2 / 2000
Bibliotheca Alexandrina Rediviva
Professori emerita Elin Törnudd
Muinainen Alexandrian kirjasto perustettiin museon osaksi
kuninkaalliseen palatsiin Egyptin silloiseen pääkaupunkiin Alexandriaan
290-luvulla e.Kr., faarao Ptolemaios I:n valtakaudella. Demetrios -
Ateenasta poliittisista syistä Alexandriaan paennut tutkija - oli idean
isä ja kirjaston ensimmäinen johtaja. Faaraon säätämien direktiivien
avulla hankintapolitiikasta tuli hyvin agressiivinen. Silloisen tunnetun
maailman kaikkien kirjastojen tuli kaukolainata kokoelmansa Bibliotheca
Alexandrinalle (=BA:lle), jossa ne kopioitiin ja käännettiin alueen
pääkielille. Kopio palautettiin lainan antajalle ja arvokas
alkuperäinen teos liitettiin BA:n kokoelmiin. Määrärahojen kutistuessa
myös meidän kirjastomme joutuu harkitsemaan uusia keinoja asiakkaiden
tarpeiden tyydyttämiseksi, mutta tätä vaihtoehtoa täytyy pitää
sopimattomana meille.
Alexandrian kirjaston johtajista Callimachus oli kaikkien
nykyluetteloijien esikuva. Hän luetteloi ja luokitteli kriittisin
reunamerkinnöin 500 000 papyruskääröä, joiden keskipituus oli
seitsemän metriä. Faarao Ptolemaios kutsui omalla kustannuksellaan
pääkaupunkiinsa kymmeniä tiedemiehiä muista maista vieraileviksi
tutkijoiksi. Vanhan testamentin, septuagintan, kääntäjiksi kreikan
kielelle kutsuttiin 72 rabbia.
M.m. seuraavat tiedemiehet saivat kutsun Alexandriaan, mitä voitaisiin
verrata nykypäivien Nobelin palkintoon: Euclides, Hypatia, Hipparchos,
Hippocrates, Galenos ja Archimedes. Täten kirjastosta tuli helleenisen
tieteen keskus, jossa tutkijat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa
tutkivat tähtitiedettä, fysiikkaa, matematiikkaa, lääketiedettä,
biologiaa, maantiedettä, kirjallisuutta, filosofiaa ja
insinööritieteitä. Kirjaston kustantamo levitti tutkimusten tulokset
koko Välimeren alueelle. Aikaisemmin tutkimustieto oli jäänyt
paikalliseksi - BA:n toiminnan kautta se kansainvälistyi.
Kleopatra, Egyptin viimeinen faarao, aiheutti välillisesti kirjaston
ensimmäisen katastrofin. Hän kilpaili veljensä ja aviomiehensä
Ptolemaios XIII:n kanssa Egyptin valtaistuimesta. Kun Julius Caesar v. 48
ennen ajanlaskumme alkua tuli vierailulle faaraon palatsiin, hänelle
tuotiin historian ehkä kuuluisin lahja: Kleopatra kiedottuna itämaiseen
mattoon. 22-vuotias Kleopatra luotti viehätysvoimaansa ja onnistuikin
viettelemään Caesarin, joka kutsui sotajoukon Roomasta taisteluun
Ptolemaioksen joukkoja vastaan. Roomalaiset voittivat ja Ptolemaios XIII
kaatui. Sodan tuoksinassa kirjasto syttyi tuleen, joka tuhosi ainakin osan
kokoelmista.
Kun Caesar puolestaan neljä vuotta myöhemmin murhattiin
senaattoriensa toimeksiannosta, Kleopatra valitsi uudeksi
miesystäväkseen Marcus Antoniuksen, joka oli Rooman konsuli Caesarin
jälkeen. Marcus Antonius oli antelias ja lahjoitti Kleopatralle ja
Egyptille Rooman alusmaita, m.m. Kreetan, Kyproksen ja Palestiinan.
Korvaukseksi Rooman hyökkäyksessä syttyneestä BA:n tulipalosta hän
lahjoitti kirjastolle maailman silloisen kakkoskirjaston, Pergamonin,
kokoelmat, yhteensä 200 000 papyruskääröä.
Alexandrian kirjasto palveli tiedemiehiä vielä neljä vuosisataa.
