Ulla Huurinainen
Kirjaston lähiverkkoa on rakennettu kahdessa vaiheessa: ensimmäinen osa vuosina 1994 - 1995, toista vaihetta jouduttiin odottelemaan kevääseen -96. Yhtenä keskeisenä syynä viivytykseen oli valtionhallinnon näihin aikoihin ajoittuneet rakenteelliset muutokset. Uudenmaan rakennuspiiri lakkautettiin ja valtion kiinteistölaitos otti kiinteistöt vastuulleen.
Ensimmäisessä rakennusvaiheessa lähiverkko saatiin osaan toimistotiloista ja lainaustoimiston asiakaspalvelutiloihin. Asiakaspalvelussa otettiin tässä vaiheessa käyttöön mikrot päätteiden sijaan. Mikrot mahdollistivat yhtä aikaa auki olevat yhteydet kaikkiin tarvittaviin kirjastotietokantoihin: Teemuun, Tenttuun ja Lindaan. Tällöin saatiin yleisön käyttöön myös X-pääte www-selaimen käyttöä varten.
Toisessa rakennusvaiheessa saatiin lähiverkon piiriin loput toimistotilat, ensimmäisen kerroksen tutkijainhuoneet, kirjaston luentosali ja sisääntuloaula. Sisääntuloaulasta poistettiin tässä yhteydessä yhtä lukuunottamatta kiinteät naulakot. Naulakoita varten oli vielä 70-luvulla oma työntekijänsä. Valvonnan loputtua niillä ei enää ollut entisenlaista käyttöä. Lisäksi lainaustoimiston yleisötiloihin pystytettiin kymmenen kappaletta kaapelipylväitä. Kaapelipylväiden tieltä poistettiin tarpeettomaksi käyneitä kortistolaatikoita. Kaapelipylväitä lukuunottamatta kaikki kaapelointi on suoritettu pinta-asennuksena seinäkouruihin. Kourut on pyritty sijoittamaan Aallon arkkitehtuuria loukkaamatta. Lainaustoimiston pylväiden sijoittelu on sisustusarkkitehti Kathleen Tiptonin käsialaa.
Vuosina 1994-95 rakennetussa verkko-osassa käytettiin ohutta Ethernet-kaapelia. Vuonna -96 rakennettu osuus perustuu cat5-tason parikaapelin käyttöön päätelaitekaapeloinnissa ja Systimax-kaapelointitapaan. Kussakin kerroksessa on kerrosjakamo, johon kaapelit työpisteissä olevista seinärasioista johdetaan. Kirjaston pohjakerroksessa on edelleen talojakamo, johon kukin kerrosjakamo on yhdistetty valokaapelilla. Lähiverkkokaapelin lisäksi samoihin kaapelikouruihin on vedetty myös uudet sähkökaapelit. Liikennöintinopeus lähiverkossa on 10 Mbit/s.
Kirjaston lähiverkko on jakautunut kahteen osaan: henkilökunnan käytössä olevaan toimistoverkkoon ja asiakkaiden käytössä olevaan yleisöverkkoon. Toimisto- ja yleisöverkko käyttävät kumpikin omia siirtoteitään. Ratkaisulla parannetaan tietoturvaa.
Kirjaston toimistotiloissa lähiverkko on monenlaisessa käytössä. Lähiverkkoon liitetyt mikrot muodostavat Novell Netware-verkkokäyttöjärjestelmän avulla mikroverkon, mikä mahdollistaa yhteisen tiedostopalvelimen käytön, keskitetyn varmuuskopioinnin ja verkkotulostuksen. Kaikilla mikroilla on myös Internet-yhteydet. Telnet, FTP, WWW-selain ja sähköposti ovat kovassa käytössä. Lähiverkkoa hyödyntävistä kirjastosovelluksista kannattaa mainita ainakin Ariel-dokumentinvälitysjärjestelmä. Arielissa lähtevät dokumentit skannataan ja lähetetään edelleen vastaanottavalle kirjastolle ja vastaanotetut dokumentit tulostuvat lasertulostimelle.
Lainaustoimistoon saadut uudet kaapelipylväät mahdollistivat verkkoon liitettyjen yleisömikrojen sijoittelun uudella tavalla. Kirjaston käyttäjien käytössä on 12 uutta tehokasta mikroa, joiden käyttöjärjestelmänä on Windows 95. Ohjelmista tärkeimmät ovat Word (versio 7.0), Exel (versio 7.0), PowerPoint-esitysgrafiikkaohjelmisto (versio 7.0) ja Netscape 3.0 Gold.
Telnet-sovelluksista on toistaiseksi käytössä vain Win95:n mukana tuleva vaatimaton telnet. Jatkossa harkitaan monipuolisemman telnetin asentamista koneisiin. Tämä mahdollistaisi myös nykyistä tehokkaamman kirjastotietokantojen käytön mikroilta käsin. Kirjastotietokantoja voi käyttää edelleen myös tätä tarkoitusta varten varatuilta päätteiltä. Kolme päätettä on varattu VTLS-kirjastojärjestelmää (TEEMU) varten, kaksi päätettä on TENTTU-tiedonhakujärjestelmää varten ja yksi LINDA-yhteisluettelojärjestelmää varten.
Mikroilta voi tulostaa lainaustoimiston hevosenkengässä olevalle verkkotulostimelle. Tulosteista joutuu maksamaan pienen sivukohtaisen korvauksen.
Kirjaston päivystävä informaatikko ja lainaustoimiston muu henkilökunta pyrkivät vastaamaan myös mikroilla olevien sovellusohjelmien käyttöä koskeviin kysymyksiin. Tiedotuskanavana on tkk.palvelut.kirjasto -uutisryhmä.