2 / 2005

Oslon IFLA 2005 – keltanokat tiedon valtatiellä

Petteri Kivimäki
Mirja Lampola

Tänä vuonna Kansainvälisten kirjastojen ja kirjastojärjestojen liiton IFLANn konferenssi järjestettiin Oslossa, Norjassa teemalla World Library and Information Congress (WLIC): 71st IFLA General Conference and Council, ”Libraries – A voyage of discovery”. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta matkaan osallistuivat Irma Pasanen, Eva Tolonen, Petteri Kivimäki ja Mirja Lampola. Keväällä järjestettiin pääkirjastossa kahdelle ylimääräiselle henkilölle mahdollisuus osallistua tämän vuotiseen IFLAn konferenssiin ja näin allekirjoittaneet pääsivät ensikertalaisina matkalle mukaan.

Matka Osloon alkoi sateisesta Suomesta lauantaiaamuna 13. elokuuta ja päättyi torstai-iltana 18. elokuuta hämärtyvään alkusyksyn iltaan. Näihin konferenssipäiviin kuului runsas valikoima erilaista ohjelmaa niin että paikoitellen oli runsaudenpulaa. Ensimmäinen silmiinpistävä seikka oli järjestelyiden massiivisuus; osallistujiahan oli kaikilta mantereilta hyvinkin eksoottisista maista kuten Azerbaidzanista tai Malawista kaiken kaikkiaan noin 4000 henkilöä. Koska konferenssi järjestettiin Oslossa varsinkin skandinaavinen edustus oli runsasta.

Alusta alkaen päätimme keskittyä yleisesti kiinnostaviin ja kirjaston kannalta ajankohtaisiin aiheisiin. Joillekin päiville kertyi yllättäen pituutta kahdeksankin tuntia. Mirja keskittyi pitkälti seuraamaan bibliografisen valvonnan aluetta. Tähän osioon kuuluivat myös luettelointi ja luokitus/indeksointi. Kaikilla näillä osa-alueilla oli tehty standardisoimistyötä, josta erityisesti nousi esille funktionaalisen luetteloinnin kehittäminen (FRBR Functional Requirements for Bibliographic Records) teoriasta käytännön pilottivaiheeseen. Tätä aihetta oli jo käsitelty laajasti ennen IFLAn konferenssia pidetyssä Järvenpään satelliittikokouksessa 11-12 elokuuta. Auktoriteetteihin liittyviä asioita käsiteltiin myös laajasti. Mielenkiintoista oli kuulla miten Venäjän valtion kirjasto (Russian State Library) oli vuodesta 2003 lähtien alkanut kehittää auktoriteettijärjestelmää venäläisten maantieteellisten nimien hallinnoimiseksi. Historian saatossa venäläiset maantieteelliset nimet ovat muuttuneet monasti muun muassa vallanvaihdosten myötä. Pohjoismaiden bibliografisen valvonnan tämänhetkinen tila tuli myös monipuolisesti esille vapaakappalelainsäädännön ja kansallisten bibliogrofioiden osalta unohtamatta elektronisen aineiston tuomia haasteita kyseiselle työlle.

Paljon työtä oli tehty myös MARC 21 sekä UNIMARC -muotoisen datan siirtämisessä MARCXML muotoon ja päinvastoin, vaikka MARCXML oli esitelty laajemmalle yleisölle vain kolme vuotta aiemmin IFLAn Glasgown kokouksessa. Nämä osiot olivat hyvin teknisiä ja aukenivat parhaiten niille jotka olivat olleet asian kanssa konkreettisesti tekemisissä. Kongressin kirjasto ja yllättäen myös Venäjän kansalliskirjasto olivat käytännön toteutuksissa varsin pitkällä.

Kausijulkaisujen osiossa keskityttiin pitkälti e-lehtiin, niiden käyttöönsaamiseen sekä kustannustehokkuutteen niiden hankinnassa. Lehtikustannusten kasvu kaikkialla on lisännyt paineita luoda erilaisia malleja asian ratkaisemiseksi. Tulevaisuus ei tuo helpotusta. Yksi British Libraryn luennoitsijoista arvioi, että vuonna 2012 kaikista julkaistuista lehdistä pelkkiä e-lehtiä olisi 77% ja vastaava luku monografioiden puolella olisi 25%.

