Materiaali- ja kalliotekniikan osaston kirjasto

Jaana Marvia

Materiaali- ja kalliotekniikan osaston kirjaston vakituista hoitajaa Annakaija Halosta on tuurannut Marjo Oikkonen elokuusta 1997 lähtien. Sijaisuus jäi melko lyhyeksi, sillä hän siirtyi TKK:n arkkitehtiosaston kirjastoon maaliskuun alusta. Marjo Oikkonen kertoi "vuoriosaston" kirjastosta ja vähän itsestäänkin vieraillessani siellä tammikuun puolivälissä. Kiersimme Marjon kanssa kirjastossa ja silmäsimme pieniä tehokkaasti käytettyjä useassa tasossa sijaitsevia tiloja.

Astuimme sisääntulotasolta alaspäin oikealle pieneen lukusaliin, josta avautuu näkymä suoraan luontoon lasiseinämän läpi. Maisema aivan kuin rauhoittaa satunnaisenkin kävijän. Toisessakin kulmauksessa vasemmalla on pieni suljetumpi työskentelytila. Kävelimme sen takaa edelleen alaspäin vanhempia lehtivuosikertoja sisältäviin varastoihin. Opiskelijoita istui myös lehtivaraston pitkän pöydän ääressä maanalaisessa tilassa. Hämmästyttävää, että he viihtyvät niin eristetyssä tilassa. Palasimme varastohuoneista kirjastonhoitajan erillään sijaitsevaan työhuoneeseen ja aloitimme juttutuokiomme.

Perustietoja kirjastosta, aukioloajat?

Kirjasto on avoinna kuten osastokin ma-to 7.45-20.00 ja pe 7.45-18.00, aattoina 16.00 asti, la ja su suljettu, kesäaikana 8.00-16.00. Sillä tavoin opiskelijat ja tutkijat voivat käydä kirjastossa, lainaamassakin omatoimisesti aukioloaikojen puitteissa. Kirjastonhoitajan virka-aika on 8.00-15.45.

Lainaus?

Kirjaston pöydällä on kaukopalvelutilaus- ja lainakuitteja sekä ohjeita niiden täyttämiseksi. Asiakkaat täyttävät lainakuitit omantunnon mukaan ja sujauttavat ne laatikkoon.

Atk-lainaus?

Siitä ei ole juuri puhuttu. Ehkä voisi ajatella, että opiskelijat lukisivat jollain tassulla tarran ja lainaisivat siten "automaattisesti". Tarvittaisiin ehkä toinen työntekijä valvomaan lainausta. Minä itse olisin atk-lainauksen kannalla siksi, että nykyisin kun lainassa olevaa teosta kysytään, joudun tavantakaa kysymään sitä lainaajalta, esimerkiksi joltain professorilta tai tutkijalta, joka ei tietenkään ole juuri silloin satu olemaan paikalla. Valitettavan usein joudun myymään eioota ja odotuttamaan asiakasta jopa viikon. Se tuntuu pahalta, että en voi toimittaa kirjoja heti. Atk-lainauksessa tietäisi ehkä paremmin, missä julkaisu on. Siinäkin tosin joku voi vetää kirjan välistä teille tietymättömille rekisterissä olevalta lainaajalta. Toisaalta taas osastolla tehdään tutkimustyötä ja joku saattaa tarvita tiettyä kirjaa pitkänkin aikaa. On luonnollista, että kirjat ovat laboratorioissa.

Karhunta?

Olen pitänyt periaatteena karhuta kirjaa, silloin kun joku sitä kysyy ja se on lainassa, eikä ole toista kappaletta. Karhuaminen on verrattain kallista, joten sitä ei kannata tehdä systemaattisesti. Sähköpostinkin kautta voi hyvin kysellä kirjojen perään, etenkin opiskelijoilta.

Tänne voi tulla kuka tahansa?

Kyllä, tämä on avoin kirjasto. Kuka tahansa on tervetullut ja voi lainata niin diplomi- ja lisensiaattitöitä, väitöskirjoja ja kirjojakin. Lehtiä ei lainata. Kurssikirjoja ei periaatteessa lainata, mutta pyynnöstä kirjan voi saada lainaksi viikonlopuksi.

Miten paljon asiakkaita käy paikan päällä? Opiskelijoita näkyy istuvan lukupaikoilla.

Päivittäistä tilastoa kävijöistä ei ole, mutta kuukausittain käy 1000-1500 asiakasta, kesäkuukausina vähemmän. Koko vuonna 1997 tilastoitiin noin 21 000 kävijää. Toisaalta olen huomannut, että laskuriamme pitää välillä herätellä!

Uusi asiakasmikro?

Sen saaminen on ollut monen monen vuoden ajan toiveena, nimenomaan mikro CD-ROM -lukuasemalla. Vähän ennen vuodenvaihdetta sain osastonjohtajalta luvan sen hankkimiseksi. Se on nyt ihan tuliterä (14.1.98) eikä sitä ole vielä asennettu verkkoon. Konetta ei muuten ole ostettu suoraan kaupasta, vaan se on koottu osastolaisten voimin. Nyt täytyy vain ryhtyä miettimään, mitä CD-ROMeja kannattaisi hankkia, mistä olisi hyötyä erityisesti diplomitöitään tekeville opiskelijoille. Emme suinkaan aio hankkia samoja CD-ROMeja, mitä pääkirjastossa jo on.

