Kokoelmat entistä tutummiksi
Jaana Marvia |
 |
| Teknillisen korkeakoulun kirjastolla on hyvät kokoelmat tekniikan ja sen perustana olevien luonnontieteiden alalta. Tämä oli yksi luonnollisista lähtöolettamuksista kokoelmien kartoituksen käynnistyessä TKK:lla Suomen yliopistokirjastojen neuvoston Kokoelmakarttahankkeessa. Pääkirjasto on osallistunut hankkeeseen sen alusta vuodesta 2003 alkaen. Hankkeessa kartoitetaan, arvioidaan ja kuvaillaan kirjastojen painettuja ja elektronisia kokoelmia. |
Tavoitteet korkealla
Kokoelmakarttahankkeen taustalla on ollut kunnianhimoinen ajatus rakentaa aluksi yliopistokirjastojen, myöhemmin myös muiden tieteellisten kirjastojen, kokoelmien ja palvelujen aihealoittainen kuvaus tiedoksi asiakkaille ja muille kirjastoille. Kuvaukset parantaisivat kokoelmien näkyvyyttä ja antaisivat mahdollisuuksia niitä koskevaan yhteistyöhön. Kirjastojen oma kokoelmatuntemus paranisi järjestelmällisen kartoituksen ja evaluoinnin ansiosta. Hienot tavoitteet sekä hankkeen ohjausryhmä, asiantuntijat ja suunnittelija ovat ohjanneet osallistuvia kirjastoja. Yhdyshenkilöt ja muut kirjastojen edustajat ovat kokoontuneet useita kertoja yhteisiin tapaamisiin ja muutamia seminaareja on järjestetty. Vuoden 2006 kesällä pidettiin kolmipäiväinen seminaari, jossa professori emerita Mary C. Bushing USA:sta koulutti ja rohkaisi kuulijoita inspiroivasti kokoelmien arvioimiseen ja kuvaamiseen tarjoten siihen hyväksi havaittuja keinoja. Neuvot ja motivointi ovat tarpeen, sillä esimerkiksi kokoelmien rakenteet, aineistojen sisällönkuvailun vaihtelevuus tai puutteet voivat hankaloittaa selvitystyötä. Enää ei painettujen kokoelmien läpikäyminen riitä, vaan myös elektronisia aineistoja olisi osattava analysoida. Mitä suuremmista ja monialaisemmista kokoelmista on kyse, sitä enemmän niiden kartoittaminen ja evaluointi vaativat aikaa ja taitoja.Urakoiden kartoituksia
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on pitkälti noudatettu hankkeessa annettuja suuntaviivoja ja ohjeita. Kokoelmien kartoittaminen on suositeltu aloitettavaksi aihelähtöisesti painetuista lainaksi tai kirjastossa käyttöön saatavista kirjakokoelmista (ja erikseen erikoiskokoelmista).Tilastollisia kartoituksia kirjakokoelmien määristä (nimekkeet), iästä ja kielistä aihealueittain tehtiin pääasiassa vuosien 2005 ja 2006 aikana. TKK:n kirjaston UDK-luokitukseen perustuva kirjojen hyllyluokitus ja teosten sisällön kattava UDK-luokitus mahdollistivat aiheenmukaisen lähestymistavan. Hankkeessa tieteenalojen ryhmittelynä käytetään YSAn (Yleinen Suomalainen Asiasanasto) pääaihealueita pienin sovelluksin. TKK:lla omaa hyllyluokitusta verrattiin systemaattisesti hankkeen pääaihealueisiin ja kaikkiaan oli tarpeen kartoittaa 28 pääaihealuetta 66:sta.
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Taulukko 1. Hyllyluokka B ja Kel 62-5, 31.1.2006 (yksi luokka aihealueesta sähkötekniikka, elektroniikka). |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Access-kyselyitä tehtiin suuri määrä (223 pelkästään pääkirjastosta, noin 71 000 nimekettä yhteensä), kartoitettiinhan sekä uudemmat B-kirjat, vanhemmat Kel-kokoelman ja Ref-käsikirjaston kirjat. Näitä perustuloksia on jalostettu eteenpäin yhdistämällä taulukoita, laskemalla ikämediaaneja ja tekemällä erilaisia yhteenvetoja. - Lisäksi tehtiin joitakin koko yksittäisen kokoelman kattavia ajoja esimerkiksi Dis-väitöskirjoihin ja kurssikirjoihin, joita ei tarkasteltu aiheen mukaan.
