Eurooppa-neuvoston kokouksessa 23 - 24.3.2006, jota Suomessa yleisesti kutsuttiin EU-huippukokoukseksi, tehtiin mm. periaatepäätös eurooppalaisen teknologian tutkimuksen huippuyksikön perustamisesta. Tämä EIT:n työnimellä kulkeva projekti (European Institute of Technology, nimetty MIT:n mallin mukaan) on itsensä Euroopan Komission puheenjohtajan Juan Manuel Barroson lempilapsi.

Komission esityksen taustalla on huoli ns. Lissabonin agendasta, jonka mukaan EU:sta piti tulla maailman kilpailukykyisin talousalue v. 2010 mennessä. Tätä tavoitetta ei ole saavutettu eikä edes lähestytty. Koko 2000-luvun EU:n talouskasvu on selvästi ollut USA:n ja Aasian talouskasvujen jäljessä.

Barroson ajatus esittäessään EIT:n perustamista on, että luomalla jonkinlaisen legendaarisen MIT:n vastineen Eurooppaan, pystyttäisiin edesauttamaan Lissabonin tavoitteiden toteutumisia.

Periaatepäätöksessään Eurooppa-neuvosto palautti asian Komissiolle lähempää valmistelua varten. Monessa EU:n jäsenmaassa, mm. Suomessa, yliopistot ovat olleet epäileväisiä esitetyn EIT:n suhteen. Kukaan ei halua, että EU perustaa oman teknillisen yliopiston kilpailemaan ylivertaisilla resursseilla olemassa olevia EU-maiden teknillisiä yliopistoja vastaan.

Nyt ilmeisesti asian jatkovalmistelun pohjaksi on otettu verkostomallisen tutkimuslaitoksen perustaminen. Vielä ei ole tiedossa, milloin Komissio julkistaa tarkemman esityksen. Osuuko tämä kenties Suomen puheenjohtajuuden aikaan? Silloin Suomella tietenkin on mahdollisuus ohjata lopputulos haluamaansa suuntaan. Mutta löytyykö Suomen valtiolliselta johdolta kirkas näkemys siitä, mihin Suomen tulisi pyrkiä tämän Komissiosta tulevan ajatuksen osalta?

Entä millaista uutta laitosta Komissio nyt on ajamassa? Onko tarkoituksena perustaa Tekesin ja Sitran tyyppinen projektiorientoitunut laitos? Vai onko aikomuksena perustaa olemassa oleviin teknillisiin tutkimuslaitoksiin perustuva verkostoitunut tutkimuslaitos? Vielä emme tiedä, minkä suuntaisia Komission esitykset käytännössä tulevat olemaan. Tämä selvinnee lähimmän vuoden - parin aikana.

Jonkinlainen uusi laitos kuitenkin ilmeisesti on tulossa. Tästä on poliittinen päätös ja poliittinen tahto jo olemassa.

Myös Tekesin tai Sitran tyyppisessä projektiorganisaatiossa tulisi olemaan ongelmia. Missä tällaista laitosta hallinnoitaisiin? Brysselistä käsin vai jostain muualta? Jos uuden laitoksen hallinto perustetaan johonkin EU-jäsenmaahan, on odotettavissa kova vääntö siitä, mihin laitoksen hallinto sijoitetaan. Silloin isot jäsenmaat, jotka eivät välttämättä ole kunnostautuneet T&K-toiminnassa, ovat vahvoilla, kun taas esim. Suomi, joka kuuluu EU:n kärkipäähän T&K-toiminnassaan suhteutettuna kansantuotteeseen, ei välttämättä olisi kovin vahvoilla tällaisessa kädenväännössä.

Riippumatta siitä, miten tämän EIT-hankkeen valmistelu etenee, TKK:n osalta kehitys on selvä. On entistä enemmän verkostoiduttava, myös Euroopan mittakaavassa. Tämä on jo uudesta tutkintojärjestelmästä aiheutuva kehityssuunta. Kansainvälinen verkostoituminen on myös TKK:n kirjaston tehtävä. On myös varauduttava siihen, että TKK:n on jollain tavalla suhtauduttava ja otettava kantaa EIT-hankkeeseen.