Internet sekä elektroniset aineistot ovat muuttaneet kirjastojen paradigman. Aineiston maksimaalinen hankinta, kerääminen ja säilyttäminen omissa kokoelmissa oli järkevää silloin, kun sen löytäminen ja saaminen käyttöön muualta oli sekä hankalaa että hidasta. Tällaisen “varmuuden vuoksi” -systeemin sijaan on nyt kannattavaa kehittää kirjan elinkaareen perustuva “JOT” (just on time) -malli, jossa tarvittava aineisto tarjotaan tiedon tarvitsijalle juuri silloin, kun hän sitä tarvitsee.

TKK:n kirjastolaitos toimii edelleen vanhan paradigman mukaan. Osastoilla ja laboratorioissa on kymmeniä kirjastoja tai kirjakokoelmia, joissa säilytetään melkoinen määrä hyvin vähällä käytöllä olevaa aineistoa ja vanhentunutta tietoa. Tekemämme analyysin mukaan laboratoriokirjastoissa säilytettävien kirjojen keskimääräinen painovuosi on 1970-luvun puolella. Tämä ei anna mairittelevaa kuvaa tekniikan alan yliopistosta. Lisäksi säilytys aina maksaa, pelkästään pääkirjaston varastojen tilakustannukset ovat noin 700 000 euroa vuodessa.

Kirjastolaitoksemme uudistamiseen tarjoutuu ainutlaatuinen mahdollisuus TKK:n organisaatiouudistuksen myötä. Kun osastot, erillislaitokset ja laboratoriot muuttuvat, eivät näiden kirjastotkaan voi jäädä entiselleen. Ne kannattaa nyt koota tiedekuntakirjastoiksi ja muokata niistä pääkirjaston kanssa uudenlainen, moderni tieto- ja oppimiskeskuskokonaisuus.

Elinkaarimallin mukaan tutkimuskirjallisuus kannattaa pitää siellä, missä sillä on paras mahdollisuus löytää lukija. Tehokäytössä olevat kirjat ovat tutkijoilla itsellään. Käyttötarpeen vähetessä ne siirretään tiedekunta- tai pääkirjastoon, jolloin ne vapautuvat muiden mahdollisten tarvitsijoiden käyttöön. Samalla tutkijan hyllyyn tulee tilaa uudelle materiaalille. Aikaa myöden hyvin vähällä käytöllä oleva aineisto voidaan siirtää Kuopioon Opetusministeriön alaiseen (ja kustantamaan) koko maata palvelevaan Varastokirjastoon.

Kirjallisuuden aktiivinen seuranta ja käsittely toimii parhaiten, kun kirjastolaitos on yhdenmukainen ja keskitetty. Elektronisen aineiston hankinta ja käyttöönanto on jo pääkirjaston kontolla, samoin eräät muut toiminnot. Tiedekuntien on kuitenkin hyvä itse päättää oman kirjastolaitoksensa toiminnan laajuudesta ja tasosta. Siksi esitän, että tiedekunnat edelleen vastaisivat kirjastojensa aineisto- ja tilakuluista. Pääkirjasto tarjoaisi palvelut ja tarvittavan henkilötyön yhdessä sovittavassa mitassa. Tällainen malli tarjoaa erinomaisen joustavan menetelmän tiedekunnille tietopalvelujensa järjestämiseen.

TKK haluaa visionsa mukaan vuonna 2015 olla “kansainvälisesti arvostettu ja vetovoimainen tekniikan yliopisto, joka tunnetaan tutkimuksen ja opetuksen huipputuloksista, uudistumiskyvystä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta”. Tämän päämäärän saavuttamiseen tarvitaan osaltaan myös tehokasta kirjastolaitosta. Toivon, että käytämme hyväksemme nyt käsillä olevan tilaisuuden tiikerinloikan suorittamiseen.