TSK - jotta ihmiset ymmärtäisivät toisiaan

Olli Nykänen

Miksi ihmeessä samoja termiongelmia pitäisi kerta toisensa jälkeen yrittää ratkoa eri paikoissa, eri ihmisten voimin ja kiusallisen erilaisin tuloksin?

Viestintä on yksi elämän laadun tärkeimmistä osa-tekijöistä: kukapa ei tahtoisi ymmärtää ja tulla ymmärretyksi oikein. Suurin osa viestinnästä perustuu kaikille tuttuun yleiskieleen, mutta sen ohella tarvitaan myös erikoiskieliä, joille on tyypillistä tiettyjen sovittujen ilmausten eli termien käyttö. Täsmällisiin käsitteisiin viittaavat termit ovat välttämätön työkalu esimerkiksi monilla tekniikan aloilla.

Yksi tärkeimmistä termistön hallinnan välineistä on sanastotyö. Hyvien sanastojen välttämättömyyden ymmärtävät kaikki, jotka ammatikseen tekevät työtä selkeän ja ymmärrettävän tekstin tuottamiseksi. Hyvät sanastot eivät kuitenkaan synny itsestään, eivätkä markkinavoimat välttämättä vakiinnuta uusille käsitteille tarkoituksenmukaisia nimityksiä. Tarvitaan tietoista panostusta järjestelmälliseen sanastotyöhön ja sen tulosten levittämiseen. Se maksaa itsensä takaisin: kun viestintä termistönkin osalta selkeytyy, tehostuu ihmisten kanssakäyminen - aikaa ja rahaa säästyy moninkertaisesti.

Palveleva sanastotyön asiantuntija

Tekniikan Sanastokeskus (TSK) kehittää ja tarjoaa sanastotyöhön liittyviä palveluja, tarkoituksenaan saada aikaan etenkin suomen- ja ruotsinkielisiä erikoisalojen sanastoja. TSK:n palveluista hyötyvät kaikki, jotka haluavat hallita alansa käsitteistön tai muuten tarvitsevat tietoja termeistä.

TSK:n palvelumuodoista merkittävimmän osa-alueen muodostavat sanastoprojektit, joita on 1970-luvulta alkaen tehty useita kymmeniä. Uusimpiin sanastoihin kuuluvat mm. Telepalvelusanasto (TSK 26), Ympäristösanasto (TSK 27) sekä keväällä 1998 valmistuva Multimediasanasto. Suomen EU-jäsenyyden myötä TSK on saanut myös useita toimeksiantoja Euroopan komissiolta. Niistä suurimmat ovat koskeneet suomenkielisen termistön keruuta komission Eurodicautom-termipankkiin (http://www2.echo.lu/edic). Näissä merkeissä onkin pitänyt kiirettä: TSK on yhteistyökumppaneineen toimittanut komissiolle parissa vuodessa noin sata tuhatta termiä ja kymmenisen tuhatta määritelmää.

Projekteissaan TSK hyödyntää terminologian teoriaan perustuvia sanastotyön menetelmiä, joita se soveltaa ja kehittää kansainvälisten standardien pohjalta. Näitä menetelmiä on kuvattu mm. Sanastotyön käsikirjassa (SFS-käsikirja 50) sekä englanninkielisessä Guide to Terminology -kirjasessa (Nordterm 8), ja TSK järjestää asiakkailleen myös niitä koskevaa koulutusta ja konsultointia.

Termipankki - myös Internetissä

Sanastotyön tulokset - myös muiden kuin TSK:n aikaansaamat - TSK kokoaa termipankkiin, josta nykyisin on oikeastaan kaksi versiota, julkinen TEPA (http://www.tsk.fi/info/tepa1.html) sekä TSK:n sisäisessä käytössä oleva termipankki. TEPA perustettiin yhteistyössä TKK:n kanssa jo 1980-luvulla, mutta vasta viime syksynä avattu www-käyttöliittymä (http://otatrip.hut.fi/tkk/tepa) on lopullisesti tuonut sen termitiedon tarvitsijoiden ulottuville. Toukokuun 1998 loppuun saakka kestävä ilmainen koekäyttö on osoittautunutkin melkoisen suosituksi.

