Edellinen Seuraava Ylös

Kansalliset elektronisten aineistojen lisenssisopimukset - missä mennään

Jaana Kersalo

Tieteellisten kirjastojen työntekijät ovat kuulleet ainakin huhuja Suomessa meneillään olevista elektronisten aineistojen lisenssineuvotteluista, joita on hoitanut Annikki Hyvärinen Helsingin yliopiston kirjastossa sijaitsevasta yliopistokirjastojen yhteistyösihteeristöstä. Miellyttävässä keskustelutuokiossa Annikki Hyvärisen kanssa selvisi moni asia: miksi kirjastojen kannattaa tehdä yhteistyötä ja solmia yhteisiä sopimuksia kustantajien ja välittäjien kanssa.


* Mitä yhteistyösihteeristössä tehdään? Onko se määräaikainen?

Yhteistyösihteeristö on perustettu pysyväksi elimeksi, mutta minun toimeni on määräaikainen. Omat tehtäväni ovat uusia. Perinteiset valtakunnalliset tehtävät, nimittäin kirjastojen yhteistilasto, alan standardeihin liittyvät asiat, EU-asiat periytyvät Tinfon (Tieteellisen informoinnin neuvosto, sittemmin Tietohuollon neuvottelukunta opetusministeriössä) ajoilta. Sihteeristöhän perustettiin vuonna 1993, kun Tinfo lakkautettiin. - Anna-Leena Lind hoitaa tällä hetkellä tilastoihin ja standardeihin liittyviä asioita ja Inkeri Salonharju EU-asioita.

* Mitä itse teet?

Olen suunnittelija, kaikkien yliopistokirjastojen yhteinen työntekijä. Palkkani maksavat yliopistokirjastot yhteisesti. Teen selvityksiä ja erilaisiin hankkeisiin liittyviä tehtäviä, jotka liittyvät kirjastojen kulloinkin tärkeiksi katsomiin yhteisiin asioihin.

Viime keväänä perustettiin korkeakoulukirjastojen yhteistyöelin, mikä sai syksyllä hienon nimen, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto. Tämä kirjastonjohtajien keskuudestaan valitsema kuusijäseninen työryhmä (pj. Esko Häkli, Marja Engman, Arja-Riitta Haarala, Riitta Huuhtanen, Päivi Kytömäki ja Maria Schröder) mm. koordinoi yhteistyösihteeristöä. Minun tehtäväni tulevat sitä kautta, siellä katsotaan prioriteetit ja annetaan uusia tehtäviä - ja toimin ryhmän sihteerinä. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran elokuussa. Tähän mennessä se on mm. määritellyt toimenkuvansa ja ollut mukana erinäisissä neuvotteluissa, seurannut tiiviisti esim. lisenssineuvotteluja ja ollut minulle käytännössä johtoryhmäkin.

* Miksi neuvosto perustettiin?

Ryhmä päätettiin perustaa samassa yhteydessä, kun yhteistyösihteeristölle laadittiin uusia tehtäviä. Kirjastoille tuli tarve entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Haluttiin perustaa uusi tehtävä ja myös ryhmä, joka tietyllä tavalla johtaa tätä toimintaa. Mutta se ei edes ole neuvoston pääasiallinen tehtävä, vaan se on kirjastojen yhteinen kehitys- ja edunvalvontaorganisaatio. Tehtävät ovat kirjastopoliittisia ja strategisia valmistelu- ja asiantuntijatehtäviä. Ryhmä tekee myös aloitteita ja esityksiä ajankohtaisten ja konkreettisten hankkeiden toteuttamiseksi. Eli hyvin pitkälti ryhmässä seurataan, mitä tapahtuu ja tarvittaessa laitetaan hankkeita pystyyn.

* Mikä sinun työssäsi on tärkeintä tällä hetkellä, mihin sinulla menee eniten aikaa?

Kansallisiin lisenssineuvotteluihin, ilman muuta. Ne veisivät aikaa enemmän kuin 12 tuntia vuorokaudessa. Juuri nyt on kuitenkin meneillään kiireinen opetusministeriön "kansallisen elektronisen kirjaston hanke". OpM asetti tammikuun loppupuolella työryhmän suunnittelemaan kansallista elektronista kirjastoa, ja minä olen senkin työryhmän sihteeri. Työryhmän toimikausi on huhtikuun loppuun. Eli tässä ollaan kovalla kiireellä tekemässä todella suuria ja tärkeitä asioita. Se työllistää minua. Mutta asiat liittyvät toisiinsa: lisenssineuvotteluista saamani tieto on hyödyksi hankkeessa.

