TietäNet
 
Pääkirjoitus
Artikkelit
Tiedotuksia
Palaute
Tilaus
Arkisto
Toimitustiedot
Etusivulle
2 / 2006


Näkymä Tsinghuan yliopiston portilta.


Kirjastoja ja korkeakouluja Kiinassa ja Koreassa


Irma Pasanen
Eva Tolonen

Osallistuimme elokuussa 2006 kirjastoalan maailmanjärjestön IFLA:n kokoukseen ja konferenssiin Soulissa Etelä-Koreassa. Matkalla vierailimme lyhyesti myös Kiinassa tutustuen tiedekirjastoihin Pekingissä


Tsinghua University Library

Tsinghuan yliopisto on yksi arvostetuimpia Kiinan yli 1000 yliopiston joukossa. Se on perustettu 1911 ja se tunnetaan hyvin korkeatasoisesta tekniikan alan koulutuksestaan. Yliopistossa on noin 12 000 alempaa perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa, 6 200 maisteritutkintoon ja 2 800 tohtorin tutkintoon tähtäävää opiskelijaa. Suurin osa opiskelijoista on insinöörialojen opiskelijoita. TKK:lla on opiskelijavaihtosopimus Tsinghuan yliopiston kanssa.

 

Tsinghuan yliopiston kirjaston johtaja, professori Xue Fangyu, joka on toiminut kirjaston johtajana vuodesta 2002 alkaen, ja vieraat Espoosta, Irma Pasanen ja Eva Tolonen.

Kaikki Tsinghuan yliopiston opiskelijat asuvat keisarillisten puutarhojen alueelle sijoittuvalla kampuksella Pekingin luoteisosassa. Yliopiston pääkirjasto sijaitsi laajan kampusalueen itäosassa ja se oli hyvin suosittu opiskelijoiden parissa. Pekingin ilmasto-olot huomioon ottaen kirjastonjohtaja Xue totesikin leikillisesti, että hänen kirjastonsa kaksi tärkeää menestystekijää olivat ”hyvä lämmitys talvella ja toimiva ilmastointi kesällä”. Kirjastossa, joka on avoinna joka päivä klo 22 saakka, käy päivittäin lähes 5000 asiakasta.

Tsinghuan yliopiston kampuksella toimii pääkirjaston lisäksi lääketieteen, yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen tiedekuntakirjastot. Pääkirjaston vanhinta osaa vuodelta 1912 on laajennettu vaiheittain 1930- ja 1990-luvulla. Huolimatta Kiinan kansantasavallassa harjoitetusta politiikasta yhteydet liike-elämään ovat olleet tiiviit. Niinpä esimerkiksi kirjaston laajennuksen 1990-luvulla rahoitti Hong-Kongista kotoisin oleva yrittäjä. Seuraavan laajennusosan, jonka rakentamisen on tarkoitus käynnistyä 2007, rahoittajaksi on lupautunut Taiwanista kotoisin oleva liikemies. Kirjaston ajantasaiset atk-laitteet on myös saatu lahjoituksina liike-elämältä.

Kirjastossa painettu aineisto oli sijoitettu lukuisiin avohyllykokoelmiin, erillisiin lukusaleihin. Kussakin lukusalissa on päivystävä jatko-opiskelija, jonka tehtäviin kuuluu käyttäjien avustaminen ja neuvominen tarvittaessa. Osana jatko-opintojaan tohtoriopiskelijat ovat yliopistossa työpalvelussa noin päivän viikossa ja näin myös kirjasto saa tärkeää aputyövoimaa. Muutoin Tsinghuan yliopiston kirjastossa työskentelee 150 pysyvää työntekijää, joista noin 30-40 % on ylemmän ja yli puolet alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta. Kirjaston atk-osastolla työskentelee 14 henkilöä ja lisäksi jatko-opiskelijoita.


