TietäNet







ISSN 1238-5492
4. vsk


Pääkirjoitus

Artikkelit

Tiedotuksia

Palaute

Tilaus

Arkisto

Toimitustiedot

Etusivulle

TietäNet Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
1 / 1998

Wiisi Wuotta WWW:tä

Osa 1: pioneeriaika 1993-1995

Ilkka Heikkinen

Mitä jäi mieleen vuodesta 1993? Jos tuon kysymyksen olisi esittänyt vuoden 1993 viimeisenä päivänä, olisivat useimmat varmasti maininneet Yizhak Rabinin ja Jasser Arafatin kädenpuristuksen. Kädenpuristuksen, joka tuli maksamaan Rabinille hänen henkensä.

Tai sitten olisi mainittu Venäjän parlamentin vallankaappausyritys. Tuskin kukaan olisi muistanut ensimmäisen graafisen WWW-selaimen julkaisemista. En minäkään. Kukaan tuskin arvasi, että se tulee muuttamaan satojen miljoonien ihmisten työ- ja vapaa-ajan käyttöä radikaalisti parin vuoden sisällä ja sen lisäksi koko tiedonvälityksen kenttää voimakkaimmin sitten television keksimisen.

Internetistä toki puhuttiin paljon jo 1993. Bill Clintonin USA:n presidentiksi tulon myötä käsite "tiedon valtatie" mainittiin yhä useammin tiedotusvälineissä. Oli vain epäselvää, mitä sillä itse asiassa tarkoitetaan. Oma käsitykseni Internetistä oli epämääräinen: sähköposti, Gopher, online-tietokannat… Ne siis kaikki ovat Internetiä? Ja nuo kummalliset keskusteluryhmät, "uutisryhmät", joihin olimme systeemisuunnittelijamme johdolla tutustuneet keväällä? Kirjastoomme oli hankittu Ed Krol'in kirja "The Whole Internet", joka vaikutti yhtä sekavalta kuin koko aiheensa tuolloin. WWW:tä ei tuossa ensimmäisessä painoksessa vielä mainittu sanallakaan.

Ei mainittu myöskään kirjastossamme helmikuussa 1994 järjestetyissä "Internet-iltapäivissä", jossa kirjaston väkeä tutustutettiin Internetin käyttöön. Se olikin varmasti viimeinen hetki, jolloin Internetistä voitiin puhua ilman WWW:tä, sillä nyt tapahtumat alkoivat kehittyä nopeasti.

Keväällä 1994 edellisenä vuonna julkaistu NCSA:n Mosaic -WWW-selain teki maihinnousunsa myös TKK:lle. Uutta välinettä esiteltiin Maarintalon pääteluokassa, "akvaariossa", jonne pääkirjastostakin lähti iskuryhmä ottamaan selvää, mistä oikein oli kysymys. Pääteluokassa oli sekä mustavalkoisia että värillisiä X-päätteitä. Minulle sattui mustavalkoinen pääte, mutta se ei haitannut mitään, koska vaikutelma oli melkoinen. Sivuja oli jo tuolloin yllättävän paljon, ja ne olivat nykymittapuun mukaan hyvin yksinkertaisia. Vakuutuin kuitenkin välittömästi, että olin nähnyt tulevaisuuteen. Tunne oli hieman samantapainen kuin seuratessani 1987-1988 Viron tapahtumia. Nyt se alkaa… Viron tapahtumia olin tosin osannut odottaa, tätä en.

Tilaisuudessa ilmoitettiin, että halukkaat voivat jäädä tekemään oman kotisivun esittelyn jälkeen. Oman kotisivun? Juuri kun ensi kerran näin, miltä sellainen näyttää. Ajankohta oli ehdottomasti liian aikainen, varsinkin kun nyt neljän vuoden jälkeen sivuni ei ole vieläkään valmis…

Maagisen Mosaic-ohjelman ilmoitettiin olevan saatavissa myös PC:n Windows-ympäristöön. No sellainenhan oli heti saatava! Mutta nyt tulikin kylmä suihku. Jotta selain toimisi, täytyisi olla käytettävissä TCP/IP -protokolla. Sellaistahan meillä ei ollut, oli vain hidas 9600 bps pääteyhteys. Sillä pystyi käyttämään WWW:tä tekstimuodossa, ja eihän se ollut mitään täyden graafisuuden rinnalla. Sehän näytti aivan Gopherilta. WWW:tä selasimmekin aluksi Gopherissa olleen linkin kautta, kunnes keksimme, että kirjoittamalle kehotteeseen www, ei Gopheria tarvinnut ensin käynnistää.