Tilastojen kertomaa
Nimekkeiden määrät
Kokoelmien määrästä ja eri vuosikymmenten aikaisesta kartunnasta vallitsi käsitys, että 1980-luvulla kirjastolla oli mahdollisuus hankkia yksittäisteoksia enemmän kuin myöhemmin. Nimekkeiden määriin eri aikoina vaikuttavat ostojen lisäksi lahjoitukset ja myöhemmät poistot. Puolessa 28 pääaihealueesta kirjoja oli eniten 1980-luvulta, viidessä 1990-luvulta ja kahdessa 2000-luvulta (tietoliikennetekniikka sekä sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka lähialoineen). Tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn kirjat olivat 22 %:sti julkaistu 2000-luvulla, mutta 1980-luvun teoksia oli enemmän, hieman alle 31 %. Tämä tilanne vallitsi helmikuun alussa 2006. Myös tietoliikennetekniikan kirjoja on ostettu melko paljon 2000-luvulla (kuva 1). Koska kartoitukset tehtiin vuosien 2005 ja 2006 aikana, 2000-luvun aineistoa oli senkin vuoksi vielä aika vähän. Lähtöolettamus 1980-luvun suuremmasta kartunnasta piti siis kutakuinkin paikkaansa edelleen.
Ikä
Kullekin tilastoajolle (hyllyluokalle tai hyllyluokalle UDK:lla tarkennettuna, yht. 127 kpl) laskettiin mediaani-julkaisuvuosi.
Vähän yli 50 % niistä oli kirjojen julkaisuvuoden mediaani välillä 1970 – 1989. Ikää koskevissa johtopäätöksissä on otettava
huomioon hyllyluokan koko ja tieteenala. Aktiivilainauksessa olevia uudempia B-kirjoja voisi olla hyvä tarkastella erikseen.
Alin julkaisuvuoden mediaani oli 1954 (B ja Kel 668 Liimat, kosmeettiset aineet) ja joitakin käsikirjaston luokkia lukuun ottamatta
ylimmät mediaanit olivat 1998 ja 1997 taloustietieteen parissa aihealueessa.
Aihealat
Kirjojen yhteensä noin 71 000 nimekkeestä eniten teoksia, 10-11 % kutakin, oli aihealueilta Metalliteollisuus, metallurgia,
konepajateollisuus, hienomekaaninen teollisuus ja Rakentaminen, rakennusteollisuus, talon-, maa-, vesi- ja tienrakennus sekä
Fysiikka. Perinteisistä teollisuuden aloista metsäteollisuutta yms. oli 2 % ja kaivos- ja kaivannaisteollisuutta vain 0,5 %.
Uudempaa tekniikkaa, tietotekniikkaa ja tietojenkäsittelyä sekä tietoliikennetekniikkaa laajasti ymmärrettynä oli yhteensä yli 10 %
(7,4 % ja 3,4 %). Arkkitehtuuria oli vain 1 %, mikä ei ollut yllättävää, sillä kokoelmapolitiikan mukaisesti pääkirjasto hankkii
vain arkkitehtuurin perusteoksia. Kaikista edellä mainituista aihealoista on lisäksi isojakin kokoelmia TKK:n erilliskirjastoissa.
Luonnontieteistä matematiikkaa, kemiaa ja fysiikka oli yhteensä 22,6 %, mikä vahvisti oletusta tekniikan perustana olevien tieteiden vahvasta edustuksesta kokoelmissa. Osuus on toisaalta hämmästyttävänkin suuri verrattuna tekniikan eri alojen osuuksiin. Luonnontieteiden kirjoja ei poisteta kokoelmista samalla tahdilla kuin nopeammin vanhentuvien alojen.
