MITÄ KUULUU?

Ari Muhonen

Kirjaston seuraava tulossopimus tehdään kolmivuotiskaudelle 2004-2006. Sopimuksen kynnyksellä on hyvä tarkastella kirjaston viimeaikaisia saavutuksia sekä tarkastella hieman tulevia linjauksia.

Kiitos, hyvää kuuluu. Jälleen yksi työntäyteinen vuosi alkaa olla takana. Kirjasto palvelee tänä vuonna ennätysmäärän asiakkaita niin paikallisesti kuin verkon kautta. Valtaosa kirjastolaisten työajasta on kulunut peruspalvelujen tuottamiseen. Muutamalla hankkeella on silti viety osaamista eteenpäin.

Elektroninen kampuskirjasto

Kirjaston ylläpitämä TKK:n elektroninen kampuskirjasto menestyy. Muutos painetun aineiston käytöstä elektroniseen on tapahtunut. Viime talvena tehtyyn FinELibin kyselyyn vastanneista TKK:laisista jo 75% käyttää painettuja ja elektronisia aineistoja vähintäänkin rinnakkain, 15% heistä luottaa pelkästään elektronisiin aineistoihin. Tämä on enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Muutos näkyy myös elektronisten aineistojen käyttömäärissä. Vuonna 2002 yksistään kolmesta TKK:lla eniten käytetystä lehtipaketista tulostettiin noin 128 000 artikkelia eli keskimäärin 350 artikkelia päivässä!

Osansa käytön runsaudessa on varmasti tarjonnalla. Kampuskirjastossa on käytettävissä lähes 6000 elektronista lehteä (joukossa kaikki suurimmat kustantajat), satakunta tietokantaa sekä yhä enenevässä määrin elektronisia kirjoja. TKK on usean elektronisen lehtipaketin suurin käyttäjä. Näin on esimerkiksi taloustiedon AbiInformin sekä lakitietokanta EDILEXin kohdalla. Kielikoneen NetMot-sanakirjoihin TKK:ssa tehtiin viime vuonna yli 1,5 miljoonaa hakua, myös se on Suomen ennätys.

Elektronisia kirjoja kohtaan tunnetaan varovaista uteliaisuutta. Knovelin 550 elektronista hakuteosta sekä Safarin 52 atk-opasta houkuttelevat yhä enemmän käyttäjiä. Kirjasto on myös juuri ottanut koekäyttöön Ewelib-järjestelmän, jolla hallinnoidaan elektronisia kurssikirjoja. Tämän avulla kirjat ovat tehokkaasti opiskelijoiden käytettävissä.

Elektronisen kampuskirjaston käyttöä vaikeuttaa aineiston paikoin hankala löytyvyys. Dynaamisuutensa vuoksi - esimerkiksi muuttuvat verkko-osoitteet - sen luettelointi Teemu-tietokantaan ei ole helppoa. Siksi aineistoja on osattava etsiä eri paikoista kirjaston kotisivuilta. Ensi vuoden aikana käyttöön otettava uusi Nelli-portaali helpottaa tilannetta, muttei kuitenkaan kokonaan. Siksi kirjasto panostaakin lähitulevaisuudessa erityisesti käyttöliittymänsä parantamiseen. Tämä kannattaa, sillä esimerkiksi viime kesäinen kirjaston kotisivujen uudistus kaksinkertaisti sivujen käytön.

Kirjaston kotisivujen uusiminen kaksinkertaisti niiden käytön.

Elektronisten lehtien vaihtoehdot

Kirjasto kykenee tällä hetkellä tarjoamaan kohtuullisen aineistopaketin käyttäjilleen. Kustannusten varma nousu kuitenkin kurjistaa tilannetta lähivuosina. Kaikkea tarpeellista ei kyetä hankkimaan. Yksi kirjaston lähiaikojen tärkeimmistä tehtävistä onkin luoda järjestelmä, jolla taataan kysytyn aineiston saatavuus asiakaskunnalle. Tämä merkitsee lisensointipolitiikan viilaamista sekä vaihtoehtoisten hankintatapojen luomista. Yksi tällainen on kehitetty tämänvuotisessa BioIT-hankkeessa. Yhteistyössä Terveystieteiden keskuskirjaston kanssa luotiin järjestelmä, jolla TKK:laiset voivat tehdä maksutta artikkelitilauksia Terkon lehdistä sekä myös uutuusseurantapyyntöjä muutamista tietokannoista. Kirjastot hoitavat järjestelmästä aiheutuvat kustannukset keskenään (katso lisää osoitteesta lib.hut.fi/bioit/).

