Tunnelmia IFLA-konferenssista ja Milanosta

Harri Maikola
Kuvat: Petteri Kivimäki

Järjestyksessään 75. IFLA-konferenssi pidettiin Milanossa 23.-27.8.2009. Teknillisen korkeakoulun kirjastoa edustivat Irma Pasanen, Eva Tolonen, Petteri Kivimäki ja Harri Maikola.

Pääasiallinen tehtävämme Petterin kanssa oli esitellä kirjaston Web2.0-palveluista kertovaa julistetta. Lisäksi kävimme päivittäin kuuntelemassa luentoja meitä kiinnostavista aiheista ja yritimme verkostoitua muiden kirjastolaisten kanssa. Evalla ja Irmalla oli pitkälti omat kuvionsa IFLA-jaostojen kokousten takia.

Saavuimme Petterin kanssa Milanon Malpensan lentoasemalle lauantaina 22. päivä elokuuta hyvissä ennen puoltapäivää. Matka sujui ilman kommelluksia eikä edes Petteri joutunut vaikeuksiin Helsinki-Vantaan turvatarkastuksessa kevyttä kertasinkoa muistuttavan julisteenkuljetusputkilon takia. Vajaan tunnin pituisen junamatkan ja lyhyen metropyrähdyksen jälkeen pääsimme lentoasemalta hotelliimme, jonka tyylikkäässä aulassa puhaltanut ilmastointijärjestelmä antoi meille viileän vastaanoton. Henkilökunnan puolesta vastaanotto oli lämmin.

Lauantaina emme ehtineet perille pääsyn jälkeen tehdä juuri muuta kuin ilmoittautua konferenssiin ja käydä illalla Pohjoismaiden osaston virallisissa avajaisissa. Avajaisissa oli tarjolla matkasta väsyneille kirjastolaisille virkistykseksi viiniä ja olutta, ja niinpä pyristelimmekin tilaisuuden loppuun asti kuunnellen sujuvasti englannin- ja ruotsinkielisiä puheita.

Sunnuntaina oli ohjelmassa IFLA-konferenssin viralliset avajaiset. Italialaiset isäntämme halusivat luonnollisesti esitellä kuuluisia kulinaristisia perinteitään tarjoamalla avajaisten jälkeen suuressa lounastilaisuudessa paikallisia herkkuja sekä kiinteässä että nestemäisessä muodossa. Etenkin italialainen jäätelö oli niin suosittu herkku, että sitä joutui jonottamaan pitkät tovit.

Lounaan ohessa saimme Petterin kanssa luotua heti kansainvälisen kontaktin. Juttuseuranamme oli Samoksen kaupunginkirjaston työntekijöitä, joiden työpaikan kolmesta virkailijasta kaksi oli IFLA-konferenssissa. Pitkään samoslaiset eivät kuitenkaan Milanossa viihtyneet, sillä he aikoivat lähteä turistimatkalle Firenzeen ja Roomaan heti avajaispäivän jälkeen.

Konferenssin päästyä kunnolla käyntiin valitsimme Petterin kanssa massiivisesta valikoimasta ennen kaikkea ne luennot, jotka sivusivat tavalla tai toisella kirjastojen Web2.0-sovelluksia. Humoristisella luennollaan kuulijoita viihdyttänyt hollantilainen Eppo van Nispen tot Sevenaer piti Web2.0-sovellusten ohella mahdollisena modernin kirjaston vetovoimatekijänä nuoria miespuolisia virkailijoita, jotka houkuttelevat naisia kirjaston asiakkaiksi.

Tiistaina 25.8. esittelimme Petterin kanssa kirjaston Web2.0-sovelluksista kertovaa julistettamme noin sadan muun näytteilleasettajan tavoin kovassa kuumuudessa spottivalojen alla ja suuren väkijoukon keskellä. Julisteemme sai varsin mukavasti kiinnostunutta, positiivista ja rakentavalla tavalla kriittistäkin palautetta. Kesken posterisession joukko naispuolisia iranilaisia IFLA-vieraita huomasi kaulassani roikkuvan nimikyltin ja alkoi kutsua minua hihitellen Harry Potteriksi.

