Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
2 / 1998

Valokeilassa Sirkku Känsälä

Kirjastomme lainaustoimiston uudeksi toimistopäälliköksi nimitettiin helmikuussa Sirkku Känsälä. Lehden toimitus kävi ottamassa selvää hänen ajatuksistaan.

Millä mielellä hoidat uutta tehtävääsi?

Aloitin kirjastopalveluosaston tai arkisemmin lainaustoimiston kirjaston toimistopäällikön virassa helmikuun alussa hoidettuani sitä ensin vuoden määräaikaisena. Otin tehtävän vastaan positiivisella mielellä ja näen siinä riittävästi haasteita. Toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, joten uusia valmiuksia on hankittava jatkuvasti sekä itselle että koko ryhmälle. Toisaalta palvelun arvostus on mielestäni nousussa, mikä on palkitsevaa.

Mikä sinua kiinnostaa työssäsi eniten?

Pidän asiakaspalvelusta ja organisoin mielelläni, joten yleisöpalvelua antavan ryhmän vetäjän osa sopii minulle.

Mitä haluaisit kehittää?

Asiakaspalvelun sujuvuus on tärkein kehittämiskohde. Se edellyttää monien tahojen yhteistyötä, koska fyysisen toimintaympäristön kaikkine laitteineen on oltava kunnossa ja palvelun on joka hetki pelattava. Tämä edellyttää kaikkien kirjastolaisten työpanosta yhteisen päämäärän hyväksi ja jatkuvaa vuorovaikutusta kirjaston eri yksiköiden välillä.

Missä tehtävissä olet ollut kirjastossa vuosien varrella ja mitä opit?

Aluksi työskentelin hankintaosastolla, siellä tulivat tutuksi tekniikan alan keskeiset julkaisut. Seuraavaksi olin pitkään kaukopalvelussa, jossa kirjastojen yhteistyöverkko hahmottui ihan maailmanlaajuisesti. Informaatiopalvelussa ehdin olla vain pari vuotta, mutta tietotuotanto ja tiedonhaun menetelmät sisäistyivät uudella tavalla.

Kirjastotyön muutoksista?

Aloitin työnteon TKK:n kirjastossa keväällä 1976, josta tähän päivään mennessä kirjastotyö on muuttunut niin paljon, että tuntuu kuin olisin ollut monessa eri työpaikassa. Silloin kirjastotyö oli hyvin manuaalista, mutta esimerkiksi painetuista luetteloista siirryttiin hyvin pian mikrokortteihin ja sen jälkeen tietokoneella oleviin näyttöluetteloihin. Tehtävät kirjastossa olivat ennen hyvin eriytyneitä. Näinhän ei enää ole, vaan elektronisten julkaisujen myötä ovat esimerkiksi hankinta, aineistonvälitys ja tietopalvelu vaikeasti erotettavissa toisistaan. Asiakaslähtöisyyden ja käyttäjäystävällisyyden korostuminen ajattelussa on ollut positiivista ja karsinut kirjastoalan sääntöjen pikkutarkasta noudattamisesta aiheutunutta turhaa työtä.

Kirjasto ja asiakas

Kirjasto on olemassa asiakkaita varten, mikä tulisi kaikkien kirjastossa työskentelevien muistaa. Palvelut syntyvät kirjaston ja asiakkaiden vuorovaikutuksesta. Asiakkaiden osuus palveluprosessissa on samalla koko ajan lisääntynyt.

Kirjastomme vahvuuksia

Kirjastomme vahvuuksia ovat hyvät kokoelmat ja ammattitaitoinen henkilöstö. Oma tietokantatuotanto on lisännyt tietopalvelualan osaamista merkittävästi.

Muisteluksia

Kortistolaatikoilla seisottiin ennen tuntikausia päivässä tarkistettaessa kurssikirjaluetteloa tai kaukopalvelutilauksia. Silloin kahvitaukoa oikein odotti. Kahvia keitettiin kahviossa isoilla pannuilla. Ylikirjastonhoitaja käveli kirjastossa sikaria poltellen ja auttoi kaikkia tehtävissään.

1980-luku oli voimakasta kehityksen aikaa, mutta 1990-luvun alussa iski laman ja määrärahojen puutteen takia alalle jonkinlainen apatia. Onneksi asiat ovat taas paremmin.

Toimintasi kirjaston ulkopuolella (työryhmät tms.)?

Olen ollut mukana Suomen tieteellisen kirjastoseuran kaukopalvelujaostossa, KHL:n (nyk. YHL) kirjastotoimikunnassa ja Tietopalveluseuran laatutyöryhmässä. Antoisinta on ollut tutustuminen kolleegoihin, oman kontaktiverkoston luominen.

Miten tulit hakeutuneeksi kirjastoalalle?

Olin kiinnostunut kirjastotyöstä jo opiskeluaikanani ja hoidin Lingva ry:n kirjastoa muutaman tunnin viikossa. Hakeuduin alalle kuitenkin aika lailla sattumalta. Nähtyäni ilmoituksen työnvälityksessä sain TKK:n kirjastossa sijaisuuden, joka muuttui vakinaiseksi työsuhteeksi. Menin viisi vuotta myöhemmin infokurssille, joka tarjosi pätevöitymismahdollisuuden ja vakiintumisen kirjastoalalle.

Kiinnostuksista

Olen kotoisin Keski-Pohjanmaalta ja kotiseudun asiat kiinnostavat edelleen kovasti. Perheeseeni kuuluu aviomiehen lisäksi 20-vuotias opiskelija Mikko, 19-vuotias abiturientti Marja ja 8-vuotias koululainen Juho. Heidän tarpeistaan huolehtimisesta on lähes pakko olla hyvinkin kiinnostunut suuren osan ns. vapaa-ajasta. Harrastuksista sienestys on ykkönen, vaikka sitä voi harrastaa vain muutaman kuukauden vuodessa. Talvellakin katselen sienikirjoja ja laitan sieniruokia. Luen myös mielelläni erityisesti muistelmia ja päiväkirjoja. Perheen kanssa harrastamme penkkiurheilua ja liikumme paljon itsekin.