Petteri Kivimäki
Kirjasto 2.0 ei ole enää mikään uusi käsite, sillä ensimmäistä kertaa se mainittiin jo vuonna 2005. Tästä huolimatta käsitteen tarkka
määritteleminen on edelleenkin vaikeaa, sillä sen alle sijoittuvien palvelujen valikoima kasvaa ja laajenee kaiken aikaa. Käsite on johdettu
Web 2.0 -käsitteestä, joka karkeasti ottaen tarkoittaa www-sivujen vuorovaikutteisuuden lisäämistä sekä käyttäjien mahdollisuutta osallistua
www-sivujen sisällön tuottamiseen. Kirjasto 2.0 -käsitteen voidaan täten ajatella tarkoittavan Web 2.0 tarjoamien mahdollisuuksien ja
ominaisuuksien tuomista mukaan kirjastojen verkkopalveluihin.
TKK:n kirjastossa vuoden 2008 loppupuolella käynnistyneen Web 2.0 -projektin tarkoituksena on ideoida ja kehittää kirjaston käyttäjille
suunnattuja Kirjasto 2.0 -ajattelun mukaisia palveluita sekä perehdyttää kirjaston henkilökunta Web 2.0 -konseptiin ja siihen liittyviin käytännön
toteutuksiin. Käyttäjille kehitetään ja markkinoidaan kirjaston Web 2.0 palveluita, kun henkilökuntaa puolestaan perehdytetään Web 2.0 ja Kirjasto
2.0 -konsepteihin käytännössä. Tämän kautta henkilökunta saavuttaa entistä suuremmat valmiudet kirjaston omien Web 2.0 palvelujen kehittämiseen ja niiden käytössä opastamiseen.
Palvelut 2.0
Yhtenä projektin päätavoitteista on kehittää Kirjasto 2.0 -ajattelun mukaisia palveluita, kuten esimerkiksi wikit, blogit, RSS-syötteet ja erilaisissa sosiaalisissa yhteisöissä, kuten Facebookissa, Netvibessa ja iGooglessa, toimivat sovellukset eli applicationit. Kirjaston käyttäjien siirtyessä enenevässä määrin erilaisten sosiaalisten yhteisöjen käyttäjiksi myös tarve kirjaston palvelujen viemiseksi näiden yhteisöjen kautta käytettäviksi on kasvanut. TKK:n kirjaston Web 2.0 -strategian painopisteeksi onkin valittu kirjaston palvelujen vieminen käyttäjien luokse tarjoamalla käyttäjille mahdollisuus palvelujen käyttöön myös kirjaston perinteisten www-sivujen ulkopuolelta, esimerkiksi Facebookista käsin. Tällä tavoin käyttäjä voi myös helposti itse päättää, mitkä palvelut hän lisää profiiliinsa ja ottaa näin kiinteästi käyttöönsä. Näin käyttäjä voi helposti räätälöidä juuri itselleen sopivan palvelukokonaisuuden, joka on hänen käytettävissään heti sisäänkirjautumisen jälkeen kellonajasta, maantieteellisestä sijainnista tai käytetystä tietokoneesta riippumatta.TKK:n kirjastossa on toteutettu Facebookissa, iGooglessa, Yahoossa ja Netvibessissa toimiva TKK Library Catalogue Search -nimeä kantava hakusovellus, jonka kautta käyttäjien mahdollista hakea TKK:n kirjaston kokoelmiin kuuluvia painettuja ja sähköisessä muodossa olevia aineistoja. Hakusovellus on pyritty toteuttamaan siten, että sen toiminnallisuus sekä ulkoasu olisivat mahdollisimman samanlaisia kaikissa sosiaalisissa verkostoissa, joissa sovellus on julkaistu.
Toiminnallisuuden osalta tavoite on saavutettu täydellisesti, mutta ulkoasussa esiintyy pieniä eroavaisuuksia eri verkostojen välillä. Eroavaisuudet johtuvat pääasiassa siitä, että eri sosiaalisissa verkostoissa käytettävät toteutustekniikat poikkeavat toisistaan. Tavoitteena on kuitenkin tuottaa yhteneväisen toiminnallisuuden ja käyttöliittymän omaavia sovelluksia käytettävästä sosiaalisesta mediasta ja toteutustekniikasta riippumatta. Tämä kuitenkin osaltaan hankaloittaa ja hidastaa sovellusten kehittämistä, sillä yhteen sosiaaliseen verkostoon kehitetty sovellus ei ole suoraan sellaisenaan siirrettävissä toiseen ympäristöön. Sovelluksia kehitettäessä ei kuitenkaan ole tarkoituksena keskittyä kehitettyjen sovellusten lukumäärään, vaan pikemminkin pyrkiä kehittämään mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita vastaavia uusia palveluita.
