“Just do it” – kirjastot ja Web 2.0
Jaana Marvia
Otsikossa mainitun kehoituksen toimeen tarttumisesta uusien Web-sovellusten käyttöönotossa esitti useampi tämänvuotisen Internet Librarian International -konferenssin puhujista. Konferenssi järjestäjänään Information Today Inc. pidettiin 8.− 9. lokakuuta Lontoon Kensingtonissa.
Kullakin ajalla hullutuksensa?
Kokeilemalla oppii, epäileviä vastalauseita ei kannata kuunnella liikaa, oli näin luennoitsijoiden keskeinen sanoma tähän kirjasto- ja informaatioalan merkittävään tapahtumaan kokoontuneelle yleisölle. Esityksissä samanaikaisesti myönnettiin, että uudenlaisten palvelujen kehittäminen oli vaatinut suuressa määrin työtunteja ja aherrusta eivätkä Web 2.0 -sovellukset sinällään vapauta kurinalaisesta suunnittelusta ja ylläpidosta. Blogeilla, wikeillä ja muilla verkkopohjaisilla sovelluksilla on etunsa, mutta ne eivät ole mitään taikasauvoja, joilla kirjastolle loihditaan menestystä verkossa. Yksittäisistä tekniikoista esimerkiksi multimedia sopisi moneen tarkoitukseen ja nuoremmille asiakasryhmille, mutta sen tuottamiseen tarvitaan erityistaitoja ja aikaa.Web 2.0 -ilmiötä ja sen tytärilmiötä Kirjasto 2.0 (Library 2.0) on osa suomalaisten kirjastojen työntekijöistä saattanut tarkastella turvallisesti pienen välimatkan päästä pitäen niitä jopa vain nuorison kommunikaatiovälineinä ja pelikenttinä tai teknologian hype-tuotteina. Yhteisöllisten palvelujen syntyä on kirjastoissa kuitenkin seurattu tiiviisti ja kokeilunhaluisimmat ovat Suomessakin ehtineet perustamaan esimerkiksi kirjastoblogeja ja -wikejä, jos ei vielä asiakkaille niin sitten kollegoille.
 |
|
| Internet Librarian International 2007 - konferenssin www-osoite on http://www.internet-librarian.com/index.shtml. |
Avauspuheenvuoro herätteli
Myös konferenssin avauspuheenvuoron pitänyt Stephen Adamsin (SirsiDynix) mielestä kirjastojen pitää olla itse mukana kokeilemassa Web 2.0:n välineitä ja muodostaa käsitys niiden käyttökelpoisuudesta kokeilun pohjalta. Hän haastoi kirjastot tekemään oikeita asioita, näkemään miten nykynuoret eivät hyväksy ”totuuksia” sellaisenaan, huomaamaan miten liikkuvuus ja pienlaitteiden kehitys ja suuret tiedonsiirtonopeudet tulevat vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen ja myöntämään, etteivät hienostuneet Boolen logiikat ole sitä, mitä suuret käyttäjäjoukot haluavat. Hän - monen muun viime aikojen strategin lailla - kehotti kirjastoja olemaan lähellä asiakkaita siellä, missä hekin toimivat. Puhuja huomautti kirjastojen olleen kautta aikojen sosiaalisen kohtaamisen tyyssijoja, silmiä ei pidä sulkea nyt verkkoyhteisöllisyyden edessä.Adamsin näkemyksenä oli, ettei kirjastojen rooli ole pohjimmiltaan muuttunut: ydintehtävänä on auttaa asiakasta tarkentamaan ja ymmärtämään syvemmin tiedonhaun tehtäväänsä ja antaa hänelle myönteinen kokemus kirjaston palveluista. Kirjastojen vahvuutena on ”miksi”- ja ”kuinka”-kysymyksissä avustaminen, kun taas Google ja muut hakupalvelut ovat jo pitkään pystyneet paremmin vastaamaan ”kuka, mikä, milloin”-kysymyksiin.
Asiantuntevan ja kantaaottavan avausluennon jälkeen konferenssi jatkui muutamalla raiteella keskittyen tänä vuonna paitsi Library 2.0 -teemoihin myös hakupalveluihin, tiedon hallintaan ja hakemiseen, informaatiolukutaitoon ja avoimen saatavuuden kysymyksiin. Esitykset olivat käytännönläheisiä ja lähellä kirjastojen arkea niin kuin seuraavassakin mainittava kirjastoille tarkoitettu jo 150 kirjastossa ja muussa alan organisaatiossa kopioitu verkkokurssi.
23 asiaa opittavaksi
Kirjastojen työntekijöiden Web 2.0 -hämminkiä helpottava opetusohjelma on lähtöisin USA:sta nimellä ”23 Things”, jonka pohjalta Pohjoismaista esimerkiksi Tanskassa on kehitetty oma ”23 ting”-ohjelma. Työntekijät tutustuvat Web 2.0:n teknologioihin 23 tehtävän avulla yhdessä tai yksinään hauskalla mutta systemaattisella tavalla. Kööpenhaminan, Randersin ja Herningin kirjastot ovat perustaneet oman blogin koulutusohjelmalleen.Web 2.0:n perusteiden opettelun lisäksi oppia voi ottaa ulkomaisista kokeiluista ja hyväksi havaituista käytännöistä. Konferenssissa esiteltiin lukuisa määrä kirjastojen Web 2.0 –sovelluksia eri maista. Teknologioita ja yhteisöllisyyttä on otettu vähitellen haltuun sekä yleisissä että yliopistokirjastoissa.
