Teknillisen korkeakoulun kirjasto on osa korkeakoulun opetus- ja tutkimustoimintaa sekä opiskelua ja Suomen teknillisenä keskuskirjastona se ulottaa kirjasto- ja tietopalvelunsa kaikille teknis-luonnontieteellisen tiedon tarvitsijoille. Kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjasto, kolme osastokirjastoa ja parikymmentä muuta erilliskirjastoa, jotka kaikki kuuluvat yhteiseen järjestelmään.
Teknillisen korkeakoulun hallitus on kokouksessaan 18.01.1993 asettanut kirjaston johtokunnan toimikaudeksi 1.1.1993-31.12.1995. Kokouksessaan 20.11.1995 hallitus on päättänyt jatkaa kirjaston nykyisen johtokunnan toimikautta 31.10.1999 asti. Kokoonpano on seuraava:
Professori Rainer Salomaa, puh.joht. (Apul.prof. Heikki Saikkonen) Professori Martti Hallikainen (Prof. Ismo Lindell) Professori Veijo Kauppinen (Prof. Antti Saarialho) Apulaisprofessori Simo Liukkonen (Apul.prof. Jorma Kivilahti) Professori Eero Slunga (Prof. Sulevi Lyly) Professori Tom Simons (Yliassist. Aino Niskanen) Ylikirjastonhoitaja Sinikka Koskiala (Toim.pääll. Leena Katajapuro) Suunnittelija Tuija Sonkkila (Kirj.hoit. Sirkka-Liisa Känsälä) Kirjastonhoitaja Jaakko Jurvelin (Informaatikko Mirja Koivuniemi) Tekniikan ylioppilas Matias Impivaara (Valt.maist. Nora Elers)
Kirjaston esimiehenä on toiminut ylikirjastonhoitaja Sinikka Koskiala. Toimistopäällikkö Kira Ukkonen toimi johtokunnan sihteerinä.
Edellisenä vuonna sovitun yhteistyön puitteissa tuli Tallinnan teknillisen yliopiston kirjastosta kolme kirjastonhoitajaa TKK:n kirjastoon tammikuun 1995 kestäneelle koulutusjaksolle, jota varten oli saatu Nordiskt Ministerrådetin apurahaa matkoja ja ylläpitoa varten Suomessa. Urve Ideon, Maie Pihlakas ja Eve Lipand perehtyivät TKK:n kirjaston toimintaan sekä syventyivät oman tehtäväalueensa uusien työmuotojen ja teknologian käytön opiskeluun. Yhteistyö Tallinnan kollegojen kanssa jatkui sittemmin tehtäväkohtaisten yhteydenpitojen muodossa koko vuoden ajan.
Kirjaston kevätretki tehtiin 9.5.1995 Painatuskeskukseen, jossa tutustuttiin laitoksen toimintaan yleensä sekä erityisesti sähköisiin tietotuotteisiin.
Susan Henshall, Deputy Library Director, Royal Melbourne Institute of Technologysta, Australiasta, tutustui kutsuttuna TKK:n kirjastoon 22.5.-1.6.1995. Osana TKK:n kirjaston laatuprojektia hän teki kirjastosta arvioinnin sekä esitelmöi laatuarvionneista TKK:n kirjaston, Terveystieteiden kirjaston, Svenska Handelshögskolanin kirjaston ja Kauppakorkeakoulun kirjaston yhteisessä henkilöstökoulutustilaisuudessa. Ms. Henshall myös esitelmöi TKK:n korkeakoulusihteereille järjestetyssä tilaisuudessa sekä Lappeenrannan TKK:ssa.
Kirjaston työryhmä Irma Pasanen-Tuomainen, Tuija Sonkkila, Sinikka Koskiala, Jaana Kersalo, Taija Noro ja Marja Roukala suunnitteli ja toteutti yhdessä TKK:n videostudion kanssa TV 3:n MTV-Akatemia-sarjaan jakson "Vauhti kiihtyy - korkeakoulukirjasto tiedon valtatiellä". 25 minuutin ohjelma esitettiin TV 3:ssa 7.5.1995.
Vuoden 1995 alussa päätettiin perustaa kirjaston tiedotuslehti. Nimikilpailun parhaaksi lehden toimituskunta valitsi nimen TietäNet. Lehti ilmestyi kolme kertaa vuoden aikana ja sen vastaanotto oli sekä TKK:n sisällä että ulkopuolella myönteinen ja kiinnostunut. Lehden päätoimittaja on Jaana Kersalo ja toimitussihteeri Linnea Lindman-Sharma. Kesällä 1995 kesäteekkari Jussi Kangasharju teki lehdestä myös WWW-verkkoversion.
Vuoden loppuun mennessä valmistui DI Ari Muhosen opetusministeriön apurahan turvin tekemä tutkimus "Selvitys käyttöliittymän vaikutuksesta tiedonhaun onnistumiseen". OPM:lle toimitettu loppuraportti tullaan julkaisemaan TKK:n kirjaston Otakirjasto-sarjassa.
Toimintavuonna alkoi myös yhteistyö Kirjastopalvelu Oy:n kanssa Aleksi-artikkelitietokanta CD-ROM -levyn tuottamiseksi. TKK:n kirjaston TALI-tietokanta liitettiin osaksi Aleksi-CD-ROM:ia, joka on suunnattu erityisesti yleisille kirjastoille. Tämä on TALI-tietokannalle uusi markkina-alue, joka täydentää TENTTU-CD-ROM:n kattamaa tekniikan alan kirjastokenttää.
