Janne Salonen
On aika ihmeellinen yhteensattuma, että ihmiskunta ajanlaskussaan on siirtymässä uuteen vuosituhanteen samalla, kun yhteiskunnassa on tapahtumassa murros jota merkittävyydeltään voi verrata ainoastaan teollisen yhteiskunnan läpimurtoon 1800-luvun alkupuolella Euroopassa (Suomessa paljon myöhemmin).
Nopea kehitys elektroniikassa, tietotekniikassa ja televiestinnässä on nyt huipentumassa: on muodostunut sähköinen verkkomaailma, Internet (ja sen osana WWW), johon liittyen edellä mainitut osa-alueet jatkossa kehittyvät integroidusti, verkkomaailman kehitystä vahvistaen.
Verkkomaailma on käsitteenä parempi, kuin esim. "tiedon valtatie". Verkkomaailmasta tosin löytyy myös tietoa, mutta tämä on sen sisällöstä vain osa. Siinä on myös viihdettä, keskustelua, usein väittelyä ja inhimillistä kanssakäymistä yleensä. Nykynuorelle, miksei myös varttuneemmille, on verkon kautta lähes yhtä helppo solmia tuttavuuksia kalifornialaiseen tai australialaiseen, kuin oman kaupungin ihmiseen. Ujoille suomalaisille virtuaalikontaktit voivat suorastaan olla helpompia solmia. Kasvava sukupolvi, ainakin ne, jotka ovat innostuneet verkkomaailmasta, tulee saamaan toisenlaisen maailmankuvan kuin edeltäjät. Monesta verkkomaailmassa surffaajasta tulee aitoja maailmankansalaisia (joskin verkossa näkyy myös äärimmäistä nurkkakuntaisuutta ja ahdasmielisyyttä).
Emme vielä edes pysty kuvittelemaan verkkomaailman tuomaa mullistusta koko laajuudeltaan, emmekä niitä käytännössä äärettömiä mahdollisuuksia, joita etäisyyden merkityksen häviäminen luo digitaalisesti jäsenneltävän informaation osalta. Tämä informaatio voi olla monta lajia: tietoa, dataa, ääntä, kuvaa, videopätkää jne. Nyt on näköpiirissä se mahdollisuus, että maailman kaikki tv- ja radioasemat voivat halutessaan syöttää aineistonsa verkkoon, josta se on saatavissa missä tahansa. Verkosta on tulossa täysin uskomaton ohjelmatarjonnan lähde. Tosin verkkomaailman infrastruktuuri ei vielä mahdollista tämän hyväksikäyttöä.
Verkkomaailman läpimurto luo suunnatonta kysyntää televiestinnälle sekä tietokoneiden, monitoreiden ja ohjelmistojen tuottajille. Kaikki nämä alat ovat nivoutumassa maailman suurimmaksi teollisuuden alaksi. Kymmenet, jopa sadat miljoonat ihmiset ovat innokkaita hankkimaan huippuluokan mikrotietokoneita, oheistarvikkeita, ohjelmistoja ja tietoyhteyksiä voidakseen mahdollisimman antoisasti surffailla verkkomaailmassa. Monelle tästä tulee vahvaa huumetta. Lehdissä on jo esiintynyt tietoja nuorista, jotka viettävät kaiken vapaa-aikansa yötä myöten verkkomaailmassa surffaillen. Tästä on tulossa suuri tulonlähde teleoperaattoreille ja huolenaihe perheiden huoltajille, jotka joutuvat maksamaan puhelin- ja muut laskut.
Suomessa TKK:n opiskelijat ja nuoret tutkijat ovat hyvin näkyvästi esillä verkkomaailmassa, joten korkeakoululla on erinomaiset lähtökohdat nousta tulenkantajaksi. - Suomi kuuluu maailmanlaajuisesti verkkomaailman edelläkävijöihin, esim. Japanissa on syntymässä paniikki, koska maa on kehityksen jäljessä. - Tässä tulisikin olla TKK:n kehityksen selkeä painopiste: Uudesta multimedialaboratoriosta tulisi ehkä kehittää MIT:n tapainen medialaboratorio. Hyvien lähtökohtien ja kehityksen hyödyntämisessä ei päivääkään ole hukattavana. Ellei valtiovallalta ole saatavissa resursseja tälle painopistealueelle, ehkä niitä olisi saatavissa yhteistoiminnalla teollisuuden kanssa (erityisesti Nokialta, jonka tulevaisuus ratkaisevasti riippuu yhtymän kyvystä hyödyntää verkkomaailman tuomia mahdollisuuksia).
Verkkomaailman läpimurrosta aiheutuu myös menettäjiä. Perinteisten auktoriteettien merkitys vähenee hyvin voimakkaasti. Poliittisten tai uskonnollisten auktoriteettien arvovalta ei verkossa paljon paina. Onhan verkko synnyttämässä omat mielipidejohtajansa, joskaan kenenkään auktoriteetti ei verkossa ole kovin erikoinen. Verkko on hyvin demokraattinen, jopa anarkistinen ympäristö. Myöskin auktoriteettien valta ja mahdollisuudet valvoa verkkoa ja siinä liikkuvaa tietoa, aineistoa ja mielipiteitä ovat vahvasti rajoitetut. Siinä määrin kuin autoritääriset maat pyrkivät kontrolloimaan verkkoa ja sen sisältöä, ne myöskin heikentävät omia edellytyksiään pysyä kehityksen vauhdissa. Tämä heikentää myös näiden maiden talouden ja teollisuuden kehityksen edellytyksiä.
Suomella on itse asiassa aivan loistavat lähtökohdat
pysyä kehityksen kärjen mukana ja täysimääräisesti
hyödyntää niitä uskomattomia mahdollisuuksia,
mitä verkkomaailman läpimurto tuo mukanaan. Suomella
ja erityisesti TKK:lla on kaikki mahdollisuudet selviytyä
mullistuksen suurimmiksi voittajiksi, jos näitä käytännössä
rajattomia mahdollisuuksia nopeasti, määrätietoisesti
ja voimakkaasti hyödynnetään. Yhdysvaltojen entinen
ulkoministeri Dean Achesen antoi muistelmilleen otsikon "Present
at the Creation", koska hän koki olevansa mukana luomassa
uutta sodanjälkeistä maailmanjärjestystä.
Verkkomaailman läpimurron ansiosta olemme nyt samassa tilanteessa.