Prosenttiosuuksia tulkittaessa on huomioitava se, miten paljon eri ala-aiheita on kuhunkin hankkeen (YSAn) pääaihealaan mahdutettu. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista käsitellä ala-aiheiden osuutta kokoelmissa. Huippuyliopistohankkeen tiimoilta kannattanee vielä mainita, että TKK:n pääkirjastossa oli taloustieteiden alan (YSA 75) kirjoja 4,4 % kaikista kirjoista.
Eri hyllyluokissa (B- ja Kel –kokoelmilla on samat hyllyluokat, käsikirjoilla vähän erilaiset) teoksia oli hyvin vaihteleva
määrä kymmenestä (Ref 71 yhdyskuntasuunnittelu yms.) 5000 nimekkeeseen (B ja Kel 681.3 tietotekniikka, tietojenkäsittely). Määrät
heijastelevat paitsi hankintoja ja korkeakoulun tarpeita, myös tieteenalojen kehittymistä ja hyllyluokituksen päivittämisen tarvetta.
Kieli
Englannin kieli on kirjakokoelmien selvästi hallitseva kieli (80 %:ssa 127:stä tulostaulukosta yleisin kieli, näistä useimmissa yli
50 % englanninkielistä), seuraavaksi yleisimmät kielet ovat suomi, saksa ja ruotsi. Muunkielisiä teoksia on marginaalisesti.
Harvinaisemmilla kielillä julkaistuja teoksia on lähetetty Varastokirjastoon. Esimerkiksi rakentamisen, metsä- ja paperiteollisuuden
sekä taloustieteiden kirjoista suomenkielisten osuus oli suurempi kuin muilla tieteenaloilla. Tulokset eivät ole yllättäviä, ehkä
ruotsin kielen vähäistä osuutta lukuun ottamatta.
Kurssikirjat
Erillinen kurssikirjakokoelma (Kur) kartoitettiin kuluvan vuoden helmikuun alussa. Nimekkeitä oli yli 1100, mediaani-julkaisuvuosi
oli 2001, 58 % oli julkaistu 2000-luvulla ja 34 % 1990-luvulla, 64 % oli englanninkielisiä ja 34 % suomenkielisiä teoksia.
Kurssikirjat olivat melko tuoreita, mutta myös huomiota herättävän vanhoja teoksia pidetään kurssikirjallisuutena. Kuriositeettina
voi mainita, että noin 2 % kurssikirjoista oli julkaistu ennen vuotta 1980. Ruotsinkielisiä kurssikirjoja oli vain 11.
Käsikirjaston osuus
Pääkirjaston kirjat ovat pääosin lainattavia, sillä käsikirjastoon sijoitetun aineiston osuus eri aihealueiden kirjoista oli
yleensä 1-6 % muutamin poikkeuksin. Kemian ja kemian tekniikan osuus käsikirjastossa on suurin, noin 1500 teosta. Hakuteoksia on
nykyisin saatavilla elektronisessa muodossa, joten Ref-kokoelma oletettavasti pienenee edelleen.
Elektroniset lehdet
Kokoelmakarttahankkeen puolelta ei ole annettu ohjeita elektronisen aineiston kartoittamiseen. Elektroniset lehdet ovat TKK:lla
käytettävissä Nellin kautta. Aiheenmukainen lehtilistaus oli jo vuoden 2006 puolella testikäytössä.
Jotta saataisiin käsitystä myös TKK:lla kokotekstinä saatavana olevien elektronisten lehtien tarjonnasta aihealueittain, tehtiin haku tilattujen ja open access –lehtien (avoimesti saatavilla olevien) ensimmäisen aihealan mukaan SFX:stä. Lehti voi olla luokitettu useampaan eri aihealueeseen SFX:ssä, mikä on Nellin linkityspalveluohjelma. Luokitus on sen oma. Taloustieteisiin ryhmiteltyjä lehtiä oli melkein 30 % ja humanististen lehtien osuus oli seuraavaksi suurin 14,6 %. Isot lehtipaketit sisältävät myös aihealueita, jotka eivät ole niin keskeisiä tilaajan kannalta. TKK:n Nellissä on mukana myös OA-lehtiä, joita tunnetusti julkaistaan runsaasti lääketieteen alalla. Insinööritieteisiin oli laskettu vain 3,3 % (ks. taulukko 2).
