Lehtitilaukset tiukassa syynissä
Pekka Pasanen

Lehtikyselyn käynnistämisen takana oli kaksi pääsyytä: huoli lehtihintojen jatkuvasta noususta sekä tieto siitä, että tieteelliset lehdet ovat välttämättömiä TKK:n tutkimukselle ja opetukselle. Kirjasto ei kykene tilaamaan uusia julkaisuja toivottavassa määrin ja toisaalta kirjasto ei pysty pitämään edes nykyistä tilauskantaa yllä. Karsintaa ja valintaa joudutaan tekemään jatkuvasti.

Tieteellisten lehtien hintojen nousu yleistä kustannustasoa nopeammin on jatkunut elektronisten lehtien markkinoille tulon jälkeen. Lehtien hinnat ovat nousseet vuosina 2001- 2005 vuosittain 7 - 9 % teknistieteellisellä alalla. Kustantajat ovat perustelleet hinnankorotuksia sivumäärien ja ilmestymiskertojen kasvulla. Lehtiin käytetään yli 70 % Teknillisen korkeakoulun kirjastoaineistokuluista.

Kirjaston olisi tiedettävä, mitkä lehdet ovat välttämättömiä TKK:lle, jotta ne voitaisiin tilata ja säilyttää ja mahdollisesti kohdistaa lisäresursseja näiden keskeisten lehtien hankintaan.
 

TKK:lle tärkeiden lehtien listaa lähdettiin keräämään kolmella tavalla:
	- lehtikyselyllä, joka lähetettiin vastuualueiden esimiehille - väitöskirjojen ja TKKJulkaisee –tietokannan viiteanalyyseilla - elektronisten lehtien käyttötilastoilla.

Vastuualueita pyydettiin nimeämään tutkimuksen ja/tai opetuksen kannalta keskeiset lehdet. Kyselyssä tähdennettiin, että lehtien nimeäminen oli tärkeää riippumatta siitä, tuliko ko. lehti tällä hetkellä TKK:lle vai ei. Vastauksia saatiin 95 vastuualueelta. Eräs osasto lähetti vastuualueiltaan yhteisen vastauksen. Kun lasketaan ko. osaston vastuualueet mukaan, vastauksia saatiin 104 vastuualueelta. Tavoitteena oli saada vastaukset kaikilta tutkimusta ja opetusta harjoittavilta vastuualueilta sekä tutkimuksessaan lehtiä käyttäviltä erillislaitoksilta. Tavoitteessa onnistuttiin hyvin, vain muutama vastuualue jäi puuttumaan vastanneiden joukosta.

TKKJulkaisee –tietokannasta selvitettiin, missä lehdissä TKK:n tutkijat olivat julkaisseet artikkeleita vuosina 2003 ja 2004. Tietokannasta selvitettiin edelleen, kuinka monelta vastuualueelta oli kuhunkin lehteen kirjoitettu kyseisinä vuosina.

Vuoden 2004 väitöskirjoista otettiin 60 kappaleen otos, joiden viitteet tutkittiin ja viittaukset lehtiin kirjattiin ylös. Vuonna 2004 väitteli 130 tutkijaa.

Elektronisten lehtien käyttötilastoista ei saatu kootuksi käyttökelpoista lehtilistaa vaaditussa ajassa. Käyttötilastoissa on monta pulmaa, niitä ei löydy kaikista lehdistä ja niiden kerääminen on työlästä. Tilastojen vertailtavuudessakin on puutteita. Käyttötilastojen funktioksi jäi siten lehtikyselyn ja viiteanalyysin tukeminen silloin, kun siihen oli mahdollisuuksia.
 

