TietäNetin 10 ensimmäistä vuotta
Jaana Marvia
TKK:n kirjaston tiedotuslehti aloittaa tällä numerolla 11. vuosikertansa. Vuoden 1995 alussa
kirjaston johtoryhmä päätti terästää kirjaston tiedotusta perustamalla asiakkaita ja henkilökuntaa
varten tiedotuslehden. TietäNet on ilmestynyt painettuna ja verkossa tähän mennessä jo 26 numerona,
kuuden vuoden ajan 1995-2000 kolme kertaa vuodessa ja sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen
numero ilmestyi keväällä 1995 kymmenen vuotta sitten.
| Lehden syntysanat oli johtoryhmässä sanottu ja nerokas nimi vähän myöhemmin valittu työntekijöiden keskuudessa järjestetyn nimikilpailun ehdotuksista. Sain tehtäväkseni luoda yhdessä Linnea Lindman-Sharman kanssa tämän uuden tiedotuslehden. Samalla perustettiin toimituskunta. Kirjastolla oli ollut lehtisiä, mutta ei aiotunlaista tiedotuslehteä. |
Kävin ideanmetsästysretkellä Pasilan pääkirjastossa selailemassa erilaisia organisaatioiden lehtiä. Ajatuksia ja vaihtoehtoja hahmottui vähitellen. Ensikertalaisen innokkuudella suunnittelimme palstoja, keksimme artikkelien aiheita, etsimme sopivaa painotaloa, hioimme taittoa ja taistelimme valokuvien kanssa. Kannen suunnittelussa käytimme graafikon apua. Kansipaperin valitsimme pieteetillä, muodikkaasti päädyimme hieman ekohenkiseen paperilaatuun. Vaihe vaiheelta TietäNet numero 1 valmistui.
Ensimmäisessä numerossa oli jo kymmenen artikkelia monipuolisesti eri aihepiireistä: käyttäjätutkimuksesta, elektronisista lehdistä, tallinnalaisten kollegojen vierailusta kirjastossa, heistä yhden kirjoitus Viron kirjastojen haasteista, kirjaston lähiverkosta ym. Kirjoittajia ei muistini mukaan tarvinnut maanitella, työntekijät olivat heti mukana juonessa. Ensimmäinen ja jokainen numero saadaan aikaan yhteistyöllä monen vaiheen kautta. Alussa tarvitaan kuitenkin enemmän rohkeutta, kipinää ja halua tehdä jotain uutta.
Lehden päätoimittajana ovat toimineet allekirjoittanut 1995-2/1998 ja pienen välivaiheen jälkeen Janne Salonen 2/1999 -. Linnea Lindman-Sharma (1995-2/2000) ja numerosta 1/2001 lähtien Tarja Paalanen ovat hoitaneet toimitussihteerin tehtäviä. Toimituskunnan kokoonpano on vaihdellut jonkin verran. Yksi TKK:n erilliskirjastojen edustaja on pyritty aina saamaan toimituskuntaan, ensimmäisenä Kati Mäenpää (P), sitten Marjo Oikkonen (A) ja tällä hetkellä Maria Söderholm (YTK).
Lehtemme syntyi internetin ja elektronisuuden alkutaipaleella. Päivän iskulause oli Tiedon valtatie, jolle TietäNetkin lupasi lähteä ihan konkreettisesti ”ehkä jo seuraavasta numerosta lähtien lehteä voi lukea jossain muodossa Teknillisen korkeakoulun WWW:stä”. Alusta asti oli selvää, että lehti julkaistaan myös elektronisena laajemmalle lukijajoukolle.
Verkkoon
Kesällä 1995 kirjaston kesäteekkari Jussi Kangasharju kehitti ensimmäisen TietäNetin verkkoversion. Hän poistui sittemmin Lyonin ja Nizzan aurinkoon ja internetin mukaan pysyvämmin Keski-Eurooppaan, mutta elektroninen TietäNet jäi. Jussi kirjoitti numerossa 1/96: ”Tulevia numeroita varten tein ohjelman, joka ottaa syötteenään lehteen tulevat artikkelit HTML-muodossa, lisää niihin kaikkiin nuolipainikkeet ja rakentaa artikkeli- ja tiedotusvalikot. Käsin tehtäväksi jää ainoastaan kuvien lisääminen. Ohjelma otettiin käyttöön jo numeroa 3/95 tehtäessä ja tulos oli toivottu. WWW-toimittamisen tylsin ja työläin vaihe – olemassa olevan tekstin muuntaminen HTML:ksi - oli ohi 15 sekunnissa.” Toimitussihteerin kanssa noudatimme ohjeita kuin tunnollinen kotikokki ruokareseptiä ja keittelimme lehden skannattuine valokuvineen ja muine mausteineen internetiin.
Vasemmalla TietäNetin verkkoversio vuodelta 1995 ja oikealla vuodelta 1998.
Reseptiä on vaihdettu sen jälkeen kaksi kertaa. Vuoden 1998 alussa julkaistiin Kai Konkan luoma värikkäämpi verkkoversio, jolla jatkettiin kaksi vuotta. Nykyinen TKK:n graafisia ohjeita mukaileva toteutus on Linnea Lindman-Sharman ja Tiina Tuomaalan vuodelta 2000. Teknisesti www-ylläpito ja muu tuottaminen on ymmärrettävästi kehittynyt ja sähköistynyt pitkin matkaa.