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Taulukko 2. Elektroniset lehdet SFX:n ensimmäisen aihealueen mukaan. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tuloksissa ei kaiken kaikkiaan ilmennyt mitään suurempia yllätyksiä verrattuna siihen, mitä kokoelmista muutoin tiedettiin. Tulosten tulkinta vaatii tietoa kulloisenakin ajankohtana käytettävissä olleista määrärahoista, kokoelmapolitiikan painotuksista ja jopa kirjaston kokoelmien historiasta alusta alkaen. Samoin olisi tunnettava sitä, miten kunkin aihepiirin julkaisut on kulloisenakin ajankohtana luokitettu ja miten sijoitettu kokoelmiin.
Tulosten hyödyntäminen
Kokoelmien arvioinnilla ei tarkoiteta pelkästään määrällisiä aineistojen ominaisuuksiin tai kartuntaan liittyviä selvityksiä, vaan evaluoinneissa voidaan tarkastella käyttöä (lainaus, kaukolainaus), verrata aineistojen määriä asiakaskunnan määrään, pyytää asiantuntija-arvioita, tehdä viittausanalyysejä tai verrata kokoelmia erilaisiin listoihin ja toisten kirjastojen kokoelmiin. Tässä selvityksessä tehtiin pelkkiä määrällisiä kartoituksia, joita voidaan hyödyntää muuan muassa seuraavilla tavoilla.Tulokset viittaavat siihen, että kirjahankintojen painopisteen tulisi olla entistäkin enemmän uudempien tekniikan alojen kirjallisuudessa ja valikoiden vanhempien alojen valikoiman päivittämisessä. Painotuksiin vaikuttavat toki monet tekijät, ensisijassa korkeakoulun tutkimus- ja opetusalojen kehittyminen. Paitsi hankinnoissa myös kirjakokoelmien karsintojen yhteydessä saadut tulokset voivat antaa tukea päätöksille.
Kirjat olivat säännöllisistä poistoista ja Varastokirjastoon siirroista huolimatta monilla aihealueilla jokseenkin vanhoja (mediaani-iät, määrät julkaisuvuoden mukaan). Kirjoihin on ollut käytettävissä niukalti rahaa viime vuosina lehtien viedessä määrärahoista leijonanosan. Tosin on huomattava, että kaikilla tieteen ja tekniikan aloilla tieto ei vanhene yhtä lailla salaman vauhdilla. Kirjakokoelmien ikää voidaan käyttää yhtenä konkreettisena todisteena ja perusteluna määrärahaneuvotteluissa.
Teosten kielivalikoima oli melko rajoitettu. Ruotsinkielistä alan julkaisutuotantoa kannattaa seurata ja mahdollisuuksien mukaan hankkia.
Yleensäkin kirjastojen kokoelma-arviointien tulokset tulisi huomioida kokoelmapoliittisia tavoitteita määriteltäessä ja
kokoelmapolitiikan päivityksissä. TKK:n kirjaston ensimmäinen julkinen kirjallinen kokoelmapolitiikka julkaistiin vuoden 2005
lopulla ja päivitettiin tammikuussa 2007. Siinä määritellään kokoelmatyön puitteet ja tärkeimmät kokoelmien kehittämisen tavoitteet.
Kerran muotoillut tavoitteet eivät ole ikuisia, vaan niitä kannattaa tarkastella kriittisesti kokoelmia ja asiakaskunnan tarpeita
koskevan uuden tiedon valossa.