Kriteerit, joiden perusteella lehtien sijajärjestys määräytyy listalla	Vastuu- alueiden lkm	Tutkimus- suoritteet	Opetus- suoritteet	Ulkopuol. rahoitus	Julkaisseiden vastuualueiden määrä	Lehteen viitanneet väittelijät
Lehtilistan peruste	lehtikysely	lehtikysely	lehtikysely	lehtikysely	TKK-Julkaisee	väitöskirjat
Listan lehdet kpl	1987	1987	1987	1987	1007	1086
	sija listalla	sija listalla	sija listalla	sija listalla	sija listalla	sija listalla
Nature (weekly)	1	2	5	2	218	295
Science	1	3	7	3	203	3
Nano Letters	2	4	21	8	218	295
Journal of applied physics	2	15	20	13	1	1
Applied physics letters	5	18	16	18	3	6
Nature materials	6	5	32	27	218	143
Journal of the American Chemical Society	6	6	26	26	82	6
Journal of the Electrochemical Society	6	52	144	107	15	0
Langmuir	9	9	19	30	6	10
Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America	9	12	34	9	23	40
Physical review B	9	13	25	16	6	6
Journal of crystal growth	9	20	24	38	34	0
Scripta materialia	9	51	288	105	218	295
Physical review letters	14	22	33	23	15	3
Applied Surface Science	14	23	31	65	6	71
Journal of fluid mechanics	14	49	348	41	0	71
Acta materialia	14	58	298	112	0	71
Journal of materials science	14	65	212	109	82	143
Paperi ja puu	14	82	107	85	6	19
Thin solid films	14	154	494	64	34	71
International journal for numerical methods in engineering	14	259	351	378		0
Harvard business review	16	1	1	1	0	91
Management science	24	7	6	4	0	40
Organization science	24	8	2	7	0	40
Journal of physical chemistry B	24	25	52	88	26	3
Electronics letters	46	103	200	200	23	2
Physica Scripta	245	208	298	144	3	143
Prosessori	603	1064	1420	661	2	0

Taulukko 1.

Tulokset

Tuloksia hyödynnettiin vuoden 2006 tilauksia tehtäessä. Uusia lehtiä tilattiin 6 kpl 8 000 eurolla ja tilauksia lakkautettiin 60 kappaletta 38 000 eurolla. Uusien lehtien tilauksissa lehdet asetettiin tärkeysjärjestykseen painottamalla lehtikyselyn vastauksia 1,5:llä, TKKJulkaisee –tietokannan lehtiä 1:llä ja väitöskirjojen avulla löydettyjä lehtiä 0,5:llä. Esimerkiksi jos kaksi vastuualuetta oli nimennyt lehden lehtikyselyssä, yksi vastuualue oli julkaissut lehdessä artikkelin tai artikkeleita vuosina 2003 - 2004 TKKJulkaisee –tietokannan mukaan ja lehteen oli viitattu kerran väitöskirjojen otoksessa, lehti sai pisteet 4,5 (1,5 x 2 + 1 x 1 + 0,5 x 1 = 4,5). Vanhoja tilauksia karsittiin, jos lehti ei löytynyt mistään kolmesta listasta eikä lehti ollut kiertolehti.

TKK:n tilaamat lehtipaketit FinElib-konsortiossa käytiin läpi tulosten perusteella. Uusia lehtipaketteja ei tilattu, mutta uudistusvuorossa olleet tilaukset uusittiin. FinElibin ja Wileyn neuvottelut olivat kesken lehtiselvitystä tehtäessä.

Tulosten jatkokäsittely

Lehtikyselystä syntynyt lista (1987 nimekettä) analysoitiin Ulrich’sin Serials Analysis –ohjelmistolla. Ohjelmisto perustuu ISSN-numeroihin, 1914 nimekkeelle löytyi ISSN-vastaavuus, joten 73 nimekettä ei voitu analysoida ohjelmistolla. Lehtilistaa verrattiin Ulrich’sin listaan (Core lista n. 50 000 nimekettä) ja kriteereiksi valittiin vielä, että lehdet ovat vertaisarvioituja, indeksoituja, impact factorin omaavia ja että lehdet ovat Magazine for Libraries –listalla (käsittää noin 7000 lehteä). Ulrich’sissa kriteerit omaavia lehtiä oli 2317 ja lehtikyselyssä näitä lehtiä oli 501 kappaletta eli 21,6 % Ulrich’sin tarjonnasta. Lehdet jaettiin Ulrich’sin aiheluokituksen mukaisiin luokkiin. Joissain luokissa oli hyvin vähän lehtiä tarjolla: Building and construction 2 kpl, Forest and forestry 2 kpl ja Pulp and paper 1 kpl. Kaikki edellisten luokkien lehdet olivat mukana kyselyssä, joten osuvuus oli 100 % Ulrich’sin tarjontaan. Esimerkiksi kriteerit täyttäviä kemian alan lehtiä oli Ulrich’sissa 109 ja kyselyssä 49 eli 45,0 %, liiketaloustieteen luvut olivat Ulrich’sissa 242 ja kyselyssä 52 eli 21,5 %. Kaiken kaikkiaan kyselyn lehtien osuudet Ulrich’sin lehtien tarjonnasta vastasivat hyvin TKK:n tutkimuksen ja opetuksen rakennetta. Tämä vahvisti käsitystä lehtikyselyn onnistumisesta.