Kirjasto oli edelläkävijöitä verkkolehden julkaisijana. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston elektroninen tiedotuslehti Tietolinja aloitti vuotta myöhemmin. TietäNetin kaikki numerot on julkaistu verkossa. Painettu ja elektroninen lehti ilmestyvät käytännössä yhtä aikaa ja likimain samansisältöisinä.
Sisältö
TietäNetin sisällössä on aina jotain uutta, jotain tuttua, jotain sinistä tai jotain lainattuakin, epäilemättä. Jokaisessa numerossa on pääkirjoitus, jonka ovat kirjoittaneet valtaosin päätoimittajat ja viime vuosina välillä ylikirjastonhoitaja. Vakiomateriaalia lehdessä ovat olleet myös pienet tiedotteet, henkilökuntauutiset ja tietoiskut uusista aineistoista. Lehden keskeisintä sisältöä ovat artikkelit, joita lehteä kohti on ollut 6-17 kappaletta, keskimäärin 10 artikkelia numerossa.Artikkeleita on ollut kehuttavan paljon ottaen huomioon kirjaston koon ja voimavarat. Kirjoitukset ovat osa kirjastomme historiaa matkalla kohti sähköistä kirjastoa, hybridikirjastoa. Ne kuvastavat jännitettä radikaalin muutoksen ja pysyvien rakenteiden ja sisältöjen välillä, työssä ja tekniikassa.
Tietyt aihepiirit ovat toistuneet, mutta kirjo on ollut laaja. Matkakertomukset, seminaarit ja konferenssit, hankkeet, palvelujen uudistukset ja uudet palvelut, tietotekniikkaan ja ohjelmistoihin liittyvät aiheet, toimintakertomukset vuosilta 1994-1997, tietokannat ja rekisterit, toimistojen toiminnan esittelyt, kyselyt ja selvitykset, tilat, elektroniset aineistot, muut kokoelmiin liittyvät kirjoitukset, erilliskirjastot ja niiden työntekijät, pari kirjaston asiakkaan (tutkija ja opiskelija) kirjoitusta, kirjaston historiaa ja 150-v. juhlat – siinä listaa artikkelien aiheista. Myös yleisempiä teemoja on otettu esille kuten tiedon vapaa saatavuus (OA ja OAI), Virtuaaliyliopisto, Dipolin tietopalvelukoulutus, palkkausjärjestelmä vuonna 1999, EU:n 5. puiteohjelma (IST – Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta). Ihmisläheisempiä artikkeleita on ollut tiimityöstä, asenteista asiakkaita ja työtovereita kohtaan, retkistä ja vieraista.
Erilaisia henkilöjuttuja on ollut läpi vuosien, esim. rehtoreita Paavo Uronen ja Matti Pursula on käyty haastattelemassa. Alussa julkaisimme erityistä palstaa ”Valokeilassa”, jossa suuntasimme paljastavan tutkamme eli mikrofonimme kulloinkin ajankohtaiseen henkilöön. Osan jutuista kirjoitti henkilö itse.
Omat päätoimittajuuden ajan mieluisimmat muistoni uuden luomisen nautinnon lisäksi liittyvät juuri henkilöhaastatteluihin, jotka nauhoitimme ja purimme aitoon toimittajatyyliin. Oli virkistävää vierailla muutamia kertoja asiakkaiden luona, esimerkiksi Nesteen Keilaniemen tietopalvelussa ja IVOssa. Mutta kaikkein kutkuttavinta oli luonnehtia työkavereita muutamin ystävällisin adjektiivein ja sanakääntein pääkirjaston eri toimistojen työstä kertovassa sarjassa.
TietäNet verkossa tänään.
Monen monet kirjaston työntekijät ja satunnaisesti ulkopuolisetkin ovat osallistuneet TietäNetin toimittamiseen. Työntekijöistä erikoismaininnan ansaitsee Ilkka Heikkinen. Hän on kuulunut lehden aktiivisimpiin kirjoittajiin, jonka persoonalliset tarinat, historiikit ja atk-artikkelit jäävät mieleen. Vapaaehtoisia kirjoittajia, artikkeleita ja kertomuksia tarvitaan myös jatkossa.
TietäNetin olemassaoloa ei kukaan halunne vaarantaa. Lehden ensiaskeleista totesi ylikirjastonhoitaja Sinikka Koskiala kertomuksessaan kirjaston vuoden 1995 toiminnasta: ”lehden vastaanotto sekä TKK:n sisällä että ulkopuolella on ollut myönteinen ja kiinnostunut”. Lausunto heijastaa ainakin lukkarinrakkautta, jolla henkilökunta on alusta alkaen ja kautta vuosien lehteensä suhtautunut.
Olemme kiintymyksellä saattaneet TietäNetin varhaiseen murkkuikään, vaikka se näyttääkin varhaiskypsän tasapainoiselta. Kapinaa ja uudistusta, miten lehti kasvaa seuraavaan vaiheeseen? Ja vieläkö toisen kymmenen vuoden kuluttua voimme pitää kädessä mukavasti rahisevaa ja painomusteelta haiskahtavaa ikiomaa lehteämme vai katselemmeko TietäNetiä vain kännykkämme tai muun pienen monitoimihärvelin näytöltä?
Lopuksi vielä kiitän nykyistä toimitusta tilaisuudesta muistella yhtä työurani antoisimmista tehtävistä. Toivotan lehdelle monia eloisia vuosia!