Wiisi Wuotta WWW:tä

osa 2: Webbi joka työpöydällä 1996-1998

Ilkka Heikkinen

Juttuni ensimmäisessä osassa muistelin World Wide Webin alkuvuosia ja käyttöönottoa omalta kannaltani ja kirjastossamme. Tuolloinhan ei käytössäni vielä ollut nykyisin jo itsestäänselvyytenä pidettyä suoraa Internet-yhteyttä, vaan graafisen WWW-selauksen mahdollistamiseksi oli turvauduttava mitä erilaisimpiin virityksiin.

Ennen vuotta 1996 WWW-selaimeksi kävi periaatteessa mikä tahansa markkinoilla olleista lukuisista vaihtoehdoista. Sivut olivat melko yksinkertaisia, eikä selainkohtaisia eroja ollut paljoakaan. Vuonna 1995 oli Netscape Navigatorin suosio kuitenkin kasvanut siinä määrin, että se uskaltautui lisäämään HTML-määrityksiin omia laajennuksiaan. Nämä eivät näkyneet oikein muita selaimia käytettäessä, jos ollenkaan. Suurin mullistus oli kehykset, joilla WWW-sivu jaettiin useisiin "ikkunoihin", joita pystyi selaamaan sivun sisällä. Tällaiset sivut näkyivät ainoastaan Netscapella, ja silläkin vain uusimmalla versiolla 2. Kehysten käyttö yleistyi räjähdysmäisesti, ja pian muiden selainten käyttäjät olivat helisemässä.

Mikä siis avuksi niille, jotka käyttivät Lynxiin perustuvia selaimia kuten SlipKnot ja I-Comm? Netscape vaati TCP/IP -yhteyden joka taas edellytti suoraa yhteyttä Internetiin IP-osoitteineen päivineen. Kauan ei joutunut päivittelemään, ennenkuin TCP/IP:tä emuloivia ohjelmia tuli markkinoille. Nämä asennettiin UNIX-koneeseen Lynxin tapaan. UNIXista emulaattori myös käynnistettiin, ja käyttäjän mikrossa oli oltava "olemattomalle" IP-osoitteelle määritelty Winsock-rajapinta, ja Netscape-selain tai mikä tahansa muu TCP/IP:tä käyttävä ohjelma. Ensimmäisenä yleistyi kaupallinen TIA (The Internet Assistant), josta itsekin imuroin 15 päivän koeversion. Tämä ohjelma piti kääntää itse lähdekoodista UNIXissa suoritettavaksi ohjelmaksi. Onnistuin kääntämään ohjelman, mutta en 15 päivässä onnistunut luomaan toimivaa yhteyttä.

Sitten Otaniemen uutisryhmissä levisi tieto, että Australiasta saa ilmaisen SLiRP -ohjelman, joka tekee kaiken minkä TIA ja vieläkin paremmin. Se haettiin, mutta yhteyttä ei vain syntynyt uutisryhmissä liikkuneista ohjeista huolimatta. Toiset kyllä sanoivat saaneensa ohjelman toimimaan ja kertoivat ylpeänä surffaavansa Netscapella hitaan pääte/modeemiyhteyden yli. Lopulta tuskastuin ja ilmoitin maksavani palkkion sille, joka saa ohjelman toimimaan koneessani. Paikalle ilmestyi avulias teekkari, joka sai kuin saikin yhteydet kuntoon ja poistui ansaittu palkkio taskussaan.

Nyt minulla siis oli käytössäni kaikki Internet-ohjelmat Netscapesta lähtien, vaikka edelleenkin data tuli sisään sarjaportista 9600 bps nopeudella. Tämänkin sain pian tuplattua 19200 bps:n, joka oli suurin päätepalvelijan sallima nopeus. SLiRPin käyttämällä kompressiolla Webbi toimi uskomattoman nopeasti.

Kesällä 1996 saatiin koko kirjasto mikroverkon piiriin ja suora Internet-yhteys sen myötä. Kaikki virittelyt kävivät siis tarpeettomaksi. Kaksi vuotta oli käytetty korvaavia menetelmiä, ja Internet-ohjelmat kuten myös koko Webbi olivat tulleet jo tutuiksi. Niinpä vuonna 1994 utopistiselta tuntunut asia ei enää tuntunut oikein missään nopeudenlisäyksestä huolimatta. Virittelyvaihe oli ollut erinomaista oppiaikaa, mikä osoittautui kullanarvoiseksi tulevassa työssä. Kaikki uudet mikrot liitettiin luonnollisesti tämän jälkeen heti verkkoon, eikä ohjelmien asennus ja konfigurointi enää tuottanut ongelmia, vaikka mikrojen määrä kasvoi räjähdysmäisesti.

