Vanhaa Berliiniä - Branderburger Tor.

Berliinin IFLA 2003

Timo Nevala
Irma Pasanen
Eva Tolonen

World Library and Information Conference IFLA 2003 järjestettiin Berliinissä elokuun alussa. Suomesta osallistui konferenssiin noin 70 kirjastoalan ammattilaista sekä tieteellisten että yleisten kirjastojen piiristä. Koko konferenssiin osallistui runsaat 3000 henkeä eri puolilta maailmaa. Sää oli Berliinissä suomalaisittain katsottuna vähän liiankin lämmin eikä lämpötila juuri laskenut alle 30o.

Konferenssin aiheissa oli mistä valita: vankien tiedontarpeista tietokantojen rakentamiseen. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta konferenssiin osallistuivat Timo Nevala, Irma Pasanen ja Eva Tolonen. Seuraavassa on koottu ryhmän tärkeimpiä havaintoja konferenssista ja sen ympäriltä.

Luetteloinnissa ajankohtaisena asiana oli lähinnä Keski-Euroopassa tietokantojen yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Saksassa työn alla on Suomen Lindaa vastaavan yhteistietokannan synnyttäminen ja siitä johtuvien ongelmien selvittely. Englannissa on taas käynnistymässä SUNCAT projekti, jolla luodaan yhteinen sarjajulkaisuja koskeva tietokanta saarivaltakuntaan. Luettelointisääntöjen harmonisointi on saanut taas uutta pontta projektien myötä. Konvertointiin liittyvät ongelmat; virheiden monistuminen ja tuplatietueiden synnyn ehkäisemisen suunnittelu olivat lisäksi esitelmien aiheina.

Information Literacy (IL) tai suomeksi informaationlukutaito on myös IFLA:ssa nostettu kiinnostuksen kohteeksi. Uusi viime syksynä perustettu jaosto ”Information Literacy Section” järjesti Potsdamissa work-shop’in aiheesta ”Using assessment as a tool to improve teaching and learning”. Neljä tuntia oli kuitenkin liian lyhyt aika näin laajan aiheen käsittelemiseen, paras anti oli aiheenmukaisesti laadittu viisisivuinen kirjallisuusluettelo, johon myöhemmin voi palata. Hyvin lyhyesti käsiteltiin kahta kiinnostavaa kysymystä: kuinka saada tiedekunnat tai osastot sitoutumaan ja kiinnostumaan IL-oppimisesta ja plagioinnin ongelmat. Yhtenä keinona sitouttaa osastot mainittiin ”find the early adopters and critical partners and skip the rest”. Tekstien kopiointi suoraan verkosta on ongelma opiskelijoiden piirissä kaikkialla. Kokouksessa ehdotettiin, että tällaisen vilpin mahdollisuus voisi vähentyä, mikäli opiskelijat joutuisivat selvittämään tiedonhakuprosessinsa. TKK:n kirjaston järjestämän tieteellisen tiedonhakukurssin tämän syksyisessä päivityksessä on tästä syystä lisätty taustamateriaaliksi tekstin hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelemisestä.

Tekniikan alan kirjastojen jaosto järjesti bioinformaatiota koskevan istunnon yhdessä terveystieteiden jaoston kanssa. Aiheena olivat geenitietopankkien sisältämän tiedon luotettavuus, bioinformaatio ja tietämyksenhallinta sekä saksalaisen virtuaalikirjaston sisältämä bioinformaatioon liittyvä tieto. Verkossa vapaasti saatavat geenitietopankit eli sekvenssitietokannat ovat saksalaisen tutkijan Heiko Liesegangin mukaan alttiita kumuloituville virheille. Tämä johtuu tavasta, jolla mainittuja tietokantoja tuotetaan. Tutkijat järjestävät ja identifioivat uusia geenejä vertaamalla sekvenssikuvauksia koneellisesti geenitietokannan tietoihin etsien vastaavuuksia. Tällöin mahdollisia virhelähteitä ovat mm. sekvenssin perusdata, filmivirheiden samankaltaisuus, ja viitetietokannan virheet: kirjoitusvirheet ja virheet sekvenssikuvauksessa. Aikaisemmissa sekvenssikuvauksissa olleet virheet kumuloituvat, kun uuden identifioitavan geenin kuvaus pohjautuu näihin tietoihin. Virheiden korjaaminen on hankalaa, sillä virheen löytäjä ei voi korjata tietoa vaan ao. sekvenssikuvauksen tietokantaan tehneen tutkijan on se tehtävä. Bioinformaation tietämyksenhallinnassa haasteina ovat mm. erilaiset heterogeeniset tiedonlähteet, linkitys rakenne- ja tekstitiedon välillä, geenitietopankkien sisältämän aineiston pitkäaikaissäilytys, kilpailu yhteisön omien aineistojen vs. ulkoistettujen järjestelmien välillä ja digitaalisten kirjastojen kehittyminen tietovarastoista integroiduiksi tietämyksen tuen työkaluiksi.

