Missä määrin elektronisia julkaisuja käytetään TKK:lla ja ovatko käyttäjät valmiita luopumaan painetusta julkaisusta

- FinELib-käyttäjäkyselyn satoa vuodelta 2001

Tiina Tuomaala

Kansallisen elektronisen kirjaston, FinELibin, pääasiallinen tavoite on hankkia elektronisia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi Suomessa. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että FinELib neuvottelee aineistontarjoajien kanssa käyttöoikeussopimuksia (lisenssisopimuksia) erilaisiin elektronisessa muodossa oleviin aineistoihin kuten elektronisiin lehtiin, viitetietokantoihin, hakuteoksiin tai sanakirjoihin ja organisoi kirjastokonsortioiden muodostamisen. Suurin etu konsortiohankinnoista lienee se, että käyttöoikeuden neuvotteleminen useille kirjastoille samalla kertaa tulee suhteessa edullisemmaksi, kuin jos jokainen kirjasto neuvottelisi oman sopimuksensa. Lisäksi konsortion edustajalla on enemmän vääntövoimaa neuvotteluissa sekä kokemusta ja asiantuntemusta.

Miksi, missä, ketkä?

Vuodesta 1998 lähtien FinELib on järjestänyt käyttäjäkyselyn kerran vuodessa. Tavoitteena on käyttäjien palautteen perusteella kehittää ja tehostaa organisaation toimintaa. Vuoden 2001 kyselyssä 19.11 - 2.12.2001 mukana olivat kaikki Suomen 21 yliopistoa ja 31 ammattikorkeakoulua. Vastauksia palautettiin yhteensä 2113, joista ammattikorkeakouluista 1186. Yliopistoista palautettiin vastauksia 927 kappaletta, joista 117 kappaletta teknillisestä korkeakoulusta.

Korkeakoulun 117 vastaajasta 78 eli 66,67 prosenttia oli miespuolisia. Naisia oli 39 eli 33,33. Vastaajien ikäjakauma oli seuraava: 18-25 vuotiaita 34 (29,06 %), 26-35 vuotiaita 43 (36,75 %), 36-45 vuotiaita 24 (20,51 %), 46-55 vuotiaita 12 (10,26 %) ja 55+ vuotiaita neljä (3,42 %). Kuusi (5,17 %) vastaajista oli 1-3 vuoden yliopisto-opiskelijoita. Vastaajista 25 (21,55 %) oli opiskellut yliopistossa kolme vuotta tai kauemmin, jatko-opintoja suoritti 23 (19,83 %), 12 (10,34) vastaajaa ilmoitti työskentelevänsä lehtorina, opettajan tai dosenttina, samoin 12 ilmoitti työskentelevänsä laitoksen esimiehenä ja/tai professorina. Kirjastonhoitajia tai informaatikkoja vastaajista oli neljä (3,45 %) ja muuta henkilökuntaa seitsemän (6,03 %). Yksi vastaajista ei ilmoittanut mihin opiskelija/työntekijäryhmään kuuluu.

FinElib-aineistojen tuntemus ja käyttö

Käyttäjäkyselyllä kartoitettiin mm. sitä kuinka hyvin loppukäyttäjät tuntevat FinELib-aineistoja, kuinka usein niitä käytetään, missä aineistoja käytetään ja mihin tarkoitukseen, käyttäjien käyttökokemuksia ja mitä aineistoja eri tieteenalalla pidetään tärkeinä. Tässä artikkelissa tarkastellaan tarkemmin kahden kysymyksen vastauksia Teknillisessä korkeakoulussa (TKK) ja vertailun vuoksi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (TTKK) sekä kahdessa suuressa monitieteisessä yliopistossa, Oulun yliopistossa (OY) ja Helsingin yliopistossa (HY).

Ensimmäisessä näistä kahdesta kysymyksestä kysyttiin sitä, missä määrin vastaajat käyttävät työssään elektronisia ja missä määrin painettuja aineistoja. Vuonna 2000 käyttäjäkyselyssä oli täsmälleen samanlainen kysymys. Taulukosta 1 näkee, että keskimäärin kaikissa yliopistoissa elektronisten aineistojen käyttö oli kasvanut vuoden aikana ja painettujen aineistojen käyttö vastaavasti vähentynyt. Molempina vuosina suurin ryhmä olivat ne vastaajat, jotka ilmoittivat käyttävänsä yhtä paljon elektronisia ja painettuja aineistoja. Vuonna 2000 22,3 prosenttia ilmoitti käyttävänsä enimmäkseen tai pelkästään elektronisia aineistoja, vuotta myöhemmin näiden vastaajien osuus oli noussut 35,47 prosenttiin eli yli 10 prosenttia.

TAULUKKO 1. Missä määrin (%) vastaajat käyttivät elektronisia ja painettuja aineistoja työssään vuosina 2000 ja 2001 kaikissa yliopistoissa yhteensä.

