Ohessa kuva valmistumassa olevasta Viipurin kirjastosta. Edessä lainaussali ja sen tiski. Kuten huomataan, asiakkaiden kulkua on ennenkin kontrolloitu. Ensimmäiseksi noustiin välitasanteen kautta lainaustiskin ohi, sitten oli pääsy osastoille.
		Kuva: Gustaf Welin 1935, copyright Alvar Aalto Säätiö.

Otaniemen kirjaston uudistetun palvelutiskin avajaiset 22.9.2004

Tapani Mustonen

On ollut haastavaa osallistua kahden Alvar Aallon suunnitteleman kirjaston kunnostukseen. Viipurin kirjasto vuodelta 1935 oli ensimmäinen Aallon kirjastoista ja Otaniemen kirjasto itse asiassa viimeisin. Väliin mahtuu n. 35 vuotta ja kymmenkunta erilaista kirjastoa ...
	Lainaustiskille vievät portaat Otaniemen kirjastossa.

Viipurissa v. 1992 alkanut työ on ollut hidasta, lähinnä ajan voittamista kirjastolle. Työ on kohdistunut erilaisiin kriittisiin rakennusosiin kuten vesikattojen kunnostuksiin. Toisin kuin Viipurissa, täällä olemme olleet mukana kirjaston sydämen, palvelualueen ja erityisesti lainaustiskin muutostöiden suunnittelussa.

Usein sanotaan syystäkin, että arkkitehdit suunnittelevat samaa taloa koko uransa ajan. Jos tarkastellaan korkeakoulun pääkirjastoa, voidaan siitä löytää monia Aallolle tunnusomaisia yksityiskohtia ja rakenteita. Viipurin kirjastossa Aalto käytti ensimmäistä kertaa suuressa mittakaavassa epäsuoraa luonnonvaloa. Samoin viuhkamaisesti sijoitetut kirjahyllyt syntyivät jo Viipurin toisessa luonnosvaiheessa. Molemmat aiheet löytyvät myös Otaniemestä.

Kuitenkin, ehkä parhain ja samalla samankaltaisin suunnitelma löytyy vielä lähempää, nimittäin lainaustiskistä. Viipurin kirjaston lainaustiski oli pitkänomainen hevosenkenkä, jonka kulkuaukotkin olivat hämmästyttävän samankaltaiset kuin Otaniemen kirjastossa. Viipurin tiski pilkottiin polttopuiksi sodan jälkeen, täällä taas tiski on kohtuullisen hyvin säilynyt kolmekymmentäviisivuotias.
	Uusi tiski.

Koska kyse on Alvar Aallon piirtämästä kirjastosta ja sen lainaustiskistä, on syvällisempi perehtyminen tarpeen.

Sana ”tiski” on mielenkiintoinen. Sillä kun on niin monia eri merkityksiä. Itsellä varsinkin armeija-aikaiset tiskivuorot olivat vähemmän mairittelevia.

	Kuvassa arkkitehti Tapani Mustonen uusitun hevosenkengän avajaisissa.

Veijo Meren ”Sanojen synty” etymologian mukaan kaiken takana on diskos, kiekko, urheiluväline. Siitä on johtunut latinan diskus, vati tai kulho. Sittemin sana kulkeutui germaaneille, joille se tarkoitti kattilaa tai kulhoa. Koska germaanit kuitenkin olivat sen verran yksinkertaisia, että pöytä oli heille vain irrallinen puulevy, jota samalla käytettiin lautasena, sai diskus taas uuden merkityksen pöytänä. Englannissa taasen dish on edelleen kulho tai ruokalaji. Tämä viimeinen merkitys saattaa hyvnkin kuvastaa brittien käsitystä kulinarismista. Viimeisin lukemani merkitys tiskijohdannaisesta on tiski-jukka, eli perheen miespuolisen jäsenen nimitys tiskikoneen rikkouduttua.

Palvelutiskin muutosprosessissa on ollut ilo olla mukana. Vaikka itsellä on jonkin verran kokemusta tiskiin nojailusta, täytyy myöntää, että reunaehdot tässä hankkeessa olivat erityisen vaativat. Selvää on, että tämän kaltaisessa hankkeessa eri osapuolten hyvä yhteispeli näkyy lopputuloksessa. Uskon, että tiski ja koko palvelualue tulee toimimaan entistä joustavammin sekä tiskiin nojaileville että tiskin takana toimiville.

Lämmin kiitos kaikille erinomaisesta yhteistyöstä. Henkilökunnalle toivon antoisia tiskivuoroja.