TietäNet
 
Pääkirjoitus
Artikkelit
Tiedotuksia
Palaute
Tilaus
Arkisto
Toimitustiedot
Etusivulle
2 / 2009


Kylässä kotona


Riikka Rissanen

Koulutuspäällikkö
TKK Opetuksen ja opiskelun tuki
riikka.rissanen@aalto.fi


Opetuksen ja opiskelun tuki muutti organisatorisesti osaksi TKK:n kirjastoa vuoden 2008 alusta, toimittuaan sitä ennen lähes kymmenen vuotta koulutuskeskus Dipolissa. Taustalla oli tarve saada ’Opetuen’ osaaminen ja työpanos entistä lähemmäksi ja hyödyttämään koko laajuudessaan emoyliopiston toimintaa.


Silloista uutta organisatorista kotia mietittäessä Kirjasto nousi yhdeksi vaihtoehdoksi, sen edustaessa kampuksella tunnustettua, mielikuvaltaan neutraalia sekä opettajien ja opiskelijoiden työtä tukevaa yksikköä. Sellaiseen oli opetuksen kehittämisen ja tuen toiminnan tavoiteltavaa kytkeytyä. Vararehtori Kalevi Ekmanin myötävaikutuksella tehdyt tunnustelut asiasta Ari Muhosen kanssa tuottivat toivotun tuloksen ja Opetuki teki organisatorisen loikan. Eräs TKK:n professori totesi minulle kuultuaan asiasta että ”Kirjasto on Opetuelle varmaan vähiten väärä paikka”. Itse olisin ollut valmis sanomaan saman näin: Opetuki löysi työympäristönsä ja toimintansa kannalta kodin.

Nämä kaksi vuotta TKK:n Kirjastossa ovat olleet Opetuen näkökulmasta voimakasta toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Koulutustarjontaa ja muuta opetusyhteistyötä tiedekunnissa on lisätty ja laadullisesti viety eteenpäin ja opettajaverkostoa sitäkin kautta vahvistettu merkittävästi. Tänä aikana Opetuki on koordinoinut myös Teknillistieteellisen alan opintoprosessien seurantahanketta, jonka tuloksia on hyödynnetty laajalti meillä ja muuallakin. Tärkeä virstanpylväs on lisäksi ollut opintopsykologien saaminen TKK:lle. Eikä unohtaa sovi varsinkin kuluneena vuotena vilkastunutta julkaisutoimintaamme, muun muassa Opettajan käsikirjan muodossa.


Opetuksen ja opiskelun tuen väkeä.

Samalla olemme tutustuneet kirjaston väkeen ja toimintaan - ja oppineet toisiltamme. Näistä opeista ja havainnoista haluan nostaa tässä muutamia esille. Ensinnäkin työilmapiiri on tuntunut täällä hyvin myönteiseltä ja tasavertaiselta. Yhteiseen hiileen puhaltavan työyhteisön tunnelma on jotenkin välittynyt meidän ’Innopoli2:n etäsiipeen’ saakka. Suurimman eron pääkirjaston ja Opetuen arkisessa aherruksessa olemme huomanneet työskentelyrytmissä. Opetuen ajoittain kiivastahtisessa työnteossa olisi hyvä ottaa oppia kirjaston ‘ei turhia hötkyillä vaan mietitään ja tehdään asiat maltilla’-toimintatavasta.

Kirjaston johtoryhmään osallistuminen on tarjonnut oivan mahdollisuuden saada yleiskuvaa ja ajankohtaistietoa toiminnasta, ja samalla tuoda tutuksi Opetuen tehtäväkenttää. Myös viime keväinen tutustumiskierros talossa avasi meille konkreettisesti ovia ihmisten ja toimintojen luo, jotka eivät talon ulkopuolisille käyttäjille suoraan näy. Aineistohankinta ja kaukolainapalvelu muun muassa tulivat tutuiksi.

Talous- ja henkilöstöhallinnollisissa asioissa Pasasen Pekka ja Asikaisen Eeva ovat olleet Opetuen kannalta tärkeät henkilöt. Veikkaan heidän myös ajoittain saaneen harmaita hiuksia ihmetellessään toimintakäytäntöjemme erilaisuutta ja yhteensovittamisen haasteita, mutta ammattimaisella tyyneydellä he ovat meitä aina opastaneet ja auttaneet. Konkreettista koulutusyhteistyötä puolestaan on tehty mm. Palmgrenin Virpin kanssa Diplomityön tekemisen työkalut –kurssilla. Tässä kohtaa haluan mainita luonnollisesti myös Ari Muhosen, jonka alaisuudessa on ollut etuoikeus työskennellä nämä kaksi vuotta. Ari on tarjonnut vahvan tuen meidänkin toiminnallemme, antanut itsenäisesti vastata työkentästämme ja luottanut osaamiseemme.

Seuraavan organisatorisen loikan aika koittanee Aalto–yliopistoksi muuttumisen myötä. Se tarkoittaa uudistuksia kirjaston itsensä kohdalla, samoin kuin Opetuenkin. Tätä kirjoittaessani minulla olevan tiedon ja käsityksen valossa opetuksen kehittäminen ja tuki tullaan keskittämään ainakin jossain määrin Aalto–tasoiseksi toiminnoksi, jolloin se ei enää olisi TKK:n Kirjaston ja tulevan Aalto–yliopiston kirjaston osana. Toivon lujasti, että näinä kahtena vuotena muodostuneet henkilökohtaiset ja toiminnalliset yhteydet säilyvät ja vahvistuvat jatkossakin. Esimerkiksi jonkinlainen viestintärinki opetuksen kehittäjien ja tukipalvelujen henkilöiden kesken olisi kannattavaa.

Taisimme käydä kirjastossa ikään kuin kylässä, mutta kodilta se ainakin minusta tuntui. Tässä kohtaa haluan esittää omasta ja koko Opetuen tiimin puolesta kiitokset yhteisistä kahdesta vuodesta ja toivottaa erinomaista tulevaa vuotta kollegoillemme kirjastossa!