Tikusta asiaa		Kuva: Jaakko Marttila
Tekniikan opetusta 150-vuotta -näyttely pääkirjastossa 18.4. - 31.12.2008
Panu Nykänen

Tekniikan opetukseen sekä insinöörin ja arkkitehdin työhön kuuluvat olennaisena osana harjoitustyöt. Tämä tapa opettaa tekniikkaa kehittyi 1850-luvulla. Samaan aikaan esimerkiksi laskutikku, harppi ja erilaiset kynät saivat muotonsa. Insinöörin ja arkkitehdin työkalut ja harjoitustyöt säilyivät hämmästyttävän samankaltaisina noin 120 vuoden ajan.

 

		1980-luvun alussa tietokoneiden ja taskulaskinten tulo markkinoille muutti ratkaisevalla tavalla sekä tekniikan opetuksen että teknillisten ammattien harjoittajien työn kuvan. Tikusta asiaa on näyttely, jossa on esillä TKK:n ja sen edeltäjien piirissä tehtyjä harjoitustöitä, tutkimusinstrumentteja, laskukoneita ja laskutikkuja sekä tunnettuja TKK:n tutkijoiden tekemiä julkaisuja. Näyttelyn tarkoituksena on kertoa, miten kaikille teekkareille, diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille tutut asiat tehtiin ennen tietokoneistumisen aikaa – miten tikusta tuli asiaa hyvinkin konkreettisesti.
Dosentti Panu Nykänen kertoi avajaisissa näyttelyn sisällöstä. Kuva: Aune Kontkanen

Teknillisen korkeakoulun piirissä on tehty hyvin korkeatasoista tutkimusta jo noin 150 vuoden ajan. Tästä on osoituksena Polyteknillisen Opiston Pariisin maailmannäyttelystä vuonna 1900 kotiin kuljettama Grand Prix, kultamitali, maailman teknillisen ja kaupallisen alan oppilaitosten välisessä kilpailussa. Näyttelyssä on esillä sekä diplomi että näyttelyyn lähetettyjä arkkitehtien, rakennusinsinöörien ja deskriptiivisen geometrian harjoitustöitä.

Näyttelyn avajaisiin osallistui n. 120 kutsuvierasta. Kuva: Jaakko Marttila

Huipputekniikan ala tai tutkijoiden mielenkiinnon suunta on vaihtunut useasti TKK:n pitkän historian aikana. 1800-luvulla panostettiin voimakkaasti orgaanisen kemian ja mineralogian tutkimukseen ja opetukseen. 1900-luvun alussa mekaaninen teknologia oli erityisen kiinnostuksen kohteena ja 1950-luvun jälkeen teknillinen fysiikka aloitti uskomattoman kehityksensä Erkki Laurilan johdolla.

Tikusta asiaa –näyttely ei pysty esittelemään kaikkia TKK:n pitkäaikaisen ja monipuolisen tutkimustoiminnan eri puolia. Näyttelyyn on valittu eri aikakausina kulloinkin paljon esillä olleen tekniikan ja aikakausille ominaisen tutkimustyön tyyppiesimerkkejä. 1920-luvulla suomalaiset arkkitehdit etsivät omaa kansalliseen traditioon perustuvaa linjaansa, ja 1930-luvun lopulla esille nousivat kotimaisen lentokoneteollisuuden tutkijat. Heidän varaansa perustui paljolti sodanjälkeisen sotakorvausteollisuuden suururakka. Näyttelyssä on esillä myös Jaakko Raholan kansainvälistä mainetta niittänyt väitöskirja, joka sai alkunsa höyrylaiva Kurun kaatumiseen liittyvästä keskustelusta Suomessa 1920-luvun lopulla. Raholan kriteeristä muodostui laivanrakennusteollisuudessa edelleen tunnustettu kansainvälinen standardi.

1960-luvulla teekkarit joutuivat tekemisiin tietokoneiden kanssa. Varhaisen sukupolven tietojenkäsittelylaitteet herättävät nykyihmisissä hämmennystä pelkällä fyysisellä koollaan. Tikusta asiaa näyttelyn ajallisesti uudenaikaisin osa kertoo vuosista, jolloin elektroniikka tuli ensin perinteisten työkalujen rinnalle ja sitten syrjäytti täysin vanhat välineet. TKK:n päärakennus suunniteltiin alun perin noin 700 piirustuskoneella varustettua piirustuspöytää varten. Nykyisin toimivan ja täydellisen piirustuskoneen löytäminen on todella vaikeaa, ja piirustussalit ovat muuttuneet tietokoneluokiksi.

Tikusta asiaa –näyttely on avoinna TKK:n juhlavuoden 2008 loppuun asti. Joulukuun 2008 alussa Helsingin yliopistomuseo Arppeanumissa avataan luonnontieteellistä ja teknillistä perustutkimusta syvemmin kuvaava näyttely Omilla poluilla. Tämä näyttely rakennetaan Helsingin yliopiston ja TKK:n yhteishankkeena.