Kirjaston kokoelmat painottuvat tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Kokoelmissa on kaikkiaan lähes kolme miljoonaa nidettä. Kiinan kieltä taitamattomalle vaihto-opiskelijalle tärkeä on ulkomaisen kirjallisuuden kokoelma, eli muun kuin kiinankielinen aineisto, jota kartutetaan arviolta 4000:lla kirjalla vuodessa. Mikäli tästä kokoelmasta ei löydy haluttua teosta, voi sen saada Kiinan kansalliskirjastosta, auto kulkee kirjastojen väliä kolme kertaa viikossa. Vaihto-opiskelijoille myönnetään kirjaston lainaajakortti automaattisesti. Tsinghuan yliopiston kirjasto ei varsinaisesti ole avoinna yleisölle, mutta halutessaan, maksua vastaan, kirjaston kokoelmia voi päästä käyttämään paikan päällä. Ulkopuoliset asiakkaat eivät voi lainata kirjaston kokoelmista.

  Näkymä Tsinghuan yliopiston pääkirjaston ala-aulaan. Työasemien käyttöä ei ole rajoitettu vain kirjastoaineistojen käyttöön vaan opiskelijat voivat käyttää tietokoneita myös sähköpostin lukemiseen ja Internetin selailuun.  

Kirjastojärjestelmänä Tsinghuan yliopistossa käytetään Innopac-järjestelmää, ja MetaLib on hankittu elektronisen aineiston hallintaan. Käyttöliittymät järjestelmiin on tehty sekä englanniksi että kiinan kielellä. Elektronista aineistoa on hyvin saatavilla, 40 000 elektronista lehteä (näistä noin 2000 kiinankielistä) ja 17 000 elektronista kirjaa. Vaikuttavaa oli nähdä kirjaston konesali: kirjasto peilaa ja ylläpitää koko Kiinan tiedemaailmaa varten suuria kustantajien tietokantapaketteja, kuten esimerkiksi ScienceDirect ja IEEEXplore. Vaikka Internet yhteydet Kiinaan ovat toimivat, tämän ratkaisun sanottiin olevan kokonaistaloudellinen. Palvelu on nopeampaa, tarve ulkoisiin Internet yhteyksiin vähenee ja verkon kapasiteettia voidaan käyttää muihin toimintoihin.

 

Tsinghuan yliopiston kirjaston omien kirjojen lukusali.

Kirjasto osallistuu elektroniseen julkaisemiseen, mm. kaikki Tsinghuan väitöskirjat ovat olleet sähköisessä muodossa vuodesta 2001 alkaen. Väitöskirjat tehdään pääsääntöisesti kiinan kielellä, mutta niiden sisältämät erillisartikkelit ovat usein julkaistu kansainvälisissä aikakauslehdissä. Tsinghuan yliopiston kirjasto on myös osallistunut kansalliseen, yli miljoonan kiinankielisen kirjan digitointihankkeeseen. Koska työvoima Kiinassa on huomattavasti halvempaa kuin Yhdysvalloissa, on kirjasto alihankintana digitoinut paljon myös sikäläisten yliopistokirjastojen aineistoa.

 

National Science Library

Kiinan kansallinen tiedekirjasto CAS on nykymuodossaan uusi organisaatio. Se tunnettiin aiemmin Kiinan tiedeakatemian kirjastona, joka on Kiinan tiedeministeriön alainen erikoiskirjasto. Vuonna 2006 tiedeakatemian kirjasto- ja tietopalveluun yhdistettiin tiedeakatemian ympäristötieteiden tietopalvelukeskus, sekä Chengdun ja Wuhanin alueideiden kirjallisuus- ja tietopalvelukeskukset. Näin syntynyt kansallinen tiedekirjasto on suurin erikoiskirjasto Aasiassa. Kirjaston painetut kokoelmat kattavat yli 5 miljoonaa teosta tekniikan ja luonnontieteiden alalta. Kirjaston hankintamäärärahasta nykyään noin 60 % kuluu painetun aineiston hankintaan. Kansallisen tiedekirjaston henkilöstömäärä kaikkiaan on 500, Pekingissä heistä toimii 270.

Vierailun yhteydessä syntyi mielikuva, että paikallispalvelujen järjestäminen ja ylläpito uudessa rakennuksessa on kirjaston kannalta hyvin tärkeää, mutta että tiedeakatemian tutkijat eivät enää itse saavu kirjastoon siinä määrin kuin ennen. Kirjasto käynnistikin tiedeministeriön erikoisrahoituksella digitaalisten kirjastopalvelujen hankkeen CSDL Chinese Science Digital Library 2000-luvun alussa.

