Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
2 / 1998

Yhdeltä luukulta Puunjalostustekniikan osaston kirjastoissa

Kati Mäenpää

Puunjalostustekniikan osaston kaksi kirjastoa sijaitsevat Otaniemen kampusalueella fyysisesti kaukana toisistaan. Osaston päärakennuksessa Vuorimiehentiellä sijaitsevan kirjaston kokoelmat käsittävät pääasiassa paperitekniikkaan, puunjalostuksen kemiaan, selluloosatekniikkaan sekä ympäristötieteisiin liittyvää tietoaineistoa. Kirjasto huolehtii myös viestintätekniikan (aik. graafinen tekniikka) laboratorion kirjasto- ja tietopalveluista. Kirjastossa on mm. mediatekniikkaan, julkaisutekniikkaan, painatus- ja kuvatekniikkaan liittyvää kirjallisuutta.

Puutekniikan laboratorion kirjasto (Pm) Puumiehenkujalla kartuttaa kokoelmiaan mekaanisen puunjalostuksen alalta. Sieltä saa tietoa mm. saha-, puulevy,- rakennuspuusepänteollisuudesta, teollisesta puurakentamisesta tai vaikkapa huonekalujen valmistuksesta ja suunnittelusta. Kirjastot toimivat tiiviissä yhteistyössä osana koko korkeakoulun kirjastojärjestelmää.

Osastokirjaston tehtävä on kartuttaa ja ylläpitää kokoelmia ja muuta tietoaineistoa oman osastonsa tieteenalalta ja palvella erityisesti oman osastonsa henkilökuntaa ja opiskelijoita, mutta mahdollisuuksien mukaan myös muita tiedontarvitsijoita.

Uudet tekniikat ovat mahdollistaneet monipuolisen tiedonhaun. Tietoa on eri muodossa eri tiedonlähteissä. Tieteellisten kirjastojen yhteinen VTLS-tietojärjestelmä, telefax ja CD-ROM-tietokannat ovat olleet aikansa mullistuksia tiedon tallentajina ja tiedonsiirtäjinä. Nyt Internet on tuonut tiedonlähteet kaikkien ulottuville. Ongelmana on tiedon tallentaminen ja jäsentäminen helposti löydettäväksi. Pääkirjaston tietoammattilaiset ovat avuksemme koonneet kirjaston kotisivut, joilta löytyy erilaisia tiedonhaun oppaita, tietoa kampusalueella käytettävissä olevista tietokannoista, elektronista lehdistä ja hakuteoksista. Sieltä löytyvät virtuaalikirjastot, yli 30 tieteenalaa kattava linkkikokoelma, mukana mm. kemiallinen ja mekaaninen puunjalostus.

Osastokirjastot ovat usein "yhden luukun"- periaatteella toimivia palvelupisteitä, koska muita luukkuja ei ole. Kirjastonhoitajasta on tullut tietohuoltaja. "Tietoistuminen" ei ole vain pelkkää tekniikkaa ja sen tuomia mahdollisuuksia , vaan myös tiedostamisen lisääntymistä. Asiakkaat ovat osaavia ja vaativia. Värikkyyttä ovat lisänneet ulkomaiset opiskelijat. Erilaisten kulttuurien kohtaamisesta on tullut kirjaston arkipäivää. Tiedonhankintataitojen lisäksi tarvitaan taitoa kohdata erilaisia ihmisiä.

Kymmenisen vuotta ovat korkeakoulut voineet itse päättää määrärahojen sisäisestä jaosta. Osastot ovat voineet itse päättää kirjastolle myönnettävistä varoista. Se on saattanut merkitä kirjastoissa toimintamenojen supistuksia. Puunjalostustekniikan osaston kirjasto on välttynyt supistuksilta, kiitos osaston johtajien, he ovat oivaltaneet miten tärkeää on säilyttää palvelut lähellä ja yhteisinä. Osastokirjastoa vahvistaa vain sille myönnetty oma toimintamenomääräraha. Laboratoriokohtaisesti jaettu raha voi helposti jakaa myös kirjaston hajalleen pieniksi käsikirjastoiksi, omat rahat halutaan käyttää "omien kirjojen" hankintaan, kirjat voivat jäädä luetteloimatta yhteisiin tietokantoihin.

Osaston etu on, että hankittu tietomateriaali on luetteloitua, luokitettua ja kaikkien löydettävissä ja käytettävissä. Osastokirjaston on pystyttävä joustamaan laina-ajoissa ja uusimman tietoaineiston lainattavuudessa oman henkilökunnan ja omien opiskelijoiden eduksi. Jos laina-ajoissa ja saatavuudessa odotetaan ehdotonta "demokraattisuutta" heikkenee kirjaston kyky palvella "omaa rahoittajaansa".

Lisätietoja: http://www.hut.fi/Yksikot/Puu/