Kirjastomme ei taistele nousevia aineistokustannuksia vastaan yksin. Maailmalla on kasvamassa niin sanottu open access -toiminta, jolla on kaksi tavoitetta. Toinen on vapaasti verkossa saatavilla olevien lehtien perustamisen ja niiden käytön kannustaminen. Toinen tavoite on saada tutkijat pitämään julkaisujensa tekijänoikeudet itsellään niin, että he voivat panna omat artikkelinsa saataville kotisivuilleen tai yleisiin verkkoarkistoihin. Kirjastomme on mukana Suomeen perustetussa FinnOA-työryhmässä (www.lib.helsinki.fi/finnoa/).

Julkaisemisen tukeminen

Kirjasto on jo pitkään panostanut TKK:n oman julkaisutoiminnan tukemiseen. Vuonna 1993 ensimmäisen kerran ilmestynyt julkaisusarjojen toimittamisen opas on jälleen päivitetty. Vanhaan tapaan siinä annetaan ohjeita muun muassa standarditunnusten hankkimisesta, sarjan nimeämisestä ja raportteihin olennaisesti liittyvien tietojen merkitsemisestä. Uusin versio on laajennettu kattamaan myös tällä hetkellä yleisimmät elektronisen julkaisemisen muodot. Oppaan painettu versio on jo lähes lopussa, mutta elektronisena se löytyy osoitteesta http://lib.hut.fi/Ohje/sarjohje.html.

Painetuille raporteille ollaan kehittämässä omaa elektronista kauppapaikkaa. Mukana yhteistyössä ovat atk-keskus, kirjasto, taloustoimisto ja viestintä. Keväällä 2004 valmistuvalla nettisivustolla laboratoriot voivat esitellä julkaisemiaan raportteja. Niistä kiinnostuneet voivat hankkia teoksia sivuston kautta ja maksaa ne sähköisesti. Järjestelmä hoitaa tilauksen laboratorioon, josta teos lähetetään tilaajalle. Kirjasto tulee vastaamaan järjestelmän ylläpidosta yhdessä atk-keskuksen kanssa.

Elektronisten väitöskirjojen osuus kaikista väitöksistä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti.

Kohta kolme vuotta toimineessa elektronisten väitöskirjojen hankkeessa on tähän mennessä julkaistu 274 väitöstä, joista yksistään tänä vuonna 100. Ainutlaatuista tässä on niin sanottu elektroninen riiputus, eli väitöskirja julkaistaan verkossa vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Toiminta on vielä varsin käsityövaltaista, ja siksi jatkossa toimintoja on tarkoitus automatisoida. Samalla luodaan välineet, joilla käsikirjoituksesta tuotetaan sekä elektroninen että painettu julkaisu. Tämä helpottaisi väittelijän työtä tärkeässä vaiheessa juuri ennen väitöstilaisuutta.

TKK:n tutkijoiden suosiossa ollut Acta Polytechnica Scandinavica -sarja lopetettiin noin vuosi sitten. Tämä jätti monen laboratorion jatko-opiskelijat vaille väitöskirjansa julkaisukanavaa. Siksi kirjastolta onkin toivottu TKK:n yhteisen elektronisen väitöskirjasarjan perustamista. Tällainen sopiikin hyvin kirjaston profiiliin, ja tavoitteena on perustaa sarja ensi kevään aikana. TKK:n väitöskirjalautakunta tukee ajatusta.

TKK:n muu elektroninen julkaisutoiminta ei vielä ole kovin vilkasta, kirjaston tietoon on tullut parisensataa elektronista raporttia. Määrä on kuitenkin nopeasti kasvamassa. Siksi tämä toiminta pitäisi saada uomiinsa. Kirjastolla on jo valmius ottaa säilytettäväkseen laboratorioiden elektroniset julkaisut. Samoin kirjaston aikomaa väitöskirjojen julkaisuputkea voitaneen aikanaan soveltaa myös esimerkiksi raportteihin. Sopivasti keskitetyt toimet auttaisivat laboratorioita sekä alentaisivat kokonaiskustannuksia.

Kirjastoyhteistyö

TKK:n kirjastolaitos koostuu pääkirjastosta sekä osasto- ja muista erilliskirjastoista. Toiminnot ovat valtaosin hajautettuja, vain joitakin tehtäviä pääkirjasto hoitaa keskitetysti. Tällaisia ovat esimerkiksi luettelointi, kirjastojärjestelmän ylläpito sekä elektronisen aineiston hankinnat.

