ISSN 1238-5492
5. vsk
Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
1 / 1999
Valokeilassa
Jaana Marvia
Tietänetin entinen päätoimittaja Jaana Marvia siirtyi heinäkuussa TKK:n erillislaitoksen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen informaatikoksi. Lehden toimitus pyysi häntä kertomaan kuulumisiaan ja mietteitään työtehtävien ja -yhteisön vaihtumisen jälkeen.
Lehden toimitus pyysi minua kuvailemaan urheilutyyliin "miltä nyt tuntuu", kun olen siirtynyt TKK:n pääkirjastosta pieneen erikoiskirjastoon YTK:lle. Oltuani kymmenen vuotta 50-60 työntekijän pääkirjastossa erilaisissa tehtävissä, viimeksi mm. TietäNetin päätoimittajana, siirryin TKK:n 25 hengen erillislaitoksen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen informaatikoksi. Minusta tuli ainoa ammattikuntani edustaja, informaatikko miltei ilman toimenkuvaa, noin 10 000 niteen kirjastoon. Kokoelmiin kuuluu kaikenlainen yhdyskuntasuunnitteluun liittyvä kirjallisuus, kuten kaupunkisuunnittelu, sosiologia, liikenne, arkkitehtuuri, ympäristöpolitiikka, eurooppalainen aluesuunnittelu jne.
Pääkirjastosta erilliskirjastoon
Aloitin työt täällä viime heinäkuussa. Huomasin, että parasta oli tarttua käytännön töihin, joita laitoksen muuton jäljiltä kirjastossakin oli riittämiin. Toimenkuvan kehittäminen alkoi vähitellen - siitä myöhemmin tarkemmin. Organisoin kirjaston eri palveluita niin, että se voi toimia kaikille avoimena erikoisalan kirjastona. Lisäksi työvoimatoimiston kautta saamani toimistosihteeri on miltei kokopäiväisesti käynyt kirjakokoelmaa läpi mm. atk-lainaukseen siirtymistä ennakoiden.
Tämä kaikkihan oli tuttua pääkirjaston ajalta. Mutta näkökulma laitoskirjastossa on mielestäni toinen. On katsottava asioita ennen kaikkea asiakkaan kannalta. Pääkirjastossa voidaan keskittyä suuren linjan kysymyksiin ja tietenkin erikoistua eri sektoreille. Erikoistuminen eli työskentely erilaisissa kausijulkaisualan asiantuntijaryhmissä talon ulkopuolella olikin pääkirjaston aikana työni ja viihtymiseni kannalta ensiarvoista. Suuri laitos toimii hierarkisemmin ja historian rasitteita niskassaan. Toisaalta siellä on mahdollisuus yhteistyössä eri toimintojen asiantuntijoiden kanssa päästä hyviin lopputuloksiin. Ainoana alan työntekijänä pienessä kirjastossa sinun itsesi pitää päästä hyvään tulokseen, eri alueilla. Erilliskirjaston ja pääkirjaston saumaton yhteistyö on toiminnalle molemmin puolin oleellista, esimerkkinä vaikkapa luettelointi ja kaukopalvelu. Luetteloinnin sujuvuuden olen huomannut erityisen tärkeäksi: tutkijoiden pitäisi saada julkaisut mahdollisimman nopeasti, ja sitä ennen julkaisujen pitäisi vielä ehtiä uutuusnäyttelyyn. Vastauksia kaikenlaisiin kysymyksiini olen saanut pääkirjastolaisilta entiseen tapaan.
YTK
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus vietti viime vuonna 30-vuotisjuhliaan. Laitos aloitti toimintansa YJK:na eli Yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutuskeskuksena vuonna 1968. Vuoden 1998 alusta Teknillisen korkeakoulun kolme laitosta, Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus (YTK), miljöörakentamiskeskus (MIL) ja rakennetun ympäristön tutkimuslaitos (RYT) yhdistyivät Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskukseksi (YTK).
YTK on Teknillisen korkeakoulun erillislaitos, joka harjoittaa yhdyskuntasuunnitteluun liittyvää monitieteistä tutkimusta ja alan jatko- ja täydennyskoulutusta. YTK:n rooli on valtakunnallinen, ja se toimii yhteistyössä yhdyskuntasuunnittelua ja kaupunkitutkimusta harjoittavien yliopistojen ja korkeakoulujen laitosten kanssa. Laitoksen toimintaa johtaa TkT arkkitehti Hilkka Lehtonen ja tutkimuspäällikkönä on FT arkkitehti Kimmo Lapintie.
YTK on järjestänyt alusta alkaen yhdyskuntasuunnittelijoiden jatko- ja täydennyskoulutusta. Yhdyskuntasuunnittelun "Pitkälle kurssille" valitaan hakemusten perusteella 30-40 henkilöä, joista paikoista noin puolet on varattu teknisten alojen edustajille (diplomi-insinöörit, arkkitehdit) ja puolet yhteiskuntatieteellisten ja muiden alojen edustajille. Lukuvuoden 1998-99 kurssin teemana on ollut Pätevä suunnittelija 2000. Lisäksi laitos järjestää lyhyempiä jatko- ja täydennyskoulutusseminaareja. Jatkotutkintoihin tähtääviä opiskelijoita, joilla on opintokokonaisuuksia laitokselta, on nykyisellään runsaat 20. Vuoden alusta on aloittanut toimintansa myös Kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun tutkijakoulu yhteistyössä mm. TKK:n arkkitehtiosaston kanssa.