|
|
Kuva 2. Kokoelmien arvioinnin tulokset, kokoelmapolitiikka ja käytännön kokoelmatyö vaikuttavat kehän tavoin toisiinsa. |
| Kirjaston hyllyluokituksessa havaittiin joitakin vääristymiä, jotka pyritään korjaamaan ajan mittaan. Tarkastelu toi samoin havainnollisesti esille sen, että pelkästään pääkirjastossa on varsin paljon eri kokoelmia. Asiakkaat eivät välttämättä miellä mihin kokoelmien jaottelu perustuu tai että heidän kannattaisi etsiessään tietyn aiheista kirjallisuutta käyttää monipuolisesti eri kokoelmia ja erimuotoisia aineistoja. Kokoelmien määrän vähentäminen elektronisten aineistojen kasvunkin takia voi olla aiheellista. |
 |
|
| Hanke on antanut myös näkökulmaa kokoelmia koskevaan kuvaukseen kirjaston www-sivuilla, esitteissä ja esimerkiksi intranetissa. Kokoelmien kuvaaminen hankkeen suosittelemalla tavalla Doriaan, digitaalisten kokoelmien palveluun, jää vielä nähtäväksi. Hankkeessa karttunutta kokemusta ja tuloksia voidaan varmasti hyödyntää vielä muillakin tavoin. |
Loppupäätelmiä
Kartoituksen tulokset koskevat pääosin painettuja kirjoja ja koeluontoisesti elektronisia lehtiä. TKK:n kirjastossa kirjakokoelmia karsitaan säännöllisesti, poistoissa ja siirroissa otetaan huomioon esimerkiksi käyttö. Kokoelmat elävät ja tilastot kuvaavat tilannetta tarkasti vain tietyllä hetkellä. Tämänkaltaiset kartoitukset voivat silti toimia muun arvioinnin osana ja niitä voidaan hyödyntää, kuten edellisessä kappaleessa kerrottiin.Tekniikan alan tutkimuksessa tieteelliset aikakauslehdet sisältävät uusimman tiedon ja ovat tärkeämpiä kuin kirjat, joten kirjakokoelmien tarkastelu ei kerro kuin osatotuuden tarjottavien aineistojen laadusta. Tärkeää olisi evaluoida tarkemmin myös lehti- ja sarjakokoelmia. TKK:lla tehtiin monipuolinen erillinen lehtiselvitys pari vuotta sitten.
Kirjastojen kokoelmat ovat yhä suuremmassa määrin elektronisia, joten kartoittamisen menetelmiä on hiottava niille soveltuviksi.
E-kirjojen palvelut voivat sisältää erittäin suuria määriä eri kirjoja, mikä heilauttaa äkkiä kirjojen tarjonnan vaakakupin
elektronisten kirjojen puolelle. Edullisesti ostettuun pakettiin voi kuulua kirjoja vähemmän keskeisistä aiheista tai jopa
kaunokirjallisuutta. Yliopistokirjastoilla on paljon samoja elektronisten lehtien ja muiden aineistotyyppien paketteja käytössä,
mikä herättää monia kysymyksiä tarjonnan tietynlaisesta yksipuolistumisesta kartoitusten mielekkyyteen.
Kartoituksia kannattaa jatkossa toistaa tietyin väliajoin, jolloin saadaan tietoja kokoelmien kehittymisestä. Hankkeen mukaiset aihealat ovat hyvin laajoja, joten hakujen tekeminen hyllyluokittain oli perusteltua. Näin saatiin yksityiskohtaisempi käsitys eri aihealojen painotuksista kokoelmissa. Kartoituksen keinoja olisi kenties vielä yksinkertaistettava ja kehitettävä paremmin TKK:lle sopiviksi. Ajot ajoittuivat noin vuoden ajalle resurssipulan vuoksi, mutta jatkossa ne olisi pyrittävä tekemään nopeammalla aikataululla. Tilastolliset analyysit eivät sinänsä korvaa kirjaston työntekijöiden hankintatoimen, tiedonhakujen ja vaikkapa hyllytarkastelun kautta karttuvaa asiantuntemusta, mutta ne voivat olla tukena ja suunnannäyttäjänä kokoelmia koskevassa päätöksenteossa.
Hankkeen puitteissa tehty työ on tuonut ilmi kokoelmien tuntemuksen tärkeyttä. Tälle työlle pitäisi löytää aikaa ja tekijöitä kaiken muun ohella. Kokoelmien kehittäminen kuten yleensäkin kehittäminen on sitä helpompaa mitä tarkemmin nykytilanteesta ollaan perillä.