TKK:n eri kirjastojen yhteistyöhön on tänä vuonna panostettu tavallista enemmän. Pääkirjasto teki keväällä kyselyn, jossa luodattiin eri kirjastojen rooleja sekä odotuksia. Tuloksia ollaan paraikaa kokoamassa raportiksi. Tulosten pohjalta kootaan konkreettinen toimenpideohjelma, jota aletaan työstää käytäntöön ensi vuonna.

Kirjastoyhteistyötä on tänä vuonna tehty myös hyvin konkreettisesti. Auto- ja kuljetusvälinetekniikan laboratorion sekä polttomoottoritekniikan laboratorion yhteinen kirjasto saneerattiin pääkirjaston ehdotusten mukaisesti keväällä uuteen uskoon. Vanhentunutta kirjallisuutta karsittiin kokoelmista, käyttö- ja työhuonekirjallisuus luetteloitiin kattavasti sekä aineiston lainauksessa otettiin käyttöön Teemu-kirjastojärjestelmä. Kokemukset yhteistyöstä olivat erinomaisia. Uudistusta voi suositella myös muille laboratorioille.

Uuden sijainnin myötä lainakokoelmaan saatiin lisää väljyyttä.

Peruspalvelut

Elektronisten palvelujen suuri suosio ei ole vähentänyt paikallispalvelujen tarvetta, ehkä päinvastoin. Kirjastorakennus on edelleen suosittu luku- ja työskentelypaikka. Tämän vuoden käytössä olleet ryhmätyötilat sekä kesän aikana viimeistelty langaton verkko ovat löytäneet käyttäjänsä. Syyskuussa puolestaan avattiin uusi tietopalvelupiste, josta voi käydä kysymässä apua tiedonhakuun ja muihin vastaaviin ongelmiin. Informaatikko on tavattavissa aamuyhdeksästä iltaviiteen.

Lainauskerroksen kokoelmasijoittelua selkeytettiin vaihtamalla hakuteosten ja laina- eli B-kokoelman paikat keskenään. Tämä mahdollistui, kun suuri osa hakuteosaulassa olleista viitejulkaisuista sekä myös itse hakuteoksista on nykyisin käytettävissä elektronisessa muodossa. Toisaalta B-kokoelma tarvitsi lisätilaa, vanha nurkkaus oli käynyt auttamattoman ahtaaksi. Muuton myötä lainakirjojen löytyvyys on parantunut. Samalla kokoelman kehittämiseen on aiempaa paremmat mahdollisuudet.

Koska kirjastorakennuksen pääkäyttäjiä ovat opiskelijat, sitä muokataan lähitulevaisuudessa entistä enemmän oppimisen tukikeskuksen suuntaan. Tämä tehdään yhteistyössä TKK:n oman oppimiskeskuksen Maarintalon kehittämisen kanssa. Tällöin kirjastossa panostetaan sen omiin valtteihin, kokoelmiin ja niiden käyttöön sekä neuvontaan. Vähimmin käytettyjä aineistoja siirretään Varastokirjastoon Kuopioon, jotta varastojen käyttö saadaan helpommaksi. Samalla vapautetaan lisätilaa lukupaikoille. Myös paikallispalveluja kehitetään edelleen. Esimerkiksi ensi vuonna on tarkoitus muokata lainaustoimisto uuteen uskoon palvelujen tehostamiseksi. Kirjaston itsenäiskäyttöä lisätään, jotta virkailijat voivat keskittyä enemmän käytönopastukseen ja neuvontaan.

Yksi kirjaston perinteisistä tehtävistä on ollut tiedonhaun opetus. Tämän työn merkitys on koko ajan kasvanut. Jo useita vuosia kirjasto on tarjonnut informaatiolukutaitoon liittyvää koulutusta verkkoympäristössä. Tätä kehitetään edelleen yhteistyössä korkeakoulun opintoasiain toimiston kanssa. Tavoitteena on tarjota sopivia koulutuspaketteja opiskelijoille opintojen eri vaiheissa. Tähtäin on vuodessa 2005, jolloin uusi kaksivaiheinen tutkintorakenne otetaan käyttöön.

Kuten kaikesta edellä olevasta voi päätellä, kirjasto toimii aktiivisesti. Sen asiantuntemusta arvostetaan, ovathan Internetin myötä uuteen kukoistukseen nousseet tiedon haku, luokittaminen, järjestäminen, tallennus ja käyttöönanto olleet kirjaston perustyötä maailman sivu. Kirjaston kumppanuutta kaivataankin nyt monella eri taholla. Tämä on tietysti hyvä asia sinänsä. Kirjaston on kuitenkin tarkkaan mietittävä, mihin kaikkeen sillä on mahdollisuus osallistua, kaiken toiminnan kun on viime kädessä tähdättävä asiakkaan ja TKK:n etuun.