Käyttö TKK:lla

TKK:lla enimmäkseen tai pelkästään elektronisia aineistoja käyttävien osuus oli jonkin verran suurempi kuin keskimäärin yliopistoissa (kuvio 1). Syitä siihen voivat olla esim. se, että tekniikan alan, samoin kuin esimerkiksi lääketieteen, aineistot julkaistaan jo pääosin elektronisessa muodossa ja se, että tekniikan alan opiskelijoilla/tutkijoilla tekniset valmiudet käyttää elektronisessa muodossa olevia aineistoja ovat keskimäärin paremmat ja asenteet niitä kohtaan ehkä suopeampia. TKK:n vastaajista kukaan ei ilmoittanut käyttävänsä pelkästään painettuja aineistoja, enimmäkseen painettuja aineistoja käyttävien osuus vastaajista oli 14 prosenttia.

KUVIO 1. Missä määrin vastaajat käyttivät elektronisia, missä määrin painettuja aineistoja työssään teknillisessä korkeakoulussa vuonna 2001 (n = 117).

Vertailua muihin yliopistoihin ja korkeakouluihin

Myös TTKK:lla sekä Oulun ja Helsingin yliopistoissa kaikki kyselyyn vastanneet olivat käyttäneet elektronisia aineistoja (kuvio 2). TTKK:lla suurin ryhmä vastaajista ilmoitti käyttävänsä elektronisia ja painettuja aineistoja suurin piirtein yhtä paljon. Helsingin yliopistossa enimmäkseen painettuja aineistoja käyttävien osuus oli suhteellisesti suurin näiden neljän yliopiston joukosta, seuraavaksi suurin osuus oli Oulun yliopistossa. Toisaalta ainoastaan elektronisia aineistoja käyttävien suhteellinen osuus oli suurin Oulun yliopistossa.

KUVIO 2. Missä määrin vastaajat käyttivät elektronisia, missä määrin painettuja aineistoja työssään vuonna 2001(%) Teknillisessä korkeakoulussa TKK (n = 117), Tampereen teknillisessä korkeakoulussa TTKK (n = 19), Helsingin yliopistossa HY (n = 128) ja Oulun yliopistossa OY (n = 87).

Painetut aineistot

Toisessa kysymyksessä, joka tässä otetaan esille, kysyttiin ovatko käyttäjät valmiita luopumaan painetusta julkaisusta, mikäli julkaisun elektroninen versio on käytettävissä. Valitettavasti aikaisempien vuosien kyselyissä ei vastaavaa kysymystä ollut, joten vuoden 2001 vastauksia ei pysty vertaamaan aikaisempiin vastauksiin kuten edellisen kysymyksen kohdalla. Keskimäärin kaikissa yliopistoissa yli puolet eli 57,45 prosenttia vastaajista oli valmis luopumaan painetusta julkaisusta (kuvio 3 seuraavalla sivulla). TKK:lla ja Oulun yliopistossa halukkaiden määrä oli hivenen keskimääräistä korkeampi, TTKK:lla kaikkein korkein eli 81,25 prosenttia.

KUVIO 3. Valmius luopua painetusta aineistosta, mikäli elektroninen versio on käytettävissä vuonna 2001 (%) Teknillisessä korkeakoulussa TKK (n = 112), Tampereen teknillisessä korkeakoulussa TTKK (n = 16), Helsingin yliopistossa HY (n = 119), Oulun yliopistossa OY (n = 82), kaikissa 21 yliopistossa yhteensä (n = 872).

Elektroniset julkaisut arkipäivää

Mitä näistä tuloksista voidaan päätellä? Kirjoittajan näkemys on se, että elektroniset julkaisut ovat jo arkipäivää yliopistomaailmassa. Alakohtaisia eroja on, ja ne johtuvat pääasiassa erilaisista julkaisukäytännöistä. Aloilla, joissa tutkimustulokset julkaistaan enimmäkseen tieteellisissä lehdissä ja julkaisutahti on kova, kuten tekniikka tai lääketiede, elektroninen julkaiseminen on vakiinnuttanut asemansa painetun rinnalle - osittain jo korvannutkin sen. Kun taas aloilla, joilla tutkimustulosten pääasiallinen julkaisukanava on kirja, elektroninen julkaiseminen on vielä vieraampaa.

Elektroninen kirja on tällä hetkellä haaste, jonka kimpussa monet kustannustalot painiskelevat ja markkinoille on vastikään tullut useita palveluita, jotka sisältävät e-kirjoja. Painetun kirjan käyttöliittymä on mainio, mutta esimerkiksi mahdollisuus tehdä hakuja kokotekstistä ja vieläpä useamman kirjan kokoteksteistä yhtä aikaa yhtä tai useampaa hakutermiä käyttäen on yksi elektronisen kirjan etuja.

Voi tietenkin kysyä, valikoituuko tällaiseen kyselyyn vastaajiksi vain ne, joilla kokemusta elektronisten julkaisujen käytöstä on. Näin voi olla. Mahdollisuus kyselylomakkeen täyttämiseen on kuitenkin jokaisella. Kyselystä pyritään tiedottamaan mahdollisimman laajasti kirjastossa, kirjaston www-sivuilla, postituslistoilla ja TKKNytissä.

Kiitos kaikille tähän kyselyyn vastanneille ja toivottavasti seuraavaan kyselyyn vastataan korkeakoululla yhtä aktiivisesti. Vastaamalla voi vaikuttaa FinELib-organisaation toimintaan ja elektronisten aineistojen hankintaan.