Termipankin lisäksi TSK tarjoaa Internetissä paljon muutakin. TSK:n www-sivustolta (http://www.tsk.fi) löytyy paitsi TSK:n toiminnan, julkaisujen yms. perinpohjainen esittely, myös runsaasti tietoa sanastotyöstä yleensä. Lisäksi sivustolla julkaistaan pienehköjä erikoissanastoja (http://www.tsk.fi/san), joista ensimmäisenä avattiin syksyllä 1997 pieni Internet-sanasto. TSK:n sivuilla on luonnollisesti myös paljon linkkejä muualla Internetissä oleviin terminologisiin palveluihin ja lisätietoihin.

Monipuolista yhteispeliä

Muita TSK:n toimintamuotoja ovat termipalvelu, sanastoihin ja sanakirjoihin erikoistunut kirjasto, tiedotuslehti Terminfo sekä terminologia-alan kansainvälinen yhteistyö. Termipalvelussa käsitellään asiakkaiden yksittäisiä termiongelmia, joista monet liittyvät ammattitekstien kääntämiseen. Kysymyksiä voi esittää puhelimitse, (09) 608 876, faksitse, (09) 608 859 tai sähköpostitse, termipalvelu@tsk.fi. Muille kuin TSK:n jäsenille palvelu on maksullista.

Erikoisalojen sanastotyössä tarvitaan aina sekä kohdealan että terminologian asiantuntemusta. TSK tekee siksi tiivistä yhteistyötä suomalaisen elinkeinoelämän, eri alojen tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä standardointiorganisaatioiden kanssa. Monipuoliset kontaktit eri alojen huippuammattilaisiin takaavat myös sanastotyössä parhaan mahdollisen tuloksen.

TSK itse on rekisteröity yhdistys, jonka jäsenyys on omiaan kaikille yrityksille, järjestöille, valtion laitoksille ja muille yhteisöille, jotka haluavat edistää eri alojen sanastotyötä ja jotka tarvitsevat tämän työn tuloksia. Jäseniä on jo noin sadan verran, niiden joukossa mm. Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen korkeakoulu, VTT, Nokia ja Neste.

Huolellinen sanastotyö kannattaa

Jotkut luulevat sanastotyötä tarpeettomaksi ja kalliiksi puuhasteluksi - ja onhan se, jos työtä tehdään hihasta vedetyin menetelmin ja vailla selkeitä tavoitteita. Kaikkein kalleimmaksi käy kuitenkin sanastotyön laiminlyönti. Eri työpaikoissa kuluu usein aivan liikaa aikaa ja rahaa siihen, että etsitään käännöstä ammattitermille, selvitetään tärkeässä asiakirjassa olevan ilmauksen merkitystä tai käydään jopa oikeutta vain siksi, että jotakin termiä on käytetty sopimustekstissä huolimattomasti. Eivätkä asiat voi olla hallinnassa, jos niitä kuvaava termistö on retuperällä.

Useimmiten sanastontarve on tehokkainta tyydyttää määrälaajuisen sanastoprojektin avulla. Sopiva projektin kesto on puolesta kahteen vuotta. Suuret urakat kannattaa yleensä pilkkoa osiin, jotta tulosten käyttöönotto nopeutuu. Sanastoprojekti on organisoitava huolellisesti, mikä merkitsee mm. sitä, että pääosa käytännön töistä kannattaa antaa ammattiterminologin tehtäväksi.

Kalleinta sanastotyössä on osallistujien tekemä työ. Jo yksi parin tunnin mittainen kokous, jossa kymmenen asiantuntijaa setvii alansa termistöä, aiheuttaa näiden työnantajille helposti 10 000 markan kustannukset. Ammattiterminologia käyttämällä voi kuitenkin säästää jopa puolet projektin kokonaiskustannuksista, eikä tulosten laatukaan siitä ainakaan huonone.

Tekniikan Sanastokeskus

Albertinkatu 23 A 12

00120 Helsinki

puhelin (09) 2709 1060

faksi (09) 608 859

sähköposti tsk@tsk.fi

Internet http://www.tsk.fi

Paluu artikkeleihin