Kirjastovirkailija 2.0
Projektin tarkoituksena on uusien palvelujen ideoimisen ja toteuttamisen lisäksi perehdyttää kirjaston henkilökunta Web 2.0 -konseptiin ja siihen liittyviin käytännön toteutuksiin, kuten wikit, blogit, RSS-syötteet ja erilaiset sosiaaliset yhteisöt. Tätä varten TKK:n kirjaston henkilökunnan käyttöön on hankittu 20 miniläppäriä, joiden avulla henkilökuntaa kannustetaan erilaisiin Web 2.0 palveluihin utustumiseen. Ajatuksena on, että aluksi erilaisiin palveluihin tutustutaan yhdessä ryhmänä, jossa annetaan myös opastusta palvelujen käyttöön liittyvissä perusasioissa. Kun palvelujen perusteet on ensin käyty yhdessä läpi, on palvelujen jatkokäyttö huomattavasti helpompaa. Olennaista osaa näyttelee myös palvelujen käytöstä saatujen kokemuksien jakaminen ja vertaileminen muiden ryhmäläisten kanssa. Ensimmäisiä tutustumiskohteita olivat Facebook ja Skype, joihin kaikki hankkeeseen osallistuvat rekisteröityivät.
 |
Kirjasto 2.0 -käsitteeseen voidaan leikkimielisesti liittää myös kirjastovirkailija 2.0 -käsite. Kirjastovirkailija 2.0 -käsite voidaan ymmärtää esimerkiksi siten, että kirjastotyöntekijöillä tulisi jatkossa olla entistä paremmat valmiudet erilaisten Web 2.0 -työkalujen hyödyntämiseksi kirjastotyössä sekä myös tietyssä määrin omata valmiudet näiden työkalujen esittelemiseen ja käytön opastamiseen kirjaston asiakkaille. Kirjastovirkailija 2.0 voisi esimerkiksi asiakaspalvelun hiljaisina hetkinä kirjoittaa kirjaston blogia ja vastata asiakkailta Facebookin chatin kautta tuleviin tietopalvelukysymyksiin. TKK:n kirjaston henkilökuntaan kohdistuva Web 2.0 -projekti pyrkii omalta osaltaan valmistamaan kirjaston henkilökuntaa näiden tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen.
Resurssit
Vaikka Kirjasto 2.0 ei olekaan enää mikään uusi käsite, niin siitä huolimatta monissa kirjastoissa sen soveltaminen käytäntöön tapahtuu vasta nyt. Tämä johtuu varmasti osaltaan käsitteen laajuudesta ja tietynlaisesta epäselvyydestä, mutta osaltaan sen asettamista teknisistä vaatimuksista sekä tarvittavista resursseista, joita uusien palvelujen kehittämisessä tarvitaan. Lisäksi on huomioitava, että pelkkien uusien palvelujen kehittäminen ei yksin riitä, vaan niitä on myös markkinoitava ja ylläpidettävä sekä tuotettava säännöllisesti uutta sisältöä, jotta ne jaksaisivat kiinnostaa käyttäjiä. Rankasti yleistäen voitaisiin ehkä sanoa, että mitä helpompaa palvelun käyttöönotto on, sitä enemmän sen ylläpito tulee todennäköisesti vaatimaan resursseja.
Käytännön esimerkkinä mainittakoon esimerkiksi blogi ja kirjaston uutuuksia listaavat RSS-syötteet. Erilaisia blogin pitämiseen tarkoitettuja sovelluksia, joiden käyttöönotto onnistuu pelkällä palveluun rekisteröitymisellä, löytyy internetistä lukemattomia. Käyttöönotto on täten helppoa, mutta blogiin on lisättävä säännöllisesti mielekästä sisältöä, jotta se pysyisi kiinnostavana. Blogin kirjoittamiseen ja sopivien aiheiden löytämiseen täytyy siis käyttää aikaa ja resursseja. RSS-syötteiden tapauksessa syötteet muodostavan ohjelman tekeminen vaatii puolestaan aikaa, suunnittelua ja tietoteknistä osaamista. Valmis ohjelma huolehtii kuitenkin itsenäisesti syötteiden tuottamisesta, eikä valmistumisensa jälkeen vaadi juurikaan resursseja, kuten esimerkiksi edellä mainittu blogin pitäminen. Vertailun tarkoituksena ei suinkaan ole verrata näiden kahden palvelun keskinäistä paremmuutta, vaan antaa käytännön esimerkki siitä, miten resurssivaatimukset eri palveluissa voivat jakautua.
IFLA 2009
TKK:n kirjaston Web 2.0 -projektia esittelevä posteri oli nähtävillä elokuun 23.-27.8. Milanossa Italiassa pidetyssä IFLA -konferenssissa. TKK Library Building Blocks 2.0 -nimeä kantanut posteri oli reilun 100 muun posterin lisäksi konferenssivieraiden nähtävillä koko konferenssin ajan. Web 2.0 -aihe oli hyvin esillä myös konferenssin ohjelmassa, sillä aiheeseen liittyviä esityksiä oli tarjolla useita. Oli mukava huomata, että esitykset käsittelivät hyvin pitkälle juuri niitä asioita, joita kirjaston Web 2.0 -projektissakin on mietitty ja toteutettu. Parasta antia oli ehkä kuitenkin reilun parin tunnin jakso, jonka posterin toinen tekijä Harri Maikola ja minä seisoimme posterimme luona ja vastailimme ihmisten kysymyksiin. Aihe tuntui olevan ajankohtainen maasta ja maanosasta riippumatta, sillä posterilla vieraili ihmisiä eri puolilta maailmaa. Kiinnostuneita ihmisiä riitti kaikkiaan oikein mukavasti ja monilta tahoilta saamamme palaute oli, että heidän edustamissaan kirjastoissa ollaan vasta mietintäasteella vastaavien palvelujen kehityksessä. Konferenssissa kuulemamme ja näkemämme perusteella voidaan siis todeta, että kirjaston Web 2.0 -projekti on oikealla tiellä.