Kahden vuoden tauon jälkeen voitiin USA:n dollarin suotuisan kurssikehityksen ansiosta 1995 ostaa kokoelmiin myös jonkin verran uutta tekniikan kirjallisuutta kurssikirjojen ja hakuteosten ohella ilman, että lehtitilauksia olisi täytynyt lopettaa.
Ensimmäisenä Suomessa TKK:n kirjasto neuvotteli kampuslisenssin Encyclopedia Britannican verkkoversioon. Sähköinen tietosanakirja tuli kaikkien TKK:laisten käyttöön kesäkuussa 1995.
Otaniemen tietokantaverkko-yhteistyön puitteissa aloitettiin vuoden alussa VTT:n ja GTK:n sekä TKK:n ATK-keskuksen kanssa neuvottelut kaikkien tietokantojen siirtämiseksi samalle koneelle yhteiseen TRIP-UNIX-järjestelmään. Vuoden loppuun mennessä TKK:n ja VTT:n tietokannat oli siirretty TKK:n ATK-keskuksen hankkimalle koneelle yhteisen TRIP-lisenssin puitteissa. GTK:n kanssa OTATRIP-yhteistyö neuvottelut olivat vielä kesken.
Korkeakoulun tietohallintostrategiaa suunnitteleva työryhmä aloitti työskentelynsä syksyllä 1995. Ensimmäisessä kokouksessa piti alustuksen ylikirjastonhoitaja, joka esitti kirjaston näkemyksen TKK:n ensi vuosituhannen sähköisestä tietohuollosta.
Vuosi 1995 oli EU-projekteihin osallistumisen opettelua. Kirjasto oli mukana telematiikka-ohjelman kevään hakukierroksella partnerina projektisuunnitelmassa, joka ei kuitenkaan saanut rahoitusta. Hyödyllistä kokemusta prosessin vaatimasta työstä ja kustannuksista tuli sensijaan runsaasti. Loppuvuodesta alkoivat neuvottelut Tekniikan Sanastokeskuksen kanssa osallistumisesta heidän alihankkijanaan Eurodicamin sanastojen suomennosprojekteihin.
EU:n sponsoroiman Milanon tutkimusrekisterikokouksen, CRIS-95, yhteydessä perustettiin yhteistyöryhmä, EURO CRIS, jonka työskentelyyn TKK:n kirjasto on osallistunut.
Kirjasto- ja tietopalvelualan kansainvälisestä yhteistyöstä on mainittava ylikirjastonhoitajan valinta IFLA:n, kansainvälisen kirjastoalan järjestöjen liiton Science and Technology Libraries Sectionin puheenjohtajaksi vuosikokouksessa Istanbulissa elokuussa 1995. Samaan kokoukseen oli kutsuttu esitelmöimään myös Irma Pasanen-Tuomainen ja Tuija Sonkkila.
Vuoden 1995 alusta kirjaston siivous siirtyi korkeakoulun teknisen toimiston päätöksellä Säkkiväline Oy:lle. Sopimuksista ja valituksista huolimatta tilanne oli useita kuukausia aivan sietämätön. Uusi siivoushenkilökunta vaihtui viikottain, jopa päivittäin ja oli täysin ammattitaidotonta. Vaihtuvuus oli koko vuoden suurta ja siivousjälki epätasaista tarkastuksista ja valituksista huolimatta.
Kirjaston mikroverkko saatiin v. 1995 toimimaan toisen kerroksen työtiloissa. Sensijaan ykköskerroksen ja pohjakerroksen työtilat ovat vielä yhdistymättä paikallisverkkoon, mikä estää sähköisen työskentelyn tehokasta järjestämistä kirjastossa. Jarruttavana tekijänä on ollut sähkökorjaustöiden keskeytys kirjastosta riippumattomista syistä.
Suomalaisen energiatutkimuksen indeksointiprojektia on jatkettu v. 1995 TEKES:n alaisuudessa. KTM:n ja TEKES:n toimintatapojen erilaisuudesta johtuen käytiin vuoden aikana useita neuvotteluja sopimuskäytännön selventämiseksi.
Kirjaston osaamista käytettiin hyväksi myös korkeakoulun henkilöstökoulutuksessa, jossa kirjasto huolehti seuraavien ATK-koulutukseen liittyen kurssien järjestämisestä:
Kirjasto toimi myös yhteistyössä koulutuskeskus Dipolin kanssa pitäen useita eri kursseihin liittyviä koulutustilaisuuksia tehokkaaseen tiedonhakuun ja -hankintaan liittyen sekä EU:n Cordis-tietokantoja koskien.
Kirjasto toimi HelSciNetin verkkoyhteistyön puitteissa tutkimusrekisterityöryhmässä, joka on pyrkinyt saattamaan eri organisaatioiden tutkimusrekisteritiedot kaikkien saataville tietoliikenneverkoissa. Tutkimusrekisteritiedot on yhdenmukaistettu SGML-formaatin mukaisesti ja järjestelmä sallii tiedonhaun yhden tai useamman organisaation tiedoista samanaikaisesti. Eri organisaatioiden tarpeet luoda yhteenvetoja tutkimusta koskevasta aineistosta on huomioitu tuottamalla tarvittaessa LaTeX-tiedosto automaattista ladontaa varten. TKK:n tutkimusvuosikirjat ja vuosibibliografiat toteutettiin 1995 tällä menetelmällä.
