Jussi Kangasharju
"...TietäNet-lehti lähtee mukaan tiedon valtateille, silläkin tavoin, että ehkä jo seuraavasta numerosta lähtien lehteä voi lukea jossain muodossa Teknillisen korkeakoulun WWW:stä."
- TietäNet 1/95, pääkirjoitus. Mikä olisikaan sopivampi urakka kesäteekkarille. Tehtävänä oli muuttaa kahden lehden sisältö HTML-muotoon, suunnitella yleinen ulkoasu ja etsiä tai tehdä työkaluja, joilla tulevat numerot saataisiin myös helposti muunnettua. Tavoitteena oli saada WWW-TietäNetistä mahdollisimman samanlainen paperiversion kanssa, temppu, johon HTML, tekstin loogista rakennetta kuvaavana kielenä, ei ole tarkoitettu. Tämän takia jouduin tekemään joitakin kompromisseja, mutta kokonaisuutena tavoitteessa onnistuttiin.
Teksti
Ensimmäiseksi vaiheeksi otin varsinaisten tekstien muuttamisen HTML-kielelle. Koska tekstit annettiin minulle Word 6.0 -muodossa päätin kokeilla Microsoftin Internet Assistantia (IA). IA on Windows-Wordiin liitettävä apuohjelma, joka osaa tallentaa tiedostoja HTML-muodossa. Lisäksi IA:n avulla on mahdollista kirjoittaa HTML:ää kuin tavallista tekstiä, kuvat ja linkit voi lisätä omista painikkeistaan. Toinen kokeilemani työkalu oli TKK:n ATK-keskuksen UNIX-koneisiin asennettu rtftohtml. Se on ohjelma, joka muuttaa RTF (Rich Text Format) -muodossa olevia tiedostoja HTML-kieleen. RTF-muodossa olevia tiedostoja voi tallentaa esimerkiksi Wordista, joten tämä vaihtoehto sopii myös Macin käyttäjille, jotka eivät voi IA:ta käyttää. Lopputuloksen suhteen ei ohjelmien välillä mitään eroa ole, käytön helppoudessa IA on "tavalliselle" käyttäjälle ehkä hieman helpompi.
Kuvat
Lehdessä oli kahdenlaisia kuvia, pieniä clipart-tyyppisiä kuvia ja isompia kuvia, kuten valokuvat ja tilastot. Ensimmäisten siirtäminen oli helppoa, koska ne oli jo paperiversiota tehtäessä jouduttu siirtämään tietokoneelle, joten ainoa asia, jonka jouduin tekemään, oli niiden muuntaminen GIF-muotoon. Jälkimmäisten kanssa oli edessä matka skannerin luo. Skannauksen jälkeen muokkasin kuvia Paint Shop Pro 3:lla yrittäen pienentää niiden viemää tavumäärää mahdollisimman paljon, jotta kuvien siirtämiseen ei lehteä lukiessa kuluisi turhaan aikaa, koko ajan kuitenkin yrittäen myös säilyttää kuvan laadun hyvänä. Toisten kuvien kohdalla tämä onnistui paremmin, toisten kohdalla huonommin.
Ulkoasu
Ideat sekä TietäNetin kotisivuksi, että kunkin numeron etusivuksi löytyivät paperiversion kannesta. Kotisivulle laitoin kannessa olevan kirjastoa esittävän viivapiirustuksen, jonka skannauksen jälkeen vielä väritin suurinpiirtein kirjaston väriseksi. Kunkin numeron etusivulle skannasin kannesta löytyvän kirjaston sisältä otetun kuvan. Tähän lisäsin vielä painonapit lehden lukemista varten jo tutuksi tulleella Paint Shop Prolla. Lehden rakenteen tein sellaiseksi, että lehden voisi lukea helposti joko aloittamalla alusta ja etenemällä artikkeli kerrallaan loppuun tai lukea vain haluamansa artikkelit. Selaamista varten tein vielä pienet, joka sivulla olevat nuolipainikkeet.
Tarkistus
Viimeisimpiä, mutta ei suinkaan vähäisimpiä työvaiheita oli HTML-syntaksin tarkistaminen. Tässä käytin apuna ATK-keskuksen koneisiin asennettuja HTML-tarkistimia. Mitään merkittäviä virheitä ei yksikään käytetyistä ohjelmista - weblint, htmlchek ja html-check - löytänyt. Tämä loi lisää uskoa käytettyjen muunnosohjelmien kykyihin. Toissijaisen tarkistuksen suoritin eri WWW-ohjelmilla nähdäkseni onko lehti yleensäkään luettavissa. Koska kaikki sivut olivat läpäisseet jo ensimmäisen tarkistuksen, ei mitään yllätyksiä tullut, vaan käyttämäni ohjelmat (Mosaic, Lynx ja Netscape, sekä UNIX-, että Windows-versiot) näyttivät sivut kutakuinkin samalla tavalla.
Tulevaisuus
Tulevia numeroita varten tein ohjelman, joka ottaa syötteenään lehteen tulevat artikkelit HTML-muodossa, lisää niihin kaikkiin nuolipainikkeet ja rakentaa artikkeli- ja tiedotusvalikot. Käsin tehtäväksi jää ainoastaan kuvien lisääminen. Ohjelma otettiin käyttöön jo numeroa 3/95 tehtäessä ja tulos oli toivottu. WWW-toimittamisen tylsin ja työläin vaihe - olemassaolevan tekstin muuntaminen HTML:ksi - oli ohi 15 sekunnissa.
Opetuksia
Mitä tästä kaikesta tuli opittua? Ainakin se, että WWW-lehden tekeminen eroaa suuresti tavallisesta paperilla julkaisemisesta. Perinteisesti on lehden tekijällä mahdollisuus päättää kaikesta - kirjasimesta, sen koosta, sisennyksistä, väreistä jne. WWW:ssä kaikki nuo ovat periaatteessa lukijan valittavissa. Kun tähän soppaan vielä lisätään eri koneympäristöt, selausohjelmat, näytön resoluutiot ja käytettävissä olevien värien määrät on perinteinen ulkoasun tarkka määrääminen täysin toivotonta. Tämä liiallinen omaan näyttöön tuijottaminen johti siihen, että lehdessä olevat kuvat ovat varsin isoja, yli 600 pistettä leveitä. Näin jälkikäteen asiaa ajatellen, niistä olisi pitänyt tehdä pienempiä, kaikkien näytön vaakaresoluutio ei ole vähintään 1024 pistettä...
Käytetyt ohjelmat
Kattavan listan eri työkaluista löytää sivulta
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/Tools/>