Kaukopalvelun työn ja työntekijän kuva:

Oltava hyvät hoksottimet ja kestävät jalat

Kaukopalvelutyöstä voisi kirjoittaa kokonaisen kirjasen. Tässä mainitaan joitakin työn keskeisimpiä piirteitä. Joinakin päivinä tilauksia (postia) saadaan stressiä aiheuttavaksi ruuhkaksi asti ja toisina päivinä niukemmin. Saapuneet tilaukset kulkevat ketjunomaisesti työntekijältä toiselle. Yhden tilauksen tie voi päättyä siihen, että lehti poimitaan hyllystä, viedään jäljennepalveluun ja kopio postitetaan. Toisen käsittely vie enemmän aikaa, kun bibliografisia tietoja tarkistetaan erilaisista apuneuvoista (esim. CD ROMeilta), julkaisua paikannetaan kotimaisista ja ulkomaisista luetteloista ja tilaus lähetetään yhden tai useamman kerran ulkomaille asti online-yhteyksin tai muilla tavoin. Lainat hoidetaan VTLS-järjestelmän avulla. Myös suuri osa erilliskirjastoista löytyvästä materiaalista kulkee pääkirjaston kautta. Puhelin soi melko ahkerasti pitkin päivää, vaikka tilauksia ei varsinaisesti oteta puhelimessa vastaan. Kiiretilaukset vaativat pikaista toimeenpanoa. Työntekijät hoitavat kukin omaa tonttiaan, mutta yhtymäkohtia on ja asioista neuvotellaan. Kaukopalveluun kuuluva jäljennepalvelu sijaitsee erillään kaukopalvelusta. Se palvelee koko taloa ja ulkopuolisia. Kaukopalvelutilauksen elämänkaari päättyy viimeistään laskutukseen, joko perinteiseen tai tilipohjaiseen. Samoin kaukopalvelulle itselleen tuleva laskuliikenne on hoidettava. Kaukopalvelun esimiehenä Eeva-Inkeri Sierla vastaa toiminnasta ja sen kehittämisestä sekä henkilöstöhallinnosta.

Kaukopalvelutyö vaatii tekijältään monenlaista niinkuin kirjastotyö yleensäkin. Tietotekniikka kehittyy sellaista vauhtia, että jokaisen on oltava valmis oppimaan uutta. Kaukopalvelun työntekijä pyrkii ymmärtämään asiakkaiden tarpeita, on joustava ja yhteistyökykyinen sekä tarkka ja vielä kielitaitoinenkin. Eikä yhtään haittaa, jos työntekijällä on hyvät hoksottimet ja kestävät jalat, joilla voi kulkea suurissa kirjaston varastoissa "kilometritolkulla".

Esimerkiksi näin voitaneen kuvailla kaukopalvelun työntekijöitä yleensä. Kirjastomme kaukopalvelun työntekijät tietenkin vaihtuvat aika ajoin, mutta tälläkin hetkellä siellä työskentelee monia mielenkiintoisia persoonallisuuksia.

On tasaisen rauhallinen Tuula Kouvonen, joka tuntee olevansa kirjastossa kaiken tiedon keskellä. Tuulan lempiharrastuksiin kuuluu itämainen tanssi. Jäljennepalvelun Valto Pusalla ja Pekka Heilmanilla on vankka kokemus alallaan. Näiden miesten mieli ja sydän lämpenevät, jos keskustelet autoista heidän kanssaan. Marjatta Räisänen (Maatsi) on aina tarmokas ja terävä kaukopalvelun konkari, joka yhdistetään kissa- ja lukemisharrastuksiin. Eeva-Inkeri Sierla tunnetaan laajalti kaukopalvelupiireissä. Hän viettää aktiivista vapaa-aikaa monenlaisten harrastusten mm. puutarhanhoidon parissa. Sini Möykkymäki on taiteellinen sielu, joka saatiin taas kaukopalvelun vahvuuteen. Merja Mättö on talon uusimpia työntekijöitä. Hän on totutellut kirjastotyöhön avoimella mielellä ja uusilla työkengillä. Aune Kontkasen (laskutus) lempeä mutta tarkka silmä kirkastuu Excelin ääressä ja kotona vaikkapa tilkkutöiden parissa. Mauri Hirvonen ja Jouni Kalla edustavat kunnialla kaukopalvelun uudempaa miehistöä. Anne Forsström on juuri palannut äitiyslomiltaan tuttujen ja silti vähän uusien töiden pariin.

Eeva-Inkeri Sierla on nähnyt kaukopalvelutyön ratkaisevia käännekohtia. Ensimmäinen murros koettiin, kun luettelointiin hankittiin mikrotietokone vuonna 1979. Paperimuotoisten kortistojen ja luetteloiden selaaminen ei enää riittänyt. Tärkeimmäksi työvälineeksi muodostui pääte, josta hakemalla oli opittava paikantamaan julkaisuja. Toinen työhön kohdistuva suuri muutos tapahtui vuonna 1993. Tuolloin opetusministeriö teki päätöksen kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista. Sierlan mielestä kaukopalvelujen maksullisuus tuntui rikkovan kirjastoverkoston periaatetta, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla tulisi olla tasavertainen mahdollisuus saada käsiinsä tieteellistä kirjallisuutta asuipa hän missä päin Suomea tahansa. Juuri kun lainakuiteista oltiin pääsemässä eroon, syntyi uusi maksuliikenteen aiheuttama byrokratia.

Kaukopalvelun vastaavana Eeva-Inkeri Sierla ajattelee myös laajempia kokonaisuuksia. Hän toivoo valoisampaa tulevaisuutta korkeakouluille ja kirjastoille. Sitä että työllemme annettaisiin valtionhallinnon ja rahanjakajien taholta sille kuuluva arvo.

Kuvassa vasemmalta Jouni Kalla, Mauri Hirvonen, Sini Möykkymäki, Eeva-Inkeri Sierla, Marjatta Räisänen, Valto Pusa, Tuula Kouvonen, istumassa Minna Kaitila