Lehtikyselyn lehdistä oli 1355 kappaletta eli 70,8 prosenttia vertaisarvioituja, indeksoituja ja impact factorin omaavia. Vain 31 kappaletta eli 1,6 prosenttia ei täyttänyt mitään edellisistä kriteereistä. Viimeksi mainittuun ryhmään kuului 17 suomalaista lehteä ja ryhmän lehtien hintojen keskiarvo oli alle 100 euroa. Näissä luvuissa ei ole mukana niitä nimekkeitä, joita ei voinut analysoida Ulrich’sin ohjelmistolla (73 kpl). Ulrich’sia käytettiin vielä etsimään Open Access -lehdet aineistosta. Open Access -lehtiä löytyi 38 kappaletta.
 

Lehtilistat asetettiin järjestykseen seuraavien kriteerien avulla:
	- lehden nimenneiden vastuualueiden lukumäärä - lehden nimenneiden vastuualueiden tutkimussuoritteiden määrä - lehden nimenneiden vastuualueiden opetussuoritteiden määrä - lehden nimenneiden vastuualueiden ulkopuolisen rahoituksen määrä - vastuualueiden määrä, jotka ovat kirjoittaneet ko. lehteen - eri väittelijöiden määrä, jotka ovat viitanneen ko. lehteen

Tutkimus- ja opetussuoritteiden sekä ulkopuolisen rahoituksen määrä selvitettiin Unelista vuoden 2004 tietojen perusteella.

Taulukossa 1. on esimerkki edellä mainittujen kriteerien käytöstä. Esimerkistä näkee, että keskeisten lehtien listaa ei voi muodostaa vain yhden kriteerin perusteella. Harvard Business Review on ykkösenä tutkimus- ja opetussuoritteiden sekä rahoituksen perusteella arvioituna, mutta lehdessä ei julkaistu vastuualueiden artikkeleita. Usea vastuualue on kirjoittanut Prosessori-lehteen, mutta muuten lehti ei sijoitu kärkipäähän.

Keskeisten lehtien lista voitaisiin muodostaa lehdistä, jotka millä tahansa em. kriteereistä arvioituna sijoittuvat hyvin. Näin saadaan jo varsin hyvä lista, mutta vielä olisi ratkaistava pienen vastuualueen kysymys. Jos lehti on tärkeä vain yhdelle vastuualueelle, niin lehti voi nousta kärkeen vain väittelijöiden määrässä, mikä sekin sinänsä on epätodennäköistä. Jos lehti on kyselyssä mainittu, siihen on viitattu väitöskirjassa ja siinä on julkaistu artikkeleita, niin lehteen on suhtauduttava harkiten, vaikka lehden sijoitus ko. listoilla olisi kussakin häntäpäässä.

Nykyisen lehtitarjonnan vastaavuus lehtikyselyn tuloksiin

Lehtitarjonta on 1 610 kpl eli 81% vastuualueiden nimeämistä lehdistä tulee jatkuvasti TKK:lle. 377 kyselyn lehteä ei tule TKK:lle, näistä tosin 73 kappaletta saadaan elektronisena 3 - 12 kk:n viiveellä. Kokonaan jää siten saamatta 305 lehtikyselyssä mainittua lehteä. Näistä 305 lehdestä 29 lehteen oli viitattu väitöskirjoissa ja 35 lehteä löytyi TKKJulkaisee -tietokannasta. TKK:n lehtitarjonta on tällä hetkellä erittäin hyvä.

Lopuksi