Mitä mieltä Alvar Aalto olisi?

Tänä vuonna Suomessa vietetään ja viestitetään monin tavoin Alvar Aallon syntymän 100-vuotisjuhlasta. Täällä maailmankuulun arkkitehdin suunnittelemassa kirjastossa toimimme arvokkaissa puitteissa, mutta silti asiakkaat ja työntekijät saattavat kokea ympäristön ja huonekalut arkipäiväisinä ja jopa ongelmallisina. Lähes 30-vuotiaassa rakennuksessa on jo korjattavaa ja paljonkin toiminnallisen kehittämisen tarpeita. TKK:n rakennussuojelun opintojaksolla syyslukukaudella 1997 arkkitehti Pirkka Hellman ja meksikolainen vaihto-opiskelija Annette Arámbula saivat aiheekseen pääkirjaston rakennusinventoinnin. Rakennussuojelulla pyritään säilyttämään kohde hyvässä kunnossa sen omilla ehdoilla. Ohessa mielenkiintoinen artikkeli arkkitehtien näkökulmasta.

Kirjaston toisen kerroksen, esimerkiksi lainaustoimiston hevosenkengän, toimivuuteen ja asiakaspalveluun liittyy myös toinen tässä numerossa julkaistava kirjoitus, ns. salityöryhmän loppuraportin lyhennelmä. Vuoden 1997 alussa perustettiin seitsemän hengen työryhmä laatimaan ehdotuksia asiakaspalvelun uudistamiseksi enemmän "yhden luukun" -periaatteella toimivaksi. Ryhmä asetti työlleen kolme tavoitetta: asiakaspalvelun ja neuvonnan sujuvoittaminen, atk:hon liittyvät muutokset sekä opasteiden uusiminen. Viimeksi mainitusta enemmän myöhemmin. Osa ryhmän ehdotuksista on hyväksytty ja ne toteutetaan vähitellen. Juttu kiinnostanee myös asiakkaita: näkeehän siitä mitä asiakkaiden parhaaksi on suunnitteilla.

Lehdessämme on ollut tapana esitellä yhteistyökumppaneitamme. Tällä kertaa vuorossa on Tekniikan sanastokeskus, jonka termitietopankki TEPA on käytettävissä Tenttu-tiedonhakujärjestelmän ja www:n kautta. TSK:lla itsellään on varsin kiinnostavat www-sivut mm. Internetiin liittyvine pienine sanastoineen. Esimerkiksi tekniikan alueella sanastotyötä tarvitaan jatkuvasti; toimintaympäristön muutuessa kielikin muuttuu, elää ja hämmästyttää monia.

Tekniikan ihmeteltävästä kehityksestä kertoo Ilkka Heikkisen silminnäkijäkertomus www:n hapuilevasta alkutaipaleesta. Missähän tekniikan kehityksen vaiheessa olemme viiden vuoden kuluttua? Miten kirjasto palvelee asiakkaita kymmenen vuoden kuluttua? Seuraavassa numerossa mikrotukihenkilömme jatkaa tarinaansa.

Kehitys on ollut niin nopeaa, että verkko- TietäNet alkoi liiankin pian näyttää epämuodikkaalta ja muutenkin vähän rupsahtaneelta. Kun aloitimme vuonna 1995, elektroninen julkaiseminen oli vasta lähtökuopissaan. TietäNetin verkkoversion rakenne ja ulkonäkö on uusittu. Kolmevuotiaalle on tehty nuorennusleikkaus vai olisiko se käynyt muuttumisleikissä. TietäNetiä on nyt myös entistä helpompi lukea ja selata.

Jaana Marvia

Paluu etusivulle