Poimintoja kirjastojärjestelmään lähivuosina kohdistuvista muutoksista

Ulla Huurinainen

Luettelointisuunnan muuttuminen Lindasta Teemuun suuntautuvaksi johtui paitsi Voyager-Lindan teknisistä vaikeuksista myös taustalla vaikuttaneesta Kansalliskirjaston omaksumasta strategiasta. Tuon strategian mukaan ideaalitilanne olisi, että Suomessa tulevaisuudessa olisi vain yksi kirjastotietokanta. Tehty muutos on askel tuohon suuntaan.

Aleph-luettelointi on jo arkipäivää, vaikka kaikki ei vielä olekaan hioutunut parhaalle mahdolliselle mallille. Tosiasia on kuitenkin, että kirjastotietokannan ylläpito on kirjaston näkökulmasta katsoen muutoksen myötä mutkistunut. Yhteisluettelossa olevien tietueiden ja omassa tietokannassa olevien tietueiden tasapaino on vielä etsinnässä. Siitä huolimatta näköpiirissä on jo muita muutospaineita, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat kirjastotietokantaan tehtävään luettelointiin tai kirjastotietokannan muuhun käyttöön.

Aalto yliopiston syntyminen aiheuttaa paineita yhdistää TKK:n, HSE:n ja TaiK:in kirjastotietokannat. Kirjastojen johtajien taholta on asetettu tavoitteeksi lähitulevaisuudessa yhdistää ainakin asiakasrekisterit. Sekin tulee olemaan haasteellista, sillä Voyager-ohjelmisto rakentuu yhden tietokannan ympärille, jossa asiakasrekisteri ei ole mikään erillinen saareke. Olisiko jopa järkevämpää alkaa tehdä suoraan työtä kirjastotietokantojen todellisen yhdistämisen hyväksi?

Voyager ja Aleph –tuotteet ovat jo elinkaarensa laskevalla osuudella ja näköpiirissä on niiden kehittämisen hiipuminen. Niitä korvaamaan ExLibris kehittää täyttä päätä uuden sukupolven kirjastojärjestelmää. Tätä odotellessa aiheuttavat pienempiä mullistuksia Voyagerin versionvaihdokset. Vuoden päästä kesällä käyttöönotettavassa Voyagerin seiskaversiossa on Opac-osuus kokonaan uuteen uskoon koodattuna. Myös Kansalliskirjastolla on koko ajan kehitteillä jotakin uutta. Nyt on voimalla etenemässä KDK –hanke, jossa tavoitellaan mm. yhtä kansallista asiakasliittymää. Tuleeko siitä myös Teemun uusi asiakasliittymä vai otetaanko käyttöön seiskaversion käyttöliittymä. Vai ylläpidetäänkö molempia. Aika näyttää.

Seuraavaan olen koonnut tietoja edellä mainituista muutoshankkeista. Tietoni ovat suurelta osin peräisin ExLibriksen syyskuussa 2008 järjestämästä IGeLU konferenssista ja Kansalliskirjaston keväällä pitämästä KDK-seminaarista.

Tietokantojen yhdistyminen

Kansalliskirjasto on perustanut Raketti-nimisen wikin välittämään tietokantojen yhdistymiseen liittyvää tietoa kuten tietoja yhdistymisaikatauluista. Wikissä on myös tarjousmalleja, jotka ovat apuna, kun ExLibriksen kanssa sovitaan erilaisista yhdistymiseen liittyvistä asioista, esimerkkinä tiedonsiirtotyöt.

Seuraavana on luetteloitu tulevia yliopistojen yhdistämisiä tai muita yhteistyöhankkeita. Suurin osa tiedoista on poimittu yllämainitusta wikistä. Joihinkin hankkeisiin liittyy ilmeisesti vielä epävarmuustekijöitä. Sitä ilmaisemassa on hankkeiden perässä kysymysmerkki.

Kuten voitte havaita, useimmissa hankkeissa on myös tietokantojen yhdistyminen tiedossa lähitulevaisuudessa. Aalto yliopiston kirjaston kohdalla on wikissä lakonisesti todettu, ettei tietokantoja yhdistetä. Todellisuudessa yhdistyminen on varmaankin odottamassa meitäkin lähitulevaisuudessa. Katsomme vain ensin, miten pitkälle pääsemme ilman sitä.

Joensuu + Kuopio = Itä-Suomen yliopisto (UEF)

Asiakastiedot ja lainat siirretään kesäkuun puolenvälin tienoilla, jolloin tietokannoissa on käyttökatko. Josku-tietokanta avataan käyttöön juhannuksen jälkeen.

Lahden AMK  + Lahden tiedekirjasto

Lapin yliopisto + Rovaniemen AMK + Kemi-Tornion AMK

Tritonia + Vaasan AMK + SYH ?

Pirkanmaan AMK + Tampereen AMK

TKK, HKKK, TaiK = Aalto yliopisto

Turun yliopisto + TKKK = Turun uusi yliopisto v. 2011

Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto suunnittelevat yliopistoallianssia

Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) –hankkeen asiakasliittymä

KDK-hankkeen asiakasliittymäosion tarkoituksena on tarjota yksi käyttöliittymä kirjastojen, arkistojen ja museoiden asiakkaille.