Konferenssi saatiin torstaina päätökseen juhlatunnelmissa, sillä päättäjäisissä kerrottiin Helsingin saavan vuoden 2012 IFLA-isännyyden. Tieto konferenssi-isännyydestä oli vuotanut suomalaisille sen verran ajoissa, että ehdimme koristaa itsemme julkistamishetkeä varten Suomen lippua kuvaavilla kertakäyttötatuoinneilla ja varata Pihlaja-karkkeja heiteltäväksi yleisön sekaan.

Työnteon ohessa ehdimme osallistua myös erilaisiin vapaa-ajantapahtumiin. Paikallisessa tekniikan museossa vieraillessamme oppaan aiheena oli erityisesti renessanssinero Leonardo da Vinci, joka asui ja työskenteli Milanossa 1400- ja 1500-luvuilla. Tekniikan museon kirjastossa oli surkea ilmanvaihto, joten tutustuminen kirjastoon oli varsin tukala kokemus elokuisessa hellesäässä.

Konferenssin järjestäjien taholta oli tarjolla kaikenlaista vapaa-ajan ohjelmaa oopperasta konferenssivieraiden väliseen jalkapallo-otteluun. Saksan joukkue osoitti olevansa kovaa kansainvälistä tasoa voittamalla IFLA-mestaruuden.

Milano vaikutti autiokaupungilta paikallisten asukkaiden lähdettyä viettämään kesälomaansa kaupungin ulkopuolelle. Varsinkin IFLA-konferenssin alussa lauantaina ja sunnuntaina oli hankala löytää edes lounasta tarjoileva ravintola. Sunnuntaina kiinni olivat lounasravintoloiden lisäksi myös tavalliset ruokakaupat.

Milanon keskustassa näkyi sentään jonkin verran muutakin väkeä kuin konferenssin järjestäjiltä saaduista oransseista olkalaukuista helposti tunnistettavia IFLA-vieraita. Keskustassa perehdyimme erityisesti valtavaan Duomo di Milano -katedraaliin ja upeaan Galleria Vittorio Emanuele II - ostoskatuun, jonka parhaalla paikalla kahden kadun risteyksestä löytyivät Pradan ja Louis Vuittonin törkykalliit myymälät sekä halpoja juustohampurilaisia mainostanut McDonalds.

Eräänä iltana tunsimme melkein olevamme Suomessa seuratessamme Parco Sempione-puistossa käynnissä olleita lavatansseja. Tango soi kaihoisasti ja paikalliset tanssin ystävät seisoivat lavan vieressä etsimässä tanssiseuraa. Jokin tässä milanolaisessa tangotilaisuudessa kuitenkin tuntui kummalliselta: tanssilavalla oli paljon väkeä, mutta vieressä sijainnut ravintolateltta oli typötyhjä. Suomessa vastaavassa tilaisuudessa pahin ruuhka olisi varmasti ollut olutteltassa.

Antoisan ja opettavaisen viikon päätteeksi nautimme torstaina illallista tunnelmallisen kanaalin rannalla sijaitsevassa ravintolassa. Maistuvan ruoan ja ehkä viininkin ilahduttamana kertasimme kulunutta viikkoa ja pohdimme jo porukalla osallistumista vuoden 2011 IFLA-konferenssiin, joka pidetään Karibianmerellä Puerto Ricossa.

Vuonna 2010 IFLA-konferenssi järjestetään Ruotsissa Göteborgissa. Suomalaisten on syytä ottaa sieltä oppia vuoden 2012 Helsingin konferenssin järjestelyitä varten, sillä emmehän me halua jäädä ruotsalaisia huonommiksi tässäkään asiassa!