 

 
 

CASin uusi kirjastorakennus valmistui lopullisesti vuonna 2004, ja ovet ovat yleisölle avoinna joka päivä klo 9-21. Keskimäärin kirjastossa käy tuhat asiakasta päivässä. Kansallinen tiedekirjasto on kaikille avoin kirjasto, mutta käyttäjien on aina rekisteröidyttävä. Lainaamiseen oikeuttava kirjastokortti on maksullinen.

 

Jatkokoulutusta kirjastossa

Vuodesta 1979 alkaen Kiinan tiedeakatemian kirjasto, kansallinen tiedekirjasto on kouluttanut kirjastoalan ammattilaisia, tarjoten maisteriohjelmien lisäksi myös tohtorintutkintoon johtavaa koulutusta yhtenä neljästä alan laitoksesta Kiinassa. Vuosittain kirjastossa opiskelee kuutisenkymmentä tällaista opiskelijaa, joille tutkinnon myöntää Kiinan tiedeakatemia.

 

Soul - IFLA konferessi

Kiinasta matka jatkui Souliin, Etelä-Korean pääkaupunkiin, jossa IFLA:n 72nd World Library and Information Congress pidettiin. IFLA on lyhenne nimestä International Federation of Library Associations and Institutions. IFLA:ssa työ tehdään pääosin jaostoissa (sections). Jaostoilla on omat komiteansa - Standing Committee, jonka jäsenet pitävät kokouksiaan ennen ja jälkeen konferenssin, joka rakentuu eri jaostojen ohjelmista. Eva Tolonen on IFLA:n ”Information Literacy” –jaoston viestintäkoordinaattori ja Irma Pasanen johtaa ”Science and Technology Libraries” –jaostoa.

  KISTI:n presidentti toivottaa opintomatkan osallistujat tervetulleiksi.

Viimeksi mainittu jaosto teki tänä vuonna opintomatkan Soulin eteläpuolella olevaan Daejeon kaupunkiin, missä sijaitsee Daedok Science Town (suomalainen vastine olisi lähinnä Otaniemen alue Espoossa). Vierailukohteemme olivat Daedok Science Town -alueella olivat KISTI – Korea Institute of Science and Technology Information – ja KAIST - Korea Advanced Institute of Science and Technology. KISTIä vastaa Suomessa lähinnä CSC-Tieteellinen laskenta, mutta se on myös suuri tiedonvälityskeskus. KAIST ei ole pelkästään Korean vaan koko Aasian huippuluokan yliopisto, jonka ”ranking” sijainti maailman Top 50 tekniikan yliopistojen joukossa vuonna 2005 oli 42. KAIST pyrkii kehittämään kansainvälisyyttään ja yliopistolla on opiskelijavaihto-ohjelma 58 yliopiston, mm. TKK:n kanssa. Ehkä tilannetta kuvaavaa on, että KAIST:in rehtori oli amerikkalainen.

Matkalla poikettiin korkealla vuorella sijaitsevaan buddhalais-luostariin, jossa opintomatkan isännät olivat meitä vastassa. Luostarissa nautittiin lounas buddhalais-tapaan, mikä oli melkoinen kokemus. Toinen isännistä oli Mr. Heung-Joo Lee IEA/ETDE Energy Technology Data Exchange-sopimuksen korealainen edustaja. Koreassa ETDE-sopimuksesta vastaa Korea Institute of Energy Research, jolla on läheinen yhteistyö KISTI:n kanssa. Mikä yllätys Evalle olikaan tavata ainoa aiemmin tuntemansa korealainen tämän kotimaassa! Luostarista matka jatkui Daejeon kaupunkiin. Jalkapallon ystävät tietävät, että kuuluisa MM semifinaali jalkapallo-ottelu Korea - Italia pelattiin juuri siellä vuonna 2002. Jalkapallo onkin suurta Koreassa. Daejeossa vierailimme ensin KAIST – yliopiston tieteellisessä kirjastossa (Science Library), joka palvelee sekä opiskelijoita että tutkijoita. Science Libraryn lisäksi KAIST:ssa on opiskelijoiden kurssikirjasto. Molemmat kirjastot ovat auki yöhön asti (klo 24) ja kurssikirjaston lukutilat ovat auki vuorokauden ympäri.

 

Mr. Choi esittelee uutta hakuportaalia.