Lokeroissa säilytetyt papyruskääröt tosin haurastuivat tarmokkaista
konservointitoimista huolimatta. Ajanlaskumme kolmannella vuosisadalla
niitä jouduttiin lokero lokerolta korvaamaan käsikirjoitusarkeilla,
jotka sidottiin puu- tai nahkakansiin. Tämä muutos kääröistä
kirjoiksi oli vähintäin yhtä mullistava kuin nykyinen siirtymisemme
painetusta sanasta elektronisiin tallenteisiin.
Kirjaston toimintaa lamaannutti aika ajoin sotien aikana kärsitty
ryöstöjen sarja, joka yhdessä papyruksen haurastumisen kanssa
köyhdytti kokoelmia. Lopullinen tuho lienee koittanut sodassa vuonna 391
j.Kr.
Menneisyyden perintö herätetään henkiin
Muinaisen Bibliotheca Alexandrinan uuden tulemisen idean esitti
Alexandrian yliopiston rehtori M. Lotfy Dowidar vuonna 1974. Pian alkoivat
valmistelevat tutkimukset ja suunnittelutyöt yliopiston ja muiden
kulttuuriyhteisöjen piirissä ja ajatus sai sekä kansallista, että
kansainvälistä kannatusta. Unescon kytkemisen hankkeeseen toteutti
pääjohtaja A. M’Bow, jolta ensimmäisen kerran kuulin asiasta
Hallitustenvälisen yleisen informaatio-ohjelman neuvoston istunnossa v.
1986. Unescon ja UNDP:n (YK:n kehitysrahaston) tuella järjestettiin
kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voitti norjalainen
arkkitehtitoimisto Snöhetta. Unescon toimesta asetettiin korkean tason
kansainvälinen komissio Egyptin presidentin puolison johdolla. Komission
Assuanin julistus vuodelta 1990 keräsi hankkeelle suuren pääoman
lahjoituksina pääosin Lähi-idän maista. Uudisrakennuksen perustusta
alettiin tehdä perusteellisten arkeologisten kaivauksien jälkeen v.
1995, ja uuden BA:n vihkiminen ajoittunee ensi vuodelle.
Bibliotheca Alexandrinan työmaa jouluna 1999. Valokuva: Kirjastonjohtaja Marja-Liisa Harju-Khadr.
Suomen panos Bibliotheca Alexandrinan renessanssin valmistelussa
Suomen ja Egyptin välisten kulttuurinvaihto-ohjelmien puitteissa
olemme osallistuneet uudisrakennuksen tilasuunnitteluun ja kokoelmien
käsittelyä varten palkatun henkilöstön koulutukseen. Kirjastonjohtaja
Arja-Riitta Haaralan kanssa vierailimme v. 1994 kirjaston
suunnitteluvirastossa konsultteina. TENTTU ja Helecon CD-ROM-tietokannat
vietiin lahjana ja ne asennettiin tiedonhaun opetusvälineiksi (1).
Tukijärjestö "Friends of Bibliotheca Alexandrina" luo
useasta maasta koostuvan kansainvälisen tukiverkoston, johon olemme
liittymässä. Suomen tieteellinen kirjastoseura on asettanut
viisihenkisen työryhmän valmistelemaan "Finland Friends of
BA":aa, valtuuskuntaa, johon toivotaan jäseniksi sekä tieteen,
että elinkeinoelämän edustajia. Tukimuotoina tulevat olemaan
kirjallisuuden lahjoitukset, matkastipendit BA:n henkilökunnalle,
näyttelyt (kuten Mika Waltarin Sinuhen kansainväliset käännökset),
arabialaisten käsikirjoitusten kopiot ja apurahat.
Tämän suuren hankkeen edistymistä voi seurata lehdestä "Bibliotheca
Alexandrina Newsletter", joka on TKK:n kirjaston kokoelmissa vuodesta
1994 lähtien. Uutislehti kuvastaa myös Egyptin tiedotuskulttuuria, jolle
täkäläinen tasavallan johdon kiusaaminen on vierasta. Suomen
tieteellisen kirjastoseuran opintomatkajaosto suunnittelee ryhmämatkaa
Alexandriaan mahdollisimman pian juhlallisten vihkimisseremonioiden
jälkeen, ehkä jo ensi vuonna.
(1) Haarala, Arja-Riitta ja Törnudd, Elin: Bibliotheca Alexandrina -
osallistuimme muinaisen tietokeskuksen renessanssin valmisteluun. Signum
28(1995):2, s. 37-40
Sivun alkuun
|