Blogaten Bathissa ja wikiä Australiassa
Bathin yliopiston kirjaston työntekijä Kara Jones esitteli omaa pioneeriprojektiaan, jossa hän oli perustanut blogin tiedottaakseen vastaamiensa tieteenalojen edustajille elektronista aineistoista, koulutuksesta ja muista ajankohtaisista kirjaston asioista. Hän perusteli blogin käyttöä sillä, että sähköpostiviestit hukkuvat vastaanottajien laareihin ja että tutkijat eivät pidä viesteistä, jotka on tarkoitettu laajalle vastaanottajajoukolle räätälöimättä sisältöjä juuri heidän tarpeisiinsa. Blogia kukin voi seurata oman kiinnostuksensa ja ehtimisensä rajoissa. Kirjaston blogeissa on myös kommentointimahdollisuus. - Kokeilu onnistui niin hyvin, että tällä hetkellä kirjaston sivuilla on kolme blogia eri tieteenaloille ja yksi julkaisuarkistoasioille.Australian katolisen yliopiston (ACU) edustaja Peter Blake kertoi wikin käyttämisestä kirjaston tietopalvelussa. Tarkoituksena oli rakentaa wiki korvaamaan tietopalvelun käsikirja (reference desk manual. Kokeilusta oli luovuttava, sillä kirjastolla oli teknisiä ongelmia wiki-palvelussaan sen lisäksi, että he olivat aliarvioineet palvelun ylläpidon vaatiman työajan.
Testi ei mennyt hukkaan, vaan siinä saatiin oppia kantapään kautta wikien perustamista ja ylläpitämisestä. Wikin käyttötarkoitus, keskeisimmät aihealueet ja ohjelmistossa tarvittavat ominaisuudet on lukuisten muiden seikkojen lisäksi määriteltävä tarkasti projektin alkuvaiheessa. Wiki tarvitsee aina taustakseen yhteisön eikä sitä voi suunnitella eikä toteuttaa erillään tästä yhteisöstä. Periaatteessa wiki mahdollistaisi myös asiakkaiden osallistumisen toistensa tiedonhaun ongelmien ratkomiseen ja kirjasto oppisi sitä kautta paljon asiakkaiden toiminnasta ja ajatusmaailmasta.
Avoimesti saataville
Konferenssin ohjelmaan sisältyi muutamia esityksiä avoimesta saatavuudesta ja vastaavista teemoista. Stuart Macdonald Edinburghin yliopistosta kokosi avoimuudet yhteen: avoimet standardit (esim. html), avoimet lähdekoodit (open source -ohjelmistot), avoin tieteellinen julkaisutoiminta (open access, avoimesti saatavat tieteelliset lehdet, julkaisuarkistot yms.), avoin data (painotus tieteellisillä alkuperäisaineistoilla) ja ”open sesame” (sosiaaliset ja kulttuuriset kysymykset).Samassa esityksessä Luis Martizez (London School of Economics) kertoi teknisen kehityksen mullistaneen tieteellisen tutkimuksen tekemistä laajemminkin. Suuret tietojenkäsittelykapasiteetit mahdollistavat asioita, joista ennen vain uneksittiin, tieteellinen kommunikaatio on suoraviivaistunut ja tehostunut, tutkimuksen tekemisen infrastruktuuri - verkossa – rakentuu voimallisesti paraikaa, avoimen saatavuuden periaatteita on alettu soveltamaan myös tutkimusdatan tallentamisessa. Martinez kertoi britannialaisesta projektista, missä tutkimusten alkuperäisaineistoja tallennetaan organisaation avoimeen julkaisuarkistoon löydettäväksi ja uudelleen käytettäväksi. Olisiko tässä kirjastoille tehtäviä tutkimusaineistojen (datan) järjestämisessä ja muussa käsittelyssä, kyseli luennoitsija.
Konferenssituliaiset
Lontoon matkan tuliaisina minulla on ideanalkuja Web 2.0:n hyödyntämisestä TKK:n kirjaston ulkoisessa viestinnässä. Mielestäni muodissa olevia verkkopohjaisia sovelluksia ei välttämättä ja suoraan tarvitse käyttää, mutta Internetin kehitys tönäisee kirjastoja panemaan merkille verkossa suvereenisti toimivat ja uudenlaisia viestintä- ja opiskelutapoja käyttävät asiakkaat. Kirjastojen on tosissaan harkittava uudenlaisia asiakkaiden tavoittamisen ja vuorovaikutuksen keinoja sekä käyttäjien suoremman osallistumisen mahdollistamista palvelujen kehittämiseen.Linkkejä
ACU National Australian Catholic University: http://www.acu.edu.au/LibraryInternet Librarian International: http://www.internet-librarian.com/index.shtml
OA Librarian: http://oalibrarian.blogspot.com/
Original Learning 2.0 Program, 23 Things: http://plcmclearning.blogspot.com/
23 ting: http://23ting.blogspot.com
University of Bath, Library and Learning Centre Weblogs: http://www.bath.ac.uk/library/subjects/blogs.html