötyä niin WWW-sivujen kehittämisessä ja testaamisessa kuin helposti lähestyttävänä Unix-koneenakin. Kun vielä kaikki tutut toimisto-ohjelmistotkin ovat sille saatavissa korkeakoululisensseinä, on sillä helppo työskennellä yhtäaikaa “kahdessa maailmassa”. Kaikkeen käyttöön Mac ei sovi, mm. kirjaston luetteloinnissa tarvittavat Voyager -ja Bookwhere- ohjelmistot tarvitsevat Windows-ympäristöä.

Mac OS “Kymppiä” voidaankin pitää tiennäyttäjänä tulevaisuuteen, jossa Open Source-ohjelmistot ja Linux-käyttöjärjestelmä leviävät vähitellen yhä laajemmalle. Saavuttaako se itse kovin suurta markkina-asemaa, jää nähtäväksi. Kymppiä ei ole ainakaan toistaiseksi saatavana muihin kuin Applen itsensä valmistamiin tietokoneisiin. Nämä ovat hintatasoltaan PC:itä edelleen korkeampia, joskin ero on jonkin verran kaventunut. Laatu merkitsee usein myös hintaa, ja etenkin yritysmaailmassa “Cost is king” -periaate on aina ollut vallitsevana. Jos huhut Mac OS X:n PC-ympäristössä toimivasta versiosta osoittautuvat tulevaisuudessa paikkansapitäviksi, voi Applen markkinaosuus nousta kokonaan toiseksi. Joka tapauksessa yhteistyössä Open Source-maailman kanssa se osaltaan turvaa ainakin sen, että tietokoneympäristöt eivät tule yhden yrityksen hallittaviksi.