YTK harjoittaa sekä akateemista alan perustutkimusta että tilaustutkimusta, joka palvelee suunnittelua sekä kaupunki- ja aluepolitiikkaa. Laitos pyrkii yhdistämään eri tieteenaloja ja tutkimusperinteitä, kuten suunnitteluteoriaa, kaupunkisosiologiaa, aluemaantiedettä, politiikan tutkimusta, yhdyskuntatekniikkaa, tiedotustutkimusta ja arkkitehtuurin teoriaa. Tutkimustoiminnalla pyritään vastaamaan alan ajankohtaisiin haasteisiin. Niitä ovat mm. suunnittelun ja kaupunkikehityksen kansainvälistyminen, kestävä kehitys, kaupunkipolitiikan uudelleenmäärittely ja suunnittelun kommunikatiivisuus.
YTK:n tilat sijaitsevat Otahallissa, osittain kauniiden merinäköalojen äärellä. Toiminnan laajentuessa nämäkin uudet ja remontoidut tilat ovat käyneet niukoiksi.
Informaatikon rooli ja tehtävät laitoksella
Informaatikon virka YTK:lla on uusi, vuonna 1998 perustettu, mutta ideana jo vanha. Ensimmäisen kerran informaatikon virka mainitaan konsulttityössä vuodelta 1986. Yhdyskuntasuunnittelun kentälle on toivottu tiedonvälittäjää ja koordinoijaa, minkä tehtävän katsottiin soveltuvan YTK:lle ja sen informaatikolle.
Ajan hammas ei ole kokonaan syönyt tuota selvitystä. Tehtäväni on kehittää viran toimenkuvaa vähitellen yhteistyössä laitoksen ja johtokunnankin kanssa. Myös omat kiinnostukseni otetaan luonnollisesti huomioon. Työaikaani joudun kuitenkin käyttämään tietopalvelun lisäksi paljon kirjastonhoitoon varsinkin näin alkuvaiheessa, www-sivujen tekniseenkin ylläpitoon ja julkaisutoimintaan liittyviin asioihin. Tiedonhaut, neuvonta ja uutuustiedottaminen ovat kuuluneet tehtäviini alusta alkaen.
Näen informaatikon roolin tämäntyyppisessä monitieteisessä pienessä organisaatiossa ennen kaikkea tukitoiminnaksi, jonka ajan kanssa olisi hyvä laajentua tiedonhallintatyyppisiin tehtäviin. Aluksi aikaa ja energiaa kuluu aivan perustavanlaatuisiin asioihin: palvelujen tunnetuksi tekemiseen henkilökunnalle, rutiinien organisoimiseen sekä kontaktiverkoston luomiseen. Olen selvitellyt mahdollisuuksia yhdyskuntasuunnittelun virtuaalikirjaston rakentamiseen. Erittäin tärkeänä koen tällä hetkellä elektronisiin aineistoihin liittyvän koulutuksen antamisen sekä yleensäkin Internetin tarjonnasta tiedottamisen.
Tulevassa koulutuksessa ja jatkuvassa tiedottamisessa pyrin ottamaan huomioon henkilökunnan kiinnostukset ja tarpeet, jotka tulevat minulle pikkuhiljaa tutummiksi. Yhdyskuntasuunnittelu on alana laaja, mielenkiintoinen ja käytännönläheinenkin. Kiinnostuksen kohteita YTK:lla on ympäristöpolitiikasta kulttuuriin, EU:n aluepolitiikasta elämyspsykologiaan, lapsista osallistuvassa suunnittelussa suunnitteluprofessioon, kirkosta ja kaupungista tieto- ja taito-eliitin asumispreferensseihin ... Työntekijöiltä ja asiakkailta muutenkin kuulen toteuttamiskelpoisia ideoita, ovathan he pohtineet kirjastoon ja julkaisuihin liittyviä asioita paljonkin omalta kannaltaan.
On virkistävää työskennellä keskellä erilaisen koulutuksen saaneita ihmisiä: on yhteiskuntatieteilijöitä, maantieteilijä, ympäristöpsykologi ja arkkitehteja, muitakaan unohtamatta. Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu; sellaista jonka muistan mielihyvällä kauan aikaa ja joskus sellaistakin joka saa kaipaamaan kollegiaalista yhteisymmärrystä. Mutta sitä pitää hakea sitten muualta.
Vaikka tämän jutun tarkoituksena ei ollutkaan varsinaisesti esitellä YTK:n kirjastoa, tervetuloa joka tapauksessa Otahalliin! Kuluvan vuoden aikana aion tehdä kirjastolle omat www-sivut, jolloin kirjastoa koskevia asioita voi tarkistaa myös sieltä.