Elektroniset lehdet?

Elektronisista lehdistä ... Meillä ei ole ollut kovin paljon puhetta asiasta. Jos jonkun lehden mukana on tullut ilmoitus siitä, että ko. lehteä voi lukea verkosta ja mukana on ollut salasanat jne. - olen pyrkinyt lähettämään tiedon siitä laboratorioihin, joissa on kuitenkin innokkaita kokeilijoita. En sillä tavalla ole keskustellut heidän kanssaan asiasta, että tietäisin kuinka paljon elektronisia lehtiä luetaan. Paperimuotoisiakin lehtiä tilataan vielä paljon eli kaikkiaan 114 lehteä, 9 vähemmän kuin 1997.

Kirjasto saa oman viipaleensa osaston budjetista, mutta siihen ei sisälly muita julkaisuhankintoja kuin New Scientist, Helsingin Sanomat ja muutama muu lehti, ei ainuttakaan kirjaa. Lehdet ja kirjat maksetaan laboratorioiden vastuualueista. Henkilökunta pyytää minua tilaamaan julkaisuja esimerkiksi jonkin mainoksen perusteella. Hankinta viekin suuren osan työajastani, kirjojen ja lehtien tilaaminen ja hoitaminen.

Kirjaston asema?

Mielestäni osaston kirjastoa pidetään tarpeellisena ja se halutaan säilyttää. En ole huomannut mitään päinvastaista. Esimerkkinä voin mainita, että kaukopalvelutilauksia tehdään myös tämän kirjaston kautta. Tutkijat pyytävät esimerkiksi selvittämään jotain tutkimuksen viitettä ja kääntyvät yleensäkin mielellään oman kirjaston puoleen ja yrittävät saada kaiken tätä kautta eivätkä mielellään lähde minnekään kauemmaksi.

Päällimmäisenä mielessä?

Asikasmikron asentaminen on päällimmäisenä suunnitelmissa. CD-ROMeista sopiminen ja niiden hankkiminen teettää varmasti töitä. Varmaan tullaan järjestämään jonkinlainen aivoriihi henkilökunnan, laboratorioiden, kanssa.

Täällä ei ole enää tilaa yhdellekään uudelle kirjalle, vain kurssikirjahyllyssä on tilaa. On vain hyvä tällä hetkellä, että kirjat menevät laboratorioihin. Siellä on varmaan hyllymetreinä toinen tämänmoinen kirjasto, jos ei enemmänkin. Vähän on kuulemma ollut suunnitelmissa uudet suuremmat tilat, mikä käytännössä menee varmaan 2000-luvun puolelle. Pitää toivoa.

Viihdyt aivan selvästi?

Kyllä, vaikka kuten sanoin, minulla ei ole kirjastokoulutusta. Siksi ns. elektroninen kirjasto ja sellainen materiaali ... Olisin alasta kiinnostunut, lisäkoulutuskin olisi varmaan paikallaan jatkoa ajatellen. Olen viihtynyt täällä, mutta olisi kiva kehittää itseään ja opetella lisää uutta.

Olet ollut töissä pääkirjastossakin. Minkälaista koulutusta ja työkokemusta sinulla on?

Koulutukseltani olen julkishallinnon ylioppilasmerkonomi - valmistuin keväällä 1996. Samana syksynä aloitin ulkomaankaupan jatkolinjan, mutta se ei antanut minulle mitään varsinaisesti uutta. Sain vihjeen TKK:n kirjaston kaukopalvelussa vapaana olleesta sijaisuudesta. Päätin aika lailla siltä istumalta jättää jatkolinjan. Menin syksyllä 1996 kaukopalveluun.

Olin siellä toukokuun 1997 loppuun asti ja alkukesän lainaustoimistossa. Minulla on niiltä ajoilta aivan mukavat muistot. Varsinkin kaukopalvelun aika oli merkittävää tätäkin sijaisuutta ajatellen. Ymmärrän nyt kirjastojen toimintaa kaukopalvelunkin kannalta: mitä tietoja tilauksissa tulee olla jne. Kaukopalvelussa oppi alusta alkaen, miten VTLS:stä julkaisuja haetaan jne., mikä on ollut aivan keskeistä työssäni. Lainaustoimistossa oppi sen, mitä asiakkaat tarvitsevat, miten lainaus toimii. Jotain jäi hampaankoloonkin: täällähän ei ole atk-lainausta. Täällä ollaan ikäänkuin ajasta jäljestä ja kirjoitellaan kuitteja. Molemmista pääkirjaston työpisteistä sain hyviä kokemuksia ja tavallaan potkua.

Lisätietoja osastosta: http://www.hut.fi/Yksikot/MateriaaliKallio/

Paluu artikkeleihin