Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
1 / 1998
Wiisi Wuotta WWW:tä
Osa 1: pioneeriaika 1993-1995
Ilkka Heikkinen
Mitä jäi mieleen vuodesta 1993? Jos tuon kysymyksen
olisi esittänyt vuoden 1993 viimeisenä päivänä,
olisivat useimmat varmasti maininneet Yizhak Rabinin ja Jasser
Arafatin kädenpuristuksen. Kädenpuristuksen, joka tuli
maksamaan Rabinille hänen henkensä.
Tai sitten olisi mainittu Venäjän parlamentin vallankaappausyritys.
Tuskin kukaan olisi muistanut ensimmäisen graafisen WWW-selaimen
julkaisemista. En minäkään. Kukaan tuskin arvasi,
että se tulee muuttamaan satojen miljoonien ihmisten työ-
ja vapaa-ajan käyttöä radikaalisti parin vuoden
sisällä ja sen lisäksi koko tiedonvälityksen
kenttää voimakkaimmin sitten television keksimisen.
Internetistä toki puhuttiin paljon jo 1993. Bill Clintonin
USA:n presidentiksi tulon myötä käsite "tiedon
valtatie" mainittiin yhä useammin tiedotusvälineissä.
Oli vain epäselvää, mitä sillä itse asiassa
tarkoitetaan. Oma käsitykseni Internetistä oli epämääräinen:
sähköposti, Gopher, online-tietokannat
Ne siis
kaikki ovat Internetiä? Ja nuo kummalliset keskusteluryhmät,
"uutisryhmät", joihin olimme systeemisuunnittelijamme
johdolla tutustuneet keväällä? Kirjastoomme oli
hankittu Ed Krol'in kirja "The Whole Internet", joka
vaikutti yhtä sekavalta kuin koko aiheensa tuolloin. WWW:tä
ei tuossa ensimmäisessä painoksessa vielä mainittu
sanallakaan.
Ei mainittu myöskään kirjastossamme helmikuussa
1994 järjestetyissä "Internet-iltapäivissä",
jossa kirjaston väkeä tutustutettiin Internetin käyttöön.
Se olikin varmasti viimeinen hetki, jolloin Internetistä
voitiin puhua ilman WWW:tä, sillä nyt tapahtumat alkoivat
kehittyä nopeasti.
Keväällä 1994 edellisenä vuonna julkaistu
NCSA:n Mosaic -WWW-selain teki maihinnousunsa myös TKK:lle.
Uutta välinettä esiteltiin Maarintalon pääteluokassa,
"akvaariossa", jonne pääkirjastostakin lähti
iskuryhmä ottamaan selvää, mistä oikein oli
kysymys. Pääteluokassa oli sekä mustavalkoisia
että värillisiä X-päätteitä. Minulle
sattui mustavalkoinen pääte, mutta se ei haitannut mitään,
koska vaikutelma oli melkoinen. Sivuja oli jo tuolloin yllättävän
paljon, ja ne olivat nykymittapuun mukaan hyvin yksinkertaisia.
Vakuutuin kuitenkin välittömästi, että olin
nähnyt tulevaisuuteen. Tunne oli hieman samantapainen kuin
seuratessani 1987-1988 Viron tapahtumia. Nyt se alkaa
Viron
tapahtumia olin tosin osannut odottaa, tätä en.
Tilaisuudessa ilmoitettiin, että halukkaat voivat jäädä
tekemään oman kotisivun esittelyn jälkeen. Oman
kotisivun? Juuri kun ensi kerran näin, miltä sellainen
näyttää. Ajankohta oli ehdottomasti liian aikainen,
varsinkin kun nyt neljän vuoden jälkeen sivuni ei ole
vieläkään valmis
Maagisen Mosaic-ohjelman ilmoitettiin olevan saatavissa myös
PC:n Windows-ympäristöön. No sellainenhan oli heti
saatava! Mutta nyt tulikin kylmä suihku. Jotta selain toimisi,
täytyisi olla käytettävissä TCP/IP -protokolla.
Sellaistahan meillä ei ollut, oli vain hidas 9600 bps pääteyhteys.
