Rehtori haastattelussa Janne Salonen

Teknillisen korkeakoulun nykyinen rehtori, Matti Pursula, valittiin rehtorin virkaan v. 2003 elokuun alusta, oltuaan sitä ennen ensimmäisenä vararehtorina vuodesta 1997. Siinä virassaan hän vastasi opetustoimesta, ja tuli näin tutuksi TKK:n opettajien ja opiskelijoiden arjen kanssa.

Koska Pursula valittiin edeltäjänsä, Paavo Urosen, jäljellä olevalle virkakaudelle, hänen virkakautensa on kaksivuotinen, tavanomaisen viiden vuoden asemesta. TietäNetin haastatellessa rehtoria hän on ollut virassaan yli puoli vuotta, ja siten jo ”varm i kläderna” niin kuin ruotsin kielellä sanotaan.

Rehtori toimii mm. TKK:n ylimmän päättävän elimen, TKK:n hallituksen puheenjohtajana.

K(ysymys): Mitkä ovat TKK:n tärkeimmät haasteet tulevina vuosina?
R(ehtori): Tärkeimmät asiat ovat opetuksen ja tutkimuksen tason jatkuva nostaminen, siihen liittyvä tutkintouudistus, ja perustutkimuksen turvaaminen. Nämä asiat kietoutuvat myös talouteen ja taloudellisten raamien kehitykseen. Kaikki tämä vaatii TKK:n henkilöstön ja opiskelijoiden ja tutkijoiden puhaltamista yhteen hiileen.

K: Ovatko eri tutkimus- ja opetusalojen painopisteet muuttumassa?
R: Tämä on jatkuva prosessi. Opetuksen on uudistuttava ja tutkimuksen jatkuvasti haettava uusia suuntia. Koko TKK:n painopiste on entistä enemmän siirtymässä sähkö- ja tietotekniikan puolelle, joka on kasvava ja laajeneva ja yhä tärkeämpi. Tästä on ollut keskustelua myös TKK:n hallituksen sisällä. Keskeinen kysymys on, mitkä tulevaisuudessa tulevat olemaan tärkeimmät opetus- ja tutkimusalat, joihin tulisi panostaa jo nyt. Mitkä ovat elinkeinoelämän ja teollisuuden tulevat tarpeet? Yliopiston pitäisi osata ennakoida tätä kehitystä vähintään 5-10 vuoden päähän, jotta osaisimme oikein vastata tuleviin tarpeisiin.

K: Entä biotekniikka TKK:n painopistealueena?
R: Koko Life Sciences-alue on mielekästä nähdä yhtenä kokonaisuutena. Tekniikan mahdollisuuksia lääketieteessä ja terveydenhoidossa ei varmasti ole vielä käytetty hyväksi, ja tässä yhteiskunnan tarpeet tulevat kasvamaan lähivuosikymmenten aikana. Meillä on jo nyt monenlaista osaamista tällä alueella, ja sitä pyritään nyt vetämään yhteen, ja sen näkyvyyttä pyritään nostamaan. Kysymyksessä ei kuitenkaan tule olla näkyvyys vain näkyvyyden vuoksi, vaan toiminnassa on myös oltava aitoa substanssia mukana.

K: Entä kuinka haasteellinen TKK:n rahoitustilanne on lähivuosina?
R: Ne lisäykset, jotka ovat näköpiirissä maan nykyisen hallituksen toimikauden aikana, ovat budjettiraameissa todettuja, ja ne ovat sen verran rajoitettuja, että TKK:n osuus siitä ei merkittävästi meidän rahoitustilannetta tule helpottamaan. Tiedossa oleva budjettirahoituksen lisäys tulee lähinnä kattamaan vain tila- ja palkkakustannusten nousun. Niukkuus tulee edelleen jatkumaan, mutta hyvä puoli toki on se, että varsinaista kassakriisiä ei ole näköpiirissä.
Yksi hyvin tärkeä tekijä on, että hankimme paljon ulkopuolista rahoitusta. Se onkin ollut aivan välttämätön tulonlähde viime vuosina. Ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta määrätty, pieni prosenttiosuus rahoittaa myös TKK:n yleisiä kuluja.

K: Onko rehtorilla näkemystä kirjaston kehittämisen painopisteistä?
R: TKK:n kirjaston rooli on aika selkeä: se on julkaistun tiedon etsimisessä ja saamisessa opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden hyötykäyttöön. Aloilla, joilla tutkimustraditio ei ole kovin vahva, kirjaston käyttö tieteellisen työn tekemisessä saattaisi edellyttää lisäkoulutusta tutkijoille.
TKK:n kirjasto on yleisesti ottaen hoitanut asiansa hyvin, yleensä lausunnot ovat myönteisiä, kun kirjastosta puhutaan. Yksi esimerkki kirjaston aktiivisuudesta on TKK:n elektroninen väitöskirjasarja.
Kirjasto on kyennyt uudistumaan ja on teknisen kehityksen osalta ollut hyvin ajan hermolla. Haaste on tietysti nähdä, minkälaiset muutokset ovat tulossa. Elektronisen materiaalin osuus korostuu kaiken aikaa. Kirjasto on ymmärtääkseni ollut aktiivinen ja osaava hankkiessaan elektronisia julkaisuja.

K: Onko tavoitteena edelleen, että TKK tulee olemaan Euroopan arvostetuimpien teknillisten yliopistojen joukossa?
R: Kyllä, tavoitteen täytyy olla korkealla. TKK:n kohdalla näen sen kansallisena tehtävänä.

K: Saako tämä tavoite ymmärrystä myös rahoittajan eli opetusministeriön puolelta?
R: Kyllä jossain määrin. Tietysti nykyisin kaikkia korkeakouluja pyritään ministeriön puolelta kohtelemaan tasapuolisesti.

K: Onko Bolognan prosessi suuri haaste TKK:lle?
R: Bolognan prosessi on tutkinnonuudistuksen yksi lähtökohta ja liikkeellepaneva voima, ja se on meille nyt suuri työ ja haaste. Se aikanaan sitten edesauttaa joitain asioita, esimerkiksi kansainvälistymistä. Tänne tulevia ulkomaalaisia opiskelijoita pyritään uudessa järjestelmässä sijoittamaan ylemmän tason opintoihin, joihin voidaan helpommin järjestää myös englanninkielisiä ohjelmia, kun taas kandidaatin tutkintoa lukemaan otetaan pääasiassa suomalaisia opiskelijoita, ja opetus tapahtuu pääosin suomen kielellä. Vuoden 2005 syyslukukauden alku, eli elokuun alku, on edelleen meidän tavoitteemme, jolloin uudet opiskelijat aloittaisivat opintonsa uuden tutkintojärjestelmän mukaan.