Ensimmäinen päätoiminen kirjastonhoitaja
Janne Salonen
Teknillinen Korkeakoulu sai ensimmäisen päätoimisen kirjastonhoitajansa verraten myöhään oppilaitoksen historiassa. Teknillinen reaalikoulu perustettiin jo v. 1849, ja eri vaiheiden jälkeen siitä tuli Teknillinen Korkeakoulu v. 1908, mutta vasta 1927 TKK:n kirjasto sai ensimmäisen päätoimisen kirjastonhoitajansa. Sitä ennen eri opettajat ja professorit olivat toimineet kirjastonhoitajina o.t.o., siis omien toimiensa ohessa.
Vuosina 1864-81 kirjastonhoitajana oli toiminut Norjasta tullut insinööri Endre Lekve ja vv. 1882-85 Itävallassa syntynyt ins. Mikael Strukel,
joka sittemmin professorina oli kirjastonhoitaja myös vuosina 1906-23. Vuosina 1885-96 kirjastonhoitajana oli insinööri, vapaaherra Karl Evert
Palmén sekä vuosina 1896-1900 ins. Carl Emil Holmberg ja 1900-05 fil. kand. A.L. Hjelmman, josta sittemmin tuli professori ja TKK:n rehtori.
Vuosina 1925-27 FM Paul Bernhard Nyberg oli viimeinen sivutoiminen kirjastonhoitaja. Nyberg oli myös Tieteellisten seurain kirjastonhoitaja.
 |
|
| Juho Arvi Kemiläinen. Kuva on Elin Törnuddin teoksesta: Suomen teknillinen keskuskirjasto - 150 vuotta Teknillisen korkeakoulun ja yhteiskunnan palveluksessa. 1998. |
Vuonna 1927 fil. maist. Juho Arvi Kemiläinen nimitettiin ensimmäiseksi päätoimiseksi kirjastonhoitajaksi. Hän oli syntynyt Kuopion maalaiskunnassa v. 1884 ja valmistunut filosofian maisteriksi v. 1909. Näin emeritaylikirjastonhoitaja Elin Törnudd kirjoittaa hänestä teoksessaan ”Suomen teknillinen keskuskirjasto – 150 vuotta Teknillisen korkeakoulun ja yhteiskunnan palveluksessa”: ”Hän alkoi kirjastotyön jo opiskeluaikana järjestämällä syntymäkylänsä kirjaston, ja hänet valittiin Kansanvalistusseuran kirjastonhoidon neuvojaksi. Hän teki 1910-luvun alussa pitkän opintomatkan Yhdysvaltoihin ja palattuaan Suomeen muokkasi USA:n kirjastoissa yleisesti käytetyn Deweyn luokitusjärjestelmän suomalaisia kirjastoja varten.”
Kemiläinen oli myös ollut perustamansa Suomen kirjastoseuran ensimmäinen sihteeri, sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan sihteeri v. 1918 sodan aikana. Vuosina 1920-27 hän oli ollut Tampereen kaupunginkirjaston johtaja.
Ensimmäiseen päätoimisen kirjastonhoitajan virkaan oli myös hakenut fil.tri., DI, vapaaherra John Palmén, jonka TKK:n opettajakollegio oli asettanut ensimmäiselle sijalle virkaa täytettäessä, ja Kemiläisen vasta toiselle sijalle. Kauppa- ja teollisuusministeri kuitenkin nimitti virkaan Kemiläisen.
Uuden kirjastonhoitajan aikana TKK:n kirjastotoiminta laajeni voimakkaasti, kuten TKK:n toiminta yleisesti. 1930-luvun alun laman jälkeinen aika oli Suomen teollisuudessa ja elinkeinoelämässä hyvin nopean kasvun ja kehityksen aikaa. Sotiin mennessä TKK:n kirjakokoelma alkoi nousta lähemmäs 50 000 nidettä. Kokoelmia oli kartutettu lähes 100 vuoden ajan. Mutta sodat toivat mukanaan koettelemuksia ja tuhoa, sekä kirjastolle että kirjastonhoitajalle. ¨ Heti talvisodan ensimmäisenä päivänä 30.11.1939 Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Helsinkiä. Yksi pommeista osui silloin Hietaniementorin varrella olleen Teknillisen Korkeakoulun päärakennuksen kirjastonpuoleiseen päätyyn. Pommituksen seurauksena kirjastonhoitaja Kemiläinen vammautui vaikeasti silmiin ja joutui sairaslomalle eikä enää voinut palata hoitamaan virkaansa. Kirjastonhoitaja Arvi Kemiläinen menehtyi v. 1941 sinänsä onnistuneen silmäleikkauksen jälkeen veritulppaan ja hänen nimensä on Korkeakoulun muistotaululla yhtenä TKK:n sankarivainajista. Kemiläisen jälkeen TKK:n kirjaston sivutoimisena kirjastonhoitajana toimi orgaanisen kemian vt. prof. John Palmén. Sota-aikana TKK:n ja kirjaston toiminta oli säästöliekeillä, koska lähes kaikki opiskelijat olivat rintamalla. Sodan loppupuolella TKK:n kirjastoa kohtasi sitten todellinen katastrofi: vuoden 1944 helmikuun 6. ja 7. päivän välisenä yönä Helsinkiä pommitettiin jälleen, ja palopommi osui suoraan kirjastoon sillä seurauksella, että kirjaston koko kokoelma tuhoutui, paitsi ne kirjat jotka juuri silloin olivat lainassa. Sodan jälkeen oli edessä uuden kirjaston perustaminen lähes alusta.