Sillä pystyi käyttämään WWW:tä tekstimuodossa,
ja eihän se ollut mitään täyden graafisuuden
rinnalla. Sehän näytti aivan Gopherilta. WWW:tä
selasimmekin aluksi Gopherissa olleen linkin kautta, kunnes keksimme,
että kirjoittamalle kehotteeseen www, ei Gopheria tarvinnut
ensin käynnistää.
Pääkirjaston mikroverkon rakennus oli vasta alussa.
Se toisi suoran Internet-yhteyden, mutta ehkä vasta vuoden
parin päästä. Kesällä -94 saatiin sentään
ensimmäinen WWW-pääte asiakastiloihin. Oma työpisteeni
verkottuisi kuitenkin vasta paljon myöhemmin.
Mutta jos se kuitenkin onnistuisi 9600 bps-nopeudella, vaikka
hitaasti? Tuleehan dataa sisään kuitenkin. Ei onnistu,
sanoivat asiantuntijat. Mutta "mahdoton ei ole Gallian kieltä"
sanoi Asterix, joten lokakuussa 1994 newyorkilainen Peter Brooks
teki ohjelman, jolla WWW:tä voitiin selata graafisesti hitaalla
pääteyhteydellä. Se käytti pohjanaan tekstimuotoista
Lynx-selainta, mutta pystyi kuitenkin näyttämään
WWW-sivut aivan samoin kuin Mosaic.
Tuo SlipKnot -ohjelma aiheutti ennennäkemättömän
virittelyn ympäri maailmaa. Olivathan lukemattomat korkeakoulujen
opiskelijat ja työntekijät tilanteessa, jossa WWW haluttiin,
mutta tekniikka ei sitä vielä mahdollistanut. Uutisryhmä
comp.infosystems.www.users oli kohtauspaikka, jossa ohjelman käyttäjät
ja myös sen tekijä keskustelivat ohjelman ominaisuuksista.
Tuota alkuaikojen tunnelmaa tuskin enää saadaan takaisin.
"Hei Peter, tämä ohjelma on loistava, mutta vielä
parempi se olisi, jos siinä olisi
". - Muistan
vieläkin, miltä tuntui, kun TKK:n kotisivu tuli kuin
tulikin tietokoneeni näyttöruudulle kuvineen päivineen,
ilman TCP/IP:tä.
Pian SlipKnotille ilmestyi kilpailija: Frank Wu:n I-Comm. Se oli
samantapainen, mutta helpompi asentaa ja lisäksi nopeampi.
Pian alkoi uutisryhmässä "sota" SlipKnotin
ja I-Commin käyttäjien välillä. Vastakkain
olivat SlipKnotin monipuoliset ominaisuudet ja I-Comm:in nopeus.
Nyt kun näitä kahta selainta tuskin kukaan enää
muistaa, ollaan taas tilanteessa, jossa kaksi selainta taistelee,
mutta siitä enemmän tuonnempana.
Syksyllä 1995 koululaisten ja opettajien käyttämä
Freenet-verkko täytti kaksi vuotta. Se pystyi tarjoamaan
vain tekstipohjaisen liittymän Internetiin. Hetken mielijohteesta
otin yhteyttä Freenetin ylläpitäjiin ja ehdotin
I-Comm -selaimen ryhmälisenssin hankkimista Freenetille,
jolloin se pystyisi tarjoamaan käyttäjille graafisen
WWW-liittymän "kaksivuotislahjaksi". Ylläpitäjät
innostuivatkin ajatuksesta ja Dipolista saapui ryhmä katsomaan
kun demonstroin ohjelmaa. Lisenssi hankittiin, ja minut kutsuttiin
kaksivuotisjuhliin "kunniavieraaksi". Olin estynyt saapumaan
tilaisuuteen, mutta tein kuitenkin ohjelman käyttöohjeet,
joita sitten jaettiin tilaisuudessa.
WWW oli nyt kuitenkin nopeasti muuttumassa. Netscape -selain oli
noussut valta-asemaan, joten se alkoi tehdä HTML-kieleen
omia lisäyksiään, jolloin muut selaimet eivät
enää näyttäneet sivuja oikein.
Oli siis aika siirtyä käyttämään Netscapea.
Se oli kuitenkin puhtaasti TCP/IP -pohjalla toimiva WWW-selain,
joten sen käyttö ilman suoraa Internet-yhteyttä
ei ainakaan onnistuisi. Vai onnistuisiko? Siitä enemmän
ensi kerralla.
|