”Measuring Science” –kurssilla Leidenin yliopistossa

Irma Pasanen

Tutkimuksen näkyvyyden ja tieteellisen vaikuttavuuden arvioinnissa bibliometriset menetelmät ovat jo pitkään olleet tunnettuja. Näitä julkaisu- ja viittaustietoja käytetään mm. erilaisten yliopistoja koskevien rankinglistojen teossa.

Leidenin yliopiston tieteen ja teknologian tutkimuskeskus CWTS (http://www.cwts.nl/) järjestää vuosittain tutkimustoiminnan arviointiin liittyvän viikon intensiivikurssin ”Measuring Science”. Lokakuussa 2007 osallistuin yhdessä Pirjo Sutelan (VTT Tietoratkaisut) kanssa tälle kurssille Opetusministeriön myöntämän tietohuollon apurahan ansiosta. Kurssin osallistujat, noin 30 tutkijaa, hallintovirkamiestä tai tietoasiantuntijaa, edustivat pääosin eurooppalaisia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Kaukaisimmat osallistujat olivat Etelä-Koreasta.

CWTS toimii Hollannissa Leidenin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisena tutkimuslaitoksena ja se on erikoistunut vaativiin tieteen suoritusta arvioiviin ja organisaatiorakenteita koskeviin tutkimuksiin. Laitos tekee arviointeja niin EU:n, valtioiden hallitusten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kuin yritystenkin toimeksiannosta. Bibliometristen mittausten ytimenä toimivat Thomson Scientific - ISI tietokannat, jotka CWTS on hankkinut omiin tietojärjestelmiinsä. Tutkimuskeskus on nyt myös käynnistämässä laajahkoa selvitystä Elsevier-kustantajan tuottaman Scopus-tietokannan soveltuvuudesta bibliometrisiin mittauksiin. Saman kustantajan tuottaessa sekä lähtöaineistona käytettäviä aikakauslehtiä että laskiessa niiden perusteella viittauksia ja vaikuttavuuskertoimia, voi seurauksena olla eturistiriita. Kurssilla perehdyttiin lisäksi lyhyesti bibliometrisiin karttoihin, joiden avulla voidaan visualisoida esimerkiksi tutkimustoiminnan aktiivisuutta, suuntautumista, yhteistyötä tms.

Pirjo Sutela Leidenin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Myös kuuluisa ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné viihtyi Leidenissä 1735-1738.

Kirjastoalalla on aina tunnettu se tosiseikka, että tieteiden välillä on suuria eroja julkaisemiseen ja viittaamiseen liittyvissä käytännöissä. Tunnettua on myös Thomson Scientific - ISI tietokantojen keskittyminen erityisesti fysiikan, kemian ja lääketieteen alojen julkaisuihin. Tarkasteltaessa esimerkiksi viittauksia ISIn referoimiin aikakauslehtiin CWTS:n tutkimuksissa on todettu, että kemian ja fysiikan aloilla yli 80 % kaikista viittauksista saadaan ISIn lähdeaineistona olevista aikakauslehdistä, ja näin tapahtuu myös biotekniikassa. Sen sijaan matematiikassa, insinööritieteissä ja taloustieteissä on tämä kattavuus 40 - 60 %. Tietyillä aloilla, kuten rakennus- ja liikennetekniikassa, robotiikassa ja tietojenkäsittelyssä, jää kattavuus vielä tätäkin vähäisemmäksi.

Bibliometrisissä arvioinneissa tunnetaan käsite ”Crown indicator” eli suhteellisen vaikuttavuuden ilmaisin. Eri alojen julkaisu- ja viittauskäytänteiden erot otetaan huomioon tätä ilmaisinta laskettaessa. CWTS:n tutkimuksissa on kuitenkin voitu osoittaa, että yksikön koolla on tästä huolimatta merkitystä myös näin saadun vaikuttavuuden arvoon. Pienen yksikön tai tieteen alan on helpompi saavuttaa korkeampi taso kuin suuren yksikön.

Kurssiohjelmaan kuuluivat yhteiset ruokailut, joihin myös opettajakunta osallistui. Näin kurssipäivien aikana esiinnousseiden kysymysten käsittelyä voitiin jatkaa iltaan saakka. Keskustelu olikin vilkasta, ja mielenkiintoista oli myös kuulla uutisia eri tahoilla tapahtuvasta kehityksestä. Esimerkiksi Itävallassa globalisaation haasteisiin vastaamaan on äskettäin perustettu kokonaan uusi ”huippuyliopisto”, tekniikan ja luonnontieteiden perustutkimukseen keskittyvä laitos Institute of Science and Technology IST-Austria. Sen tarkoituksena on olla perustamisestaan lähtien alansa huippuyksikkö ja paraikaa on käynnissä huippututkijoiden rekrytointi. IST-Austria tarjoaa myös tutkijakoulutusta ja sillä on oikeus myöntää tohtorin tutkintoja.

Kaiken kaikkiaan "Measuring Science" -kurssi oli erittäin antoisa ja hyödyllinen.