KISTIssä ryhmäämme oli vastassa organisaation upouusi johtaja, niin uusi, että olimme hänen ensimmäiset vieraansa. KISTI on monessa hankkeessa mukana ja yksi mielenkiintoisimmista meidän kannaltamme oli kansallinen National Digital Science Library – NDSL portaali sekä elektronisille että painetuille tieteellisille julkaisuille. Hankkeen vastuullisena johtajana oli antoisan opintomatkamme järjestäjä ja isäntä Mr. Ho Nam Choi. Hän esitteli meille myös hakuportaalin, johon ei ole pääsyä Korean ulkopuolelta. Valtava työ oli tehty rakentamalla kattava metatietokanta, jossa haun pystyi tekemään sekä korean että englannin kielellä. NSDL-portaaliin sisältyi myös koko maan kattava kopiopalvelu 260 kirjaston kokoelmista. Portaalin kehittäminen on ollut monivuotinen työ ja lopputulos näytti selkeältä ja navigointi helpolta. Myös TKK:n kirjaston Suomessa hallinnoima tietokanta ETDEWEB – Energy World Base oli osana NSDL-portaalia.

Toinen mielenkiintoinen KISTI hanke liittyy ”Open Access” tiedonvälitykseen. Hankkeen tehtävänä on edistää vapaan informaation jakamista tieteellisen tiedon tuottajan ja käyttäjän välillä perustamalla digitaalinen informaatiopalveluympäristö. Koreassa akateemiset julkaisut ovat tieteellisten järjestöjen kustantamia. Nämä julkaisut ovat kaikkien käytettävissä järjestöjen kotisivujen tai kansallisen hakuportaalin kautta.

Myös korealaiset tutkijat niin kuin muuallakin pyrkivät julkaisemaan tutkimuksensa kansainvälisissä lehdissä saadakseen tutkimuksensa arvioiduksi ja kansainvälistä arvostusta. Toisaalta KISTI:n tekemän selvityksen mukaan tutkijat ovat toivoneet myös kansallista yhteistä tutkimusjulkaisuarkistoa ja nyt on kehitteillä järjestelmä, jonka tarkoitus on säilyttää ja levittää kaikki valtion rahoittamat tutkimusprojektien tulokset. Tästä rakennetaan portaali, johon on myös sisälletty esim. tietoja tutkimushenkilöstä ja laitteistosta. Hankkeesta oli IFLA-konferenssissa KISTI:n Hyekyong Hwang’in ja Heeyoon Choi’n pitämä esitys ” The Open Access Movement in Korea’s R&D Environment”. Esitys on luettavissa osoitteessa http://www.ifla.org/IV/ifla72/papers/157-Hwang-en.pdf.

Sci-Tech jaoston sessio keskittyi kirjastoon ubiikkiyhteiskunnassa. Edellinen sessio salissa oli esitellyt Etelä-Korean uusimpia tieto- ja viestintekniikkaan liittyviä teknologisia saavutuksia, joten yleisölle tarjottiin mielenkiintoinen jatkumo kirjastopalveluihin, sillä kaksi esitystä käsitteli RFID-tekniikan sovelluksia Koreassa. Mielenkiintoinen esitys oli LG Sangnam kirjastossa toteutettu näkövammaisille suunnattu palvelu, joka sisälsi lisäksi päätelaitteisiin liittyvää tuotekehitystä. Kyung-Jae Baen pitämä esitys “The Ubiquitous Library for the Blind and Physically Handicapped” on luettavissa osoitteessa http://www.ifla.org/IV/ifla72/papers/140-Bae-en.pdf.

 

  Esittelimme IFLA:ssa myös TKK:n kirjaston informaatiolukutaidon opetukseen liittyviä hankkeita konferenssin poster-sessiossa. Moni konferenssin osallistuja pysähtyi keskustelemaan ja poimi mukaansa esitteemme.

Koreassa, kuten myös Kiinassa käyntikortit ovat todella tärkeitä ja näitä ojennetaan molemmin käsin. Suomalaisen silmissä tämä näytti sangen erikoiselta. Tuntui melkein siltä, että ilman käyntikorttia oli jotenkin kasvoton, vailla identiteettiä. Tavallisimpia sukunimiä näyttivät olevan opintomatkamme isäntien sukunimet Choi ja Lee.