Kansalliskirjaston tavoitteena on kirjastojärjestelmien käyttöliittymien korvaaminen tässä hankkeessa ostettavalla käyttöliittymällä. Tällä uudella käyttöliittymällä voidaan uusia lainoja, varata ja paikantaa.

Asiakasliittymää voidaan paikallisesti muokata. Käyttöliittymästä on myös eri muotoja leijuke, plug-in … Liittymässä tulee olemaan googlemainen haku ja laajennettu haku. Hakutulosten järjestelyssä tulee olemaan käytössä uusia tekniikoita kuten facetointi ja klusterointi. Oman organisaation hakutulokset on mahdollista järjestää ensimmäiseksi. Vaatimusmäärittelyssä on mukana myös se, että samasta liittymästä voisi uusia useiden kirjastojen lainoja.

Asiakasliittymä tulisi korvaamaan myös Nellin käyttöliittymän. SFX-linkitys ja Metalib-monihaku sen sijaan tarvitaan taustalla.

Uutta asiakasliittymää varten tarvitaan Kansalliskirjastoon joukko työntekijöitä, eräänlainen ”asiakasliittymätoimisto”.

Hankkeella on reipas aikataulu: pilotointi 2010, tuotantovaihe 2011. Tällä hankkeella on takanaan opetusministeriön vankka tuki. Hankkeen tukijoukoiksi erilaisiin työryhmiin on lanseerattu Suomen kirjastomaailman arvovaltaisimpia asiantuntijoita.

Voyagerin 7 versio

Ex Libriksen uudet järjestelmähankkeet

Seuraavasta käy ilmi ExLibriksen tuotekehityksen painopisteet viime vuosikymmeninä ja tulevaisuudessa:

Aleph ja Voyager ovat molemmat ns. integroituja kirjastojärjestelmiä (ILS). Alephin ja Voyagerin pääasiallinen kehitystyö on tapahtunut ennen vuotta 1990. Integroitu kirjastojärjestelmä on tietokannan ympärille rakentuva kohtuullisen suljettu kokonaisuus, johon on pyritty rakentamaan toiminnot kaikille oleellisille kirjastotoiminnoille kuten lainaus, luettelointi, hankinta jne.

SFX, Metalib ja Verde –tuotteiden paras tuotekehityskausi oli vuoden 2000 tienoilla. SFX tekee linkityksen viitetiedoista kokoteksteihin ns. knowledge base –linkkitietokantaa hyväksi käyttäen. Metalib mahdollistaa monihaun (Federated Search). Verde on ERM (Electronic Resource Management) ohjelma. Verden tuotekehityksen on ilmoitettu loppuvaksi lähitulevaisuudessa. Digitool on digitaalisen aineiston säilytysjärjestelmä. Sen tuotekehitys ajoittui vuoden 2002 tienoille.

Primon julkistus ajoittui vuodelle 2007. Primo on asiakasliittymä, jolla voidaan tehdä yhteishakuja sekä paikallisista että etätiedonlähteistä. Primo muodostaa järjestelmään konfiguroiduista tiedonlähteistä oman hakuindeksinsä, mikä nopeuttaa tiedon löytymistä. Primo hyödyntää SFX ja Metalib -ohjelmistoja. Royal Library of Denmark ja British Library ovat esimerkkejä Primon valinneista kirjastoista. Kansalliskirjaston vetämässä KDK-hankkeessa Primo on yksi vaihtoehto. Lopullinen valinta ehdolla olevien järjestelmien välillä tehtäneen loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa.

Tällä hetkellä tuotekehityksen alla olevista tuotteista käytetään työnimiä URD**2 ja URM. URD**2 on yhtäkuin Primo++. URD kirjainyhdistelmä tulee sanoista Unified Resource Discovery and Delivery. URM tulee sanoista Unified Resource Management. Yhdessä URD**2 ja URM muodostavat seuraavan sukupolven kirjastojärjestelmän (Next Generation ILS).

URM:n kehitystyö on edennyt siten, että Ex Libris on haastatellut kymmeniä eri kirjastoja tarkoituksenaan kartoittaa, mitä kirjastot uuden sukupolven kirjastojärjestelmältä haluavat. Käyttäjät ovat kertoneet haluavansa mahdollisuutta prosessoida rinnakkain elektronista ja painettua materiaalia. Erilaisten digitaalisten tietovarastojen olemassaolo tulisi myös ottaa huomioon suunnittelussa. Järjestelmän sopivuus erilaisiin kirjastojen lisäksi arkistoille ja museoille olisi myös huomioitava.

ExLibris ilmoittaa URM:n suunnittelutyön perustan olevan seuraava: ”The URM supports the appropriate workflows for each type of asset, whether print of electronic, owned or accessed, licensed or free.” Tärkeänä taustatietona ExLibris käyttää Library of Congressin alkuvuodesta 2008 julkaisemaa raporttia Future of Bibliographic Control.