Pääkirjaston mikroverkon rakennus oli vasta alussa. Se toisi suoran Internet-yhteyden, mutta ehkä vasta vuoden parin päästä. Kesällä -94 saatiin sentään ensimmäinen WWW-pääte asiakastiloihin. Oma työpisteeni verkottuisi kuitenkin vasta paljon myöhemmin.

Mutta jos se kuitenkin onnistuisi 9600 bps-nopeudella, vaikka hitaasti? Tuleehan dataa sisään kuitenkin. Ei onnistu, sanoivat asiantuntijat. Mutta "mahdoton ei ole Gallian kieltä" sanoi Asterix, joten lokakuussa 1994 newyorkilainen Peter Brooks teki ohjelman, jolla WWW:tä voitiin selata graafisesti hitaalla pääteyhteydellä. Se käytti pohjanaan tekstimuotoista Lynx-selainta, mutta pystyi kuitenkin näyttämään WWW-sivut aivan samoin kuin Mosaic.

Tuo SlipKnot -ohjelma aiheutti ennennäkemättömän virittelyn ympäri maailmaa. Olivathan lukemattomat korkeakoulujen opiskelijat ja työntekijät tilanteessa, jossa WWW haluttiin, mutta tekniikka ei sitä vielä mahdollistanut. Uutisryhmä comp.infosystems.www.users oli kohtauspaikka, jossa ohjelman käyttäjät ja myös sen tekijä keskustelivat ohjelman ominaisuuksista. Tuota alkuaikojen tunnelmaa tuskin enää saadaan takaisin. "Hei Peter, tämä ohjelma on loistava, mutta vielä parempi se olisi, jos siinä olisi…". - Muistan vieläkin, miltä tuntui, kun TKK:n kotisivu tuli kuin tulikin tietokoneeni näyttöruudulle kuvineen päivineen, ilman TCP/IP:tä.

Pian SlipKnotille ilmestyi kilpailija: Frank Wu:n I-Comm. Se oli samantapainen, mutta helpompi asentaa ja lisäksi nopeampi. Pian alkoi uutisryhmässä "sota" SlipKnotin ja I-Commin käyttäjien välillä. Vastakkain olivat SlipKnotin monipuoliset ominaisuudet ja I-Comm:in nopeus. Nyt kun näitä kahta selainta tuskin kukaan enää muistaa, ollaan taas tilanteessa, jossa kaksi selainta taistelee, mutta siitä enemmän tuonnempana.

Syksyllä 1995 koululaisten ja opettajien käyttämä Freenet-verkko täytti kaksi vuotta. Se pystyi tarjoamaan vain tekstipohjaisen liittymän Internetiin. Hetken mielijohteesta otin yhteyttä Freenetin ylläpitäjiin ja ehdotin I-Comm -selaimen ryhmälisenssin hankkimista Freenetille, jolloin se pystyisi tarjoamaan käyttäjille graafisen WWW-liittymän "kaksivuotislahjaksi". Ylläpitäjät innostuivatkin ajatuksesta ja Dipolista saapui ryhmä katsomaan kun demonstroin ohjelmaa. Lisenssi hankittiin, ja minut kutsuttiin kaksivuotisjuhliin "kunniavieraaksi". Olin estynyt saapumaan tilaisuuteen, mutta tein kuitenkin ohjelman käyttöohjeet, joita sitten jaettiin tilaisuudessa.

WWW oli nyt kuitenkin nopeasti muuttumassa. Netscape -selain oli noussut valta-asemaan, joten se alkoi tehdä HTML-kieleen omia lisäyksiään, jolloin muut selaimet eivät enää näyttäneet sivuja oikein.

Oli siis aika siirtyä käyttämään Netscapea. Se oli kuitenkin puhtaasti TCP/IP -pohjalla toimiva WWW-selain, joten sen käyttö ilman suoraa Internet-yhteyttä ei ainakaan onnistuisi. Vai onnistuisiko? Siitä enemmän ensi kerralla.

Paluu artikkeleihin