Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
1 / 1999

TKK:n kirjasto 150 vuotta

Maamme korkeakoulukirjastoista toiseksi vanhin, Teknillisen korkeakoulun kirjasto täytti 150 vuotta. Kirjasto on perustettu samalla kun oppilaitoskin ja se on kasvanut vuosien varrella keskuskirjastoksi. Tässä artikkelissa, joka perustuu prof. Elin Törnuddin kirjaston 150-vuotisjuhlassa 19.1.1999 pitämään juhlapuheeseen, kerrotaan kirjaston vaiheista ja henkilöhistoriasta.

Helsingin teknilllinen reaalikoulu aloitti opetustoimen vuoden 1849 alussa, jolloin myös aloitettiin koulua sekä yhteiskunnan muita lohkoja palvelevan kirjaston kehittäminen. Juhlavuoden kunniaksi on tutkittu korkeakoulun ja sen kirjaston vaiherikasta historiaa, josta seuraavia kirjastoon liittyviä poimintoja.

Päätoimista henkilökuntaa TKK:n kirjastolla ei ollut sen toiminnan ensimmäisten kahdeksan vuosikymmenen aikana: opettajien joukosta valittiin kirjastonhoitaja, joka luottamustoimen haltijana, oman toimen ohella vastasi kirjaston kehittämisestä. Apuna hänellä oli tuntipalkkaa nauttiva osapäiväinen amanuenssi ja vahtimestari. Kirjaston luottamustoimi ilmeisesti oli opettajia kiinnostava, antoihan se tilaisuuden kartuttaa kokoelmia oman mielenkiinnon mukaan. Opettajakollegion valitsemat kirjastonhoitajat olivat opettajakunnan vaikutusvaltaisimpia jäseniä, jotka menestyksellisesti osallistuivat koko silloisen Teknillisen reaalikoulun kehittämiseen.

Pitkäaikaisimpiin osapäiväisiin kirjastonhoitajiin kuuluivat Norjasta rekrytoitu rakennustaiteen opettaja Endre Lekve, sekä Itävallasta tullut rakennustekniikan opettaja Mikael Strukel, joka ei malttanut jättää kirjastoa edes jäätyään eläkkeelle, vaan jatkoi kirjastonhoitajana kuolemaansa asti.

Polyteknilliseksi opistoksi edenneen koulun apulaisjohtaja, eli tämän päivän vararehtoria vastaava henkilö, vapaaherra Karl Evert Palmén kehitti kirjastoa voimakkaasti 1890-luvulla, ennen siirtymistään Teollisuushallitukseen intendentiksi. Hänen seuraajansa oli mekaniikan opettaja Carl Emil Holmberg, sittemmin valtiopäivämies. Deskriptiivisen geometian opettaja Alexander Leonard Hjelmman eteni kirjastonhoitajasta Teknillisen Korkeakoulun johtoon, hänen rehtorikautensa kesti kaksi vuosikymmentä.

Ensimmäinen korkeakoulun ulkopuolelta tullut osapäiväinen kirjastonhoitaja, joka oli perehtynyt kirjastonhoitoon, oli Fil. tri. Paul Bernhard Nyberg. Hän palveli osapäivätoimisena kirjastonhoitajana lähes kolme vuotta, kunnes TKK:lle v. 1927 saatiin ensimmäinen päätoiminen kirjastonhoitaja, ja FK Juho Arvi Kemiläinen nimitettiin virkaan.

Juho Arvi Kemiläinen aloitti kirjaston amerikkalaisvaikutteita hankkineiden johtajien sarjan, joita on jo ollut kolme. Kirjaston palvelutaso koheni ratkaisevasti päätoimisen kirjastomiehen hoidossa. Kemiläisen ansioihin kuului mm. Dewey'n kymmenluokitusjärjestelmän tuominen 1910-luvulla USA:han suuntautuneelta pitkältä opintomatkalta. Talvisodan ensimmäisen päivän pommituksessa 30.11. 1939 kirjasto sai täysosuman ja töissä ollut kirjastonhoitaja Kemiläinen sokeutui, menehtyen silmäleikkauksen jälkeen v. 1941.

Sodan aikana kirjastoa hoiti o.t.o. professori John Palmén. Jatkosodassa 6.2 ja 7.2. 1944 välisen yön pommituksissa kirjastoon osui palopommi, ja siitä syntyneessä tulipalossa paloivat kaikki kokoelmat, luettelot ja jopa lainojen rekisteri. Teknillistä keskuskirjastoa oli kehitetty 94 vuotta: kokoelmien laajuus oli 47 000 nidettä, joista erityisesti vanhimmat olivat arvokkaita.

Kirjaston täystuhon jälkeen uudeksi kirjastonhoitajaksi tuli FM Marjatta Mertola, sittemmin Myrberg, joka oli ollut Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kirjastossa. Myöhemmin kirjastonhoitaja Myrberg sai ansaitusti ylikirjastonhoitajan ansioarvonimen, olihan hän pommituksissa lähes täysin tuhoutuneen kokoelman sijaan luonut uuden kokoelman tyhjästä. Lahjoituksia tuli suuria määriä kotimaasta ja ulkomailta, erityisesti Ruotsista.

Uusi, "väliaikainen" kirjastotila läheisessä varuskuntasairaalan rakennuksessa avattiin v. 1947, ja se oli käytössä 22 vuotta, aina Otaniemeen muuttoon asti.

Uuden kirjaston suunnittelua varten asetettu kirjastotoimikunta aloitti työnsä v. 1961, ensin akateemikko Erkki Laurila puheenjohtajana. Uuden kirjastorakennuksen arkkitehdiksi valittiin - sittemmin myös akateemikko - Alvar Aalto, joka ensin ehdotti lukusaliksi TKK:n päätalon kaltaista amfiteatterimaista tilaa. Tähän ei kuitenkaan kirjastotoimikunta halunnut suostua, ajatellen käytännön vaikeuksia kirjojen ym. siirtämisessä. Professori Aalto myöntyi muuttamaan suunnitelmiaan sittemmin toteutuneella tavalla.

Uuden kirjastorakennuksen sisustuksen suunnittelua valvoi Marjatta Myrbergin seuraaja kirjastonhoitajana vuodesta 1968, DI Elin Törnudd, yhteistyössä Alvar Aallon kanssa. Uusi kirjastorakennus Otaniemessä otettiin käyttöön v. 1970. Vuonna 1972 kirjastonhoitajan virkanimike muuttui ylikirjastonhoitajaksi, johon nimitettiin kirjastonhoitaja Elin Törnudd. Vuonna 1982 hänelle myönnettiin professorin arvonimi, ja hän toimi virassaan eläkkeelle siirtymiseensä asti v. 1991, jolloin hänen seuraajakseen nimitettiin nykyinen ylikirjastonhoitaja, prof. Sinikka Koskiala.