|
2 / 2008
Legendoja Elinistä
Eeva Asikainen
Janne Salonen
|
|
|
Pitkäaikaisemmalla pääkirjaston henkilökunnalla on vielä lukuisia eläviä muistoja syyskuussa edesmenneestä,
legendaarisesta emeritaylikirjastonhoitajasta, professori Elin Törnuddista (1924–2008), joka toimi kirjaston
johtajana vuosina 1968–1991.
|
|
|
Elin Törnudd seurasi tiiviisti TKK:n kirjaston kehitystä aina viimeisiin päiviinsä asti ja oli mm. lupautunut kirjoittamaan artikkelin
Tietänetiin yhteistyöstään pääkirjastorakennuksen suunnittelijan, akateemikko Alvar Aallon kanssa. Artikkeli olisi ollut hyvä linkki
kuuluisan arkkitehdin ja hänen nimeään kantavan yliopiston välille, mutta valitettavasti professori Törnudd ei ehtinyt toteuttaa lupaustaan.
Seuraavassa on poimintoja henkilökunnan Eliniä koskevista muisteluista.
Pohjoismainen yhteistyö
Elinille pohjoismainen yhteistyö oli tavattoman tärkeää ja lähellä hänen sydäntään. Pohjoismaisissa kokouksissa, joissa suomalaisilla oli
taipumus jäädä seurustelemaan keskenään, Elin kovasti patisti meitä menemään muiden pohjoismaalaisten seuraan tutustumaan heihin.
Anteliaisuus ja vieraanvaraisuus
Kerran Ljubljanassa, nykyisessä Sloveniassa, Elin vei meidät muut TKK:n edustajat ulos syömään. Hän olisi mielellään tarjonnut meille
teekkaritytöille enemmänkin viiniä ruoan painikkeeksi kuin jaksoimme juoda!
Elin oli hyvin vieraanvarainen, kun hän joskus kutsui henkilökuntaa esimerkiksi kesämökilleen vuorineuvos Ahlströmiltä vuokraamalleen huvilalle
Porvoon Sarvsalössa. Silloin ei tarjoilussa pihdattu. Elin oli monella tavalla hyvin antelias. Elin kutsui usein kirjaston ulkomaalaisia vieraita
kotiinsa tai kesähuvilalle ja tarjosi aterioita ja illanviettoa. Kaikki kustannukset hän maksoi silloin omasta kukkarostaan.
Elin itse ei halunnut vastaanottaa lahjoja missään tilanteessa. Joskus ulkomailta saatuja lahjoja hän ei voinut kieltäytyä vastaanottamasta,
mutta antoi ne nopeasti edelleen pois.
Urheilu
Elin oli intohimoinen penkkiurheilija. Kirjaston toiseen kerrokseen, lainaustoimiston lähelle, asennettiin suurten urheilutapahtumien ajaksi televisio,
josta voitiin seurata hiihtokilpailuja, talviolympialaisia ja muita urheilun suurtapahtumia. Niitä saattoivat seurata sekä asiakkaat että henkilökunta,
ja Elinin innokkaat hurraa-huudot saivat myös muut asiakkaat huomaamaan, että nyt on urheilukisat menossa.
Palautteen anto
Elin oli hyvin nopea antamaan positiivista palautetta henkilökunnan jäsenille, mutta kyllä hän antoi myös muunlaistakin palautetta, ja sekin tuli yleensä nopeasti.
Kirjaston ulkomaiset vieraat
Eräs työntekijä muistelee: DDR:stä tulevalle vieraalle, professori Schmidmayerille, joka asui vierasasunnossa Nordenskiöldinkadulla, piti ostaa
ruokatavaroita ja täyttää jääkaappi Elinin omista rahoista: länsivaluuttaa saisi Suomeen tuoda vain rajoitetusti.
Virolaisilta vierailta piti tarjoutua ostamaan alkoholipitoisia juomia, koska he näin saisivat käyttövaroja tuliaisten ostamiseksi Viroon.
Tämä oli Neuvosto–Viron aikaa, jolloin Virossa oli pulaa monesta asiasta, mm. kahvista.
IATUL-konferenssi Virossa
Eräs toinen työntekijä muistelee: 1980-luvulla Tallinnassa IATUL-kokouksessa Elin seisoi odottamassa Iivi Eenmaata Viru-hotellin edessä.
Iivi Eenmaa oli Kansalliskirjaston johtaja Tallinnassa. Silloin oltiin rakentamassa uutta Rahvaraamatukogua. Elin käski minua tulemaan
mukaan: hotellin eteen ajoi iso musta Volga, jonka kyydissä Iivi Eenmaa oli (hänen miehensä oli neuvostoliittolainen kenraali),
ja me menimme Volgan kyydissä rakenteilla olevaan Kansalliskirjastoon. Siellä Eenmaa tarjosi konjakkia ja kertoi uudesta kirjastorakennuksesta.
Myöhemmin Eenmaasta tuli Tallinnan kaupunginjohtaja joksikin aikaa.
Nauru
Eräs työntekijä muistelee: käytävillä ja kokouksissa kuuli aina, missä Elin oli. Hän harrasti sellaisia hyvin kuuluvia naurunhörähdyksiä, jotka kuuluivat kauas.
Nautinnot
Elin tupakoi kunnes More-nimisen tummanruskean savukkeen myyminen Suomessa lopetettiin. Tupakointi oli hänellä veressä, hän tupakoi jopa luentoa pitäessään.
Elin osasi nauttia hyvästä ruoasta ja viinistä.
Ei tankeroenglantia
Elin oli tarkka siitä, että kun kirjastosta joku lähti maailmalle pitämään esitelmää, englannin kielen sanasto ja ääntämys oli korrektia.
Esitelmän pitäjä joutui usein ensin esiintymään Elinille, joka korjasi virheitä, sillä hän ei halunnut kuulla mitään tankeroenglantia.
Kirjaston piti olla edelläkävijä
1970-luvulla tulivat ensimmäiset online-tietokannat, ja Elin halusi, että TKK:n kirjasto olisi tässäkin ensimmäisenä. Sen takia hän vähän sokkona
joutui valitsemaan ensimmäisten tarjolla olevien tietokantojen välillä. Jälkikäteen Elin harmitteli, että olisi voinut valita paremminkin.
Kuuban matka
Elin lähti Kuubaan, oliko se IFLA-kokoukseen. Kaikki matkatavarat menivät jonnekin muualle. Paluulento oli ylibuukattu, joten Elin joutui jäämään
ylimääräiseksi viikoksi rantalomalle ilman uimapukua! Villamusliinileninkiin pukeutunut Elin löysi itsensä lämpimästä ilman garderobia ja perustarvikkeita.
Kookkaalle henkilölle ei löytynyt Kuubasta sopivia vaatteita eikä hammasharjaakaan.
|