Tätä kirjoittaessani tulee viisi vuotta siitä kun Mosaic-selaimen ensimmäinen betaversio ilmestyi kehittäjien sisäiseen käyttöön. Syyskuun 28. 1993 julkaistiin ensimmäinen beta 0.6 julkisesti saataville. Se ei ymmärrä nykyisistä WWW-sivuista juuri mitään, minkä jokainen voi todeta haettuaan tuon historiallisen selaimen osoitteesta ftp://ftp.ncsa.uiuc.edu/Mosaic/Windows/Archive/NCSAMosaicV0.6.zip. Mosaicin kehitys pysähtyi versionumeroon 3 ja siitäkin puuttui mm. tuki kehyksille.

Nykyään WWW-selaus tapahtuu käytännössä joko Netscape Communicatoria tai Microsoft Internet Exploreria käyttäen. Microsoft käytti käyttöjärjestelmissä hallitsemaansa valta-asemaa hyväkseen, ja liitti WWW-selaimen osaksi koko mikrotietokoneen käyttöjärjestelmää. Tämä toteutuu pian julkaistavassa Windows98:ssa, ja jo nyt Internet Explorerin nelosversion voi asentaa niin, että se sulautuu luontevaksi osaksi koko käyttöjärjestelmää. Tämä sai Netscapen puolustuskannalle, ja niinpä se pisti aiemmin maksullisen selaimensa ilmaiseksi aina lähdekoodia myöten. Viimeisten huhujen mukaan Netscape haluaisi muuttaa selaimensa käyttöliittymäksi Linux-käyttöjärjestelmälle. Tämä vastaisi Microsoftin ideaa - täysin ilmaiseksi. Kamppailu selainherruudesta ei siis missään tapauksessa ole ohi, vaan käy yhä mielenkiintoisemmaksi. Kuitenkin taistelu ratkaistaan näiden kahden jättiläisen kesken, muilla ei ole siihen mitään sanomista. Vanhoihin hitaisiin mikroihin on tosin tarjolla esim. Opera, mutta ne jäänevät kuriositeeteiksi. Ellei nyt sitten jotain tyystin odottamatonta tapahdu.

Kehitys on ollut huimaa. Tietokone-lehdessä 3/1994 Heikki Malkki arvioi Mosaic-selainta mm. seuraavasti "Se ei myöskään täysin hyödynnä Windowsia, vaan moniin ympäristöihin sopivana siinä on jouduttu tekemään kompromisseja". Internet Explorer luotiin alunperin Mosaicin pohjalta, eikä sen Windows-yhteensopivuudessa ole nykyään enää parantamisen varaa.

Nyt olemme täällä TKK:n pääkirjastossa tilanteessa, jossa mikrotietokone on joka työpöydällä, ja WWW nivoutunut osaksi jokapäiväistä työskentelyä yhtä luontevasti kuin TV-uutiset osaksi koti-iltaa. Mitä olisi esim. mikrotukihenkilön työ nykyään ilman Internetiä? Ilman ohjelma- ja ajuripäivityksiä, tietoja ohjelmien virheistä ja viruksista ja yhteydenpitoa kollegoihin lähellä ja kaukaa. Kuin toimittaja ilman puhelinta.

Jos varovasti arvioimme tilannetta viiden vuoden päästä, voisi kuvitella multimedian muodostavan yhä tärkeämmän osan Internet-liikenteestä. Oma mikroverkkomme on juuri päivitetty 100 megatavun nopeuteen, mitä voi verrata viiden vuoden takaiseen 9600 kilotavun nopeuteen. Mikrotietokoneiden suorituskyky on myös kasvanut monikymmenkertaiseksi. Internetin rinnalle noussee ainakin tutkimus- ja koulutusmaailmassa Internet II huimine nopeuksineen. Luultavasti koko WWW HTML-kielineen muuttuu joksikin SGML/XML -pohjaiseksi multimediakuvausympäristöksi ja -kieleksi.

Missähän muodossa teemme TietäNetiä vuonna 2003? Luultavasti verkkoversio ja paperiversio -sikäli kuin sellainen ilmestyy- eivät enää paljoakaan muistuta toisiaan. Kuka muistaa kirjastojen luettelokortit? Onko siitä viisi vai kuusi vuotta kun niitä vielä…?

Paluu artikkeleihin