Osastoilta on saatu kirjaehdotusten lisäksi runsaasti hankintaesityksiä lehdistä. Lehdet Bioinformatics, Biostatistics, Journal of biomedical optics, Journal of bioinformatics and computational biology sekä Biophysical journal sekä Naturen Research Journals –paketti (vm. FinELib-sopimuksena) on tilattu. Pakettiin kuuluvat lehdet Nature Biotechnology, Cell Biology, Genetics, Immunology, Materials, Medicine, Neuroscience, Structural Biology. Lehdet ovat saatavilla vuonna 2004 elektronisena TKK:n alueella. Korkeakoululla oli jo ennestään erilaisten laajojen lisenssisopimusten kautta saatavilla runsaasti biotieteisiin luokiteltavia (poikkitieteellisiä) elektronisia lehtiä ja jonkin verran viitetietokantojakin.

Kirjastoautomaatio oli Berliinissä hyvin näkyvästi esillä

Konferenssiohjelmaan kuului myös kirjastokäyntejä. Käynti Berliinin teknillisen yliopiston (Technische Universität Berlin) arkkitehtiosaston kirjastossa oli mielenkiintoinen jo siitäkin syystä että siihen oli sisälletty uuden pääkirjaston rakennussuunnitelmat. Volkswagen AG on ollut mukana rahoittamassa uuden rakennuksen ja pääsponsorin nimi tulee myös näkyviin rakennuksen nimessä. Arkkitehtiosaston kirjasto jatkaa kuitenkin toimintansa erilliskirjastona, kirjastossa sijaitsee myös tunnettu rakennuspiirustuskokoelma (Schinkel-kokoelma). Suurin osa osastokirjastoista liitetään uuteen pääkirjastoon ja tähän tulee myös Berliinin taideyliopiston (Universität der Kunste Berlin) kirjasto. Uusi kirjasto avaa ovensa vuoden 2004 loppupuolella. Kirjaston toiminnot automatisoidaan mahdollisimman pitkälle – kerrottiin että esim. hyllytystoimintojen helpottamiseksi oli hankittu 3M:n kehittämät laitteet. Potsdamissa sijaitsevaan geotieteitä koskevaan tutkimuskeskuksen GFZ:n eli GeoForshungsZentrumin kirjasto sijaitsi keskellä lennätinkukkulaa eli Telegrafenbergiä. Alueella on jo 1800-luvulta alkaen toiminut tutkimuslaitoksia ja nykyään siellä keskitytään geotieteisiin kuten geodesia, geologia, geofysiikka, geokemia ja mineralogia ja tutkimus tuottaa käytännön hyötyä esim. maanjäristysten ennakoinnissa ja maapallon lämpötilojen analysoinnissa. Kuten aina konferensseissa, keskustelut eri kulttuureista tulevien kirjastoalan ihmisten kanssa toivat kokoukseen oman lisävärinsä. Ohjelmaan kuului lukuisia vastaanottoja ja olimme myös kutsutut Pohjoismaiden yhteiseen lähetystöön iltatilaisuuteen. Konferenssin esityksistä ei aikaisemmista vuosista poiketen tänä vuonna jaettu osallistujille CD-ROM tallennetta. Sen saattoi kuitenkin saada ”tiskin alta” jonottamalla ja näin kirjaston kokoelmiin saatiin kappale konferenssijulkaisua. Mainitut esitykset ovat myös verkossa IFLANET-palvelussa, osoitteessa URL http://www.ifla.org/IV/ifla69/prog03.htm.

Uusinta Berliiniä - SonyCenter am Potsdamer Platz. Uudet rakennukset on yhdistetty lasikatolla.