Aaltoa päin

Ari Muhonen

Innovaatioyliopisto on nimetty Aalto-korkeakouluksi, toiminnan aloittamiseen on runsas vuosi. Kolmea nykyistä kirjastoa ollaan muokkaamassa yhdeksi palveluorganisaatioksi. Uusi kirjastokonsepti rakennetaan jo olemassa olevan vahvan osaamisen pohjalle.

Opetusministeriö asetti lokakuun lopussa 2006 selvitysryhmän pohtimaan Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyön syventämistä. Ryhmä tekikin jo 19.2.2007 rohkean esityksen näiden yhdistämistä uudeksi yliopistokokonaisuudeksi.

Yhdistettävien yliopistojen kirjastonjohtajat eivät myöskään aikailleet ryhtyessään pohtimaan yhteistä tulevaisuutta. Ensimmäinen suunnittelutapaaminen pidettiin jo 8.12.2006 selvitysryhmän työn ollessa vielä kesken. Siitä lähti käyntiin intensiivinen työ, jonka tavoitteena on yhden kirjasto- ja tietopalveluorganisaation luominen uudelle yliopistolle.

Opetusministeriö käynnisti Innovaatioyliopiston valmistelun heinäkuussa 2007 nimeämällä hankkeelle johtoryhmän. Tämän tukena toimii valmisteluryhmä, joka laatii esityksen innovaatioyliopistohankkeen yleiseksi toteuttamissuunnitelmaksi. Käytännön toiminnan suunnittelu on 15 teemaryhmän harteilla. Uusi Aalto-korkeakouluksi toukokuun lopussa 2008 nimetty yliopisto avaa ovensa 1.8.2009.

Yksi teemaryhmistä vastaa kirjasto- ja tietopalvelujen suunnittelusta. Sen puheenjohtajana toimii TKK:n ylikirjastonhoitaja Ari Muhonen. Ryhmän jäseninä ovat kirjastonjohtajat Eeva-Liisa Lehtonen (HSE) ja Marita Turpeinen (Taik). Muina jäseninä ovat Irma Pasanen (TKK), Matti Raatikainen (HSE), Riitta-Liisa Leskinen (Taik), opiskelijajäsen Elina Tolppanen (tuuraajanaan Sini Marttila, molemmat HSE:stä) ja henkilöstön edustaja Annikki Huttunen (TKK).

Suunnittelua on tehty yhdessä kaikkien kolmen kirjaston henkilökuntien kanssa työryhmissä ja aivoriihissä. Teemaryhmä on toiminut ohjausryhmänä, koordinoijana sekä tulosten yhteenvetäjänä. Kokouksia ja yhteistilaisuuksia on järjestetty tähän mennessä noin 50, sisäisiä raportteja on laadittu toistakymmentä.

Asiakas on tärkein

Heti alusta saakka suunnittelun lähtökohdaksi on otettu maailmanluokan kirjaston luominen. Innovaatioyliopiston projektiryhmä on kannustanut kirjastoa pohtimaan omaa rooliaan perinteisiä kaavoja laajemmin. Tätä ollaan myös tehty, ja tämä on osaltaan innostanut henkilökuntaa suunnittelutyössä. Toinen tärkeä lähtökohta on ollut asiakkuus. Apuna on käytetty asiakkaan elinkaarimallia (kuva 1), joka ottaa huomioon eri ikä- ja uravaiheissaan olevien asiakkaiden erilaiset tiedontarpeet. Osatekijöiden tarkemmalla segmentoinnilla on luotu kirjaston palveluja kuvaava palveluportfolio.

Kuva 1. Asiakkuuden elinkaarimalli.

Yhteinen piirre Aalto-korkeakoulun opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja tutkimusverkostoille tulee olemaan kansainvälisyys ja suuri liikkuvuus. Tyyppiesimerkki tästä on yhden työryhmän haastattelema tutkija, jota voi luonnehtia seuraavasti:

post doc -tutkija
tekee poikkitieteellistä tutkimusta liittyen teknologia-yhteiskunta vuorovaikutukseen
tutkimusprojektissa on mukana 14 kansainvälistä tutkimuslaitosta
tutkija on liikkeellä jatkuvasti; työtä tehdään kotona, ulkomailla, lentokentillä jne.
työryhmän kommunikointi on sähköistä: sähköposti, skype, messenger, videokokoukset
työskentely tapahtuu englannin kielellä
tieto haetaan kollegoilta, huippulehdistä, Google Scholarista.

Palveluportfolio

Uusimpien tutkimustulosten välitys kaksisuuntaisesti sekä yliopistolle että yliopistolta

Palvelutuotannon ja -rakenteen integrointi

Palvelujen yhteiskäyttöisyys: • yhteinen kirjastokortti

• samat palvelut kaikille kaikilta kampuksilta

• painetut ja sähköiset aineistot yhteiskäytössä

Palvelutaso kansainvälisesti vertailukelpoiseksi

Uudentyyppisen tutkimuksen tunnistaminen:

• monitieteisyys

• poikkitieteisyys

• ongelmalähtöisyys

• caset

Taulukko 1. Keskeiset palveluajatukset.

Teemaryhmä ja työryhmät ovat kartoittaneet ne palvelut, jotka Aalto-korkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelu voi kokonaisuutena tuottaa. Luotavalla palveluorganisaatiolla tulee olemaan verkostomainen rakenne ja toimintatapa. Organisaatio koostuu kolmesta kampuskirjastosta, joiden resurssit ovat koko yliopiston yhteisessä käytössä. Sen keskeiset palveluajatukset on kirjattu taulukkoon 1.

Aineistopalvelut

Tietopalvelut

Tiedonhaun koulutusohjelmat

Yrityspalvelut

Analyysipalvelut

Tutkimusviestintä

"Learning environment"

Uuden kirjaston keskeiset palvelut näkyvät taulukossa 2. Niiden tuottamisessa hyödynnetään nykyisten kirjastojen vahvuusalueet sekä kansainvälisessä vertailussa havaitut uudet palvelumuodot. Tiedonhaun koulutusohjelmia sekä yrityspalveluja laajennetaan, samoin esimerkiksi bibliometrisia analyysipalveluja. Kirjastotiloista muodostetaan korkealaatuiset oppimisympäristöt (learning environment), kolmen yliopiston yhteiset kohtaamispaikat. Verkkoon luodaan vastaava virtuaalikampus, tehokas kirjaston käyttöliittymä.

Taulukko 2. Keskeiset palvelut.

Kuva: Jouni Nevalainen

Toimintaa ollaan valmiita laajentamaan myös uusiin suuntiin: räätälöityihin palveluihin, tutkimusviestinnän edistämiseen, näyttely- ja museotoimintaan, tiedeyhteisön julkaisupalveluun sekä myös verkossa toimivaan kirja- ja taidekauppaan. Uuden yliopiston hallitus viime kädessä päättää, mitkä näistä toiminnoista toteutetaan.

Uuden suunnittelu on kovaa, joskin myös hyvin palkitsevaa työtä. Olemme saaneet yhdessä käyttää luovuuttamme pohtiessamme tulevaisuutemme vaihtoehtoja. Tämän myötä olemme jo hitsautumassa yhteen yhdeksi työyhteisöksi. On jännittävää olla kirjastolainen!