Knowledge management on yksi IFLA:n uusista jaostoista. Sen ensimmäinen kokoontuminen pidettiin vuonna 2004 ja tällä hetkellä siihen kuuluu 35 organisaatiojäsentä. Knowledge managementilla (KM) tarkoitetaan tiedon tai tietämyksen hallintaa. Sessiossa pidetyissä esityksissä käsiteltiin mm. kulttuurin vaikutusta oppimiseen ja tätä kautta myös tiedon ja tietämyksen hallintaan. Kulttuurisella ympäristöllä on suuri vaikutus oppimisprosessiin ja opittuihin asioihin. Tämän myötä kulttuurin sivuuttaminen aiheuttaa suuren tietomäärän sivuuttamisen. Kulttuuriset tekijät vaikuttavat myös suuresti ihmisten päätöksiin jakaa tai varastoida tietoa. Suurimpia esteitä tiedon jakamiselle ovat motivaation, esimiesten tuen ja luottamuksen, sekä yhteishengen puute. Yksilön tietotaidon jakaminen riippuu siitä koetaanko tämä oman aseman heikentämisenä vai oman arvostuksen vahvistumisena. Tämä puolestaan riippuu organisaation johdosta ja johtotavasta.

Oslo Spectrumissa sijaitsevassa näyttelytilassa oli nähtävillä IFLA:n yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden, kuten esimerkiksi eri kustantajien ja laitetoimittajien, tarjoamia tuotteita ja palveluja. Kahden päivän aikana näyttelytilassa oli myös nähtävillä IFLA:n jäsenorganisaatioiden pitämiä esittelyjä mitä erilaisimmista aiheista. Näiden joukossa oli myös Oulun yliopiston kirjaston esittelemä SmartLibrary – kirjaston mobiilipalvelut. SmartLibrary -palvelukokonaisuus tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden selata OULA-kokoelmatietokantaa langattomasti mobiileilla päätelaitteilla. Asiakas voi halutessaan pyytää palvelulta karttapohjaista opastusta etsimänsä kirjan tai kokoelman luo. Myös ns. maamerkkien, kuten esimerkiksi lainaustiskin, kopiokoneiden ja ryhmätyöhuoneiden sijainnin määritteleminen ja palvelusta hakeminen on mahdollista. Palvelun antama opastus perustuu käyttäjän dynaamiseen paikannukseen.

Konferenssin yhteydessä oli myös tarjolla mahdollisuus käydä tutustumassa Oslossa ja sen lähesyydessä sijaitseviin kirjastoihin ja tietopalveluihin. Petteri käytti mahdollisuutta hyväkseen ja vieraili Oslo University Collegen oppimiskeskuksessa. Oslo University Collegella on kaikkiaan viisi oppimiskeskusta, joissa työskentelee yhteensä 40 työntekijää. Oppimiskeskuksista suurin toimii vanhassa panimo rakennuksessa, joka lopetti toimintansa vuonna 1990. Vuonna 1992 rakennus muutettiin kirjastoksi ja siitä edelleen tänä päivänä 13 henkilöä työllistäväksi oppimiskeskukseksi, jonka kokoelmien pääpaino on terveystieteissä ja kasvatuksessa. 1990-luvun puolivälissä kirjaston palveluja ruvettiin nykyaikaistamaan ja kehittämään opiskelijoiden tarpeita ja odotuksia paremmin vastaaviksi. Kolme vuotta kestäneen muutoksen aikana kokoelmista poistettiin vanhentunutta kirjallisuutta sekä panostettiin uusien atk-laitteiden hankintaan ja kokonaismäärän lisäämiseen. Vuosituhannen vaihteessa toimipisteen nimi vaihtui kirjastosta oppimiskeskukseksi. Suurimman oppimiskeskuksen yhteydessä toimii myös Audio visual –yksikkö, joka vastaa teknisen tuen antamisesta oppimiskeskuksille, sekä myös tietoteknisen opetuksen antamisesta opiskelijoille.

Virallisen ohjelman jälkeen aikaa ei jäänyt paljoakaan ylimääräistä. Holmenkollenin hyppytorniin tuli kuitenkin tutustuttua. Maisemat yli Oslon olivat huikaisevat, vaikka päivä olikin hieman sumuinen. Toinen vierailukohde oli Edvard Munchin taidemuseo, joka sijaitsi kävelymatkan päässä konferenssialueesta. Silminpistävää täällä oli taiteen lisäksi sisäänkäynnin turvajärjestelyt. Kaiken kaikkiaan kokous oli varsin opettavainen ja hyvin avartava kokemus. Kokous tarjosi valtavan määrän erilaista informaatiota sekä loistavan tilaisuuden tutustua ja vaihtaa kokemuksia aivan erilaisista lähtökohdista ja ympäristöistä tulevien kirjasto- ja tietopalvelualan ammattilaisten kanssa. Konferenssin päätöstilaisuudessa valittiin myös ensi vuoden pitopaikka, eksoottinen Soul.