* Kansallinen elektroninen kirjasto?

Se tarkoittaa lähinnä korkeampaa opetusta ja tutkimusta palvelevaa elektronista kirjastoa. OpM on pyytänyt suunnittelemaan: mitä on tietoaineisto, mitä kansallisessa elektronisessa kirjastossa tulisi olla ja miten se pitäisi organisoida, kuka on vastuussa, miten se jatkossa rahoitetaan, millainen teknisen infrastruktuurin tulisi olla ... Työryhmän puheenjohtaja on Annu Jylhä-Pyykönen OpM:sta ja jäseniä on paljon. TKK:sta on kaksi jäsentä, apul.prof. Markku Peltoniemi ja ATK-keskuksen johtaja Kristel Sarlin.

* Elektronisten aineistojen kansalliset sopimukset? Mikä on tilanne?

Kahdesta hankkeesta on neuvoteltu pitkään. Toinen on ISI:n (Institute for Scientific Information) viitetietokannat ja toinen on Academic Pressin elektroninen palvelu (fulltext, Ideal, Appeal). Kaikennäköistä muutakin on vireillä, mm. Inspecin, Springer Verlagin, Elsevier Sciencen ja Ebscon kanssa. Toivon, että AP:n kanssa päästään tämän kevään aikana ratkaisuun. ISI:n kanssa on hitaampaa, asiat ovat hankalampia. Ehkä heidän kanssaan päästään ratkaisuun tämän vuoden aikana.

* Eli yhtään kansallista sopimusta ei ole vielä tehty (16.4.1997)?

Ei ole.

* Tiedätkö miten muissa maissa toimitaan, esim. Pohjoismaissa?

Norja on tehnyt kansallisia sopimuksia, nimenomaan ISI:nkin kanssa. Kaiken lisäksi he ovat rakentaneet ISI:n aineistolle www-käyttöliittymän Trondheimissa olevalle palvelimelle. Norjalaiset ovat solmineet sopimuksen myös OCLC:n tietokannoista (noin 40 kirjastoa mukana). Kyseessä on OCLC:n FirstSearch-palvelu ja siitä noin yhdeksän tietokannan peruspaketti, jota yritys markkinoi Suomeenkin. Norjassa käydään neuvotteluja mm. Medlinesta (Ovid, SilverPlatter) ja kartoitetaan koko ajan lisämahdollisuuksia. Ruotsi on samassa pisteessä kuin Suomi. Sopimuksia ei ole tehty. Selvitystyö on Ruotsissakin meneillään, he vain aloittivat hieman myöhemmin kuin me täällä Suomessa. Sielläkin neuvotellaan ISI:n ja AP:n kanssa, kaikennäköistä muutakin on meneillään.

Aika paljon näiden asioiden ympärillä on tehty pohjoismaista yhteistyötä. Ennen joulua meillä oli erittäin hyödyllinen yhteispohjoismainen neuvottelu ISI:n sopimuksista. Kokouksessa oli edustaja jopa Islannista. Vaihdoimme kuulumisia, kerroimme mikä tilanne missäkin maassa oli.

Englannissa on tehty hyvin isoja ratkaisuja. Heillä on mittava eLib-ohjelma (Electronic Libraries-ohjelma, http://ukoln.bath.ac.uk/elib/). ISI:n tietokannoista tehdyssä sopimuksessa on mukana yli 100 yliopistokirjastoa. Se on suurin sopimus, minkä ISI on tehnyt. Englannissa tapahtuu paljon muutakin.

* Miten yksittäinen kirjasto hyötyy kansallisista sopimuksista?

Vaihtoehtoisesti jokainen yksittäinen kirjasto joutuisi neuvottelemaan elektronisen aineiston välitykseen ja elektronisiin julkaisuihin liittyvistä sopimuksista. Käymään läpi tämän rumban? Moninkertaisesti tehtäisiin sama työ. Yhdessä voidaan neuvotella paremmat sopimukset. Esimerkiksi ISI:n osalta yksikään kirjasto ei omin voimin pystyisi kustantamaan sellaista ratkaisua, mitä tässä kirjastoille tarjotaan.

On myös tärkeää, että jossakin koordinoidaan asioita, että jossakin on tieto siitä minkälaisia ajatuksia ja hankkeita on vireillä. Jos ajatellaan tekniikkaa ja palveluiden ylläpitoa jatkossa, mitä jos jokainen kirjasto pystyttäisi omat palvelunsa? Yksi olisi aloittanut viime vuonna, toinen tänä vuonna ... On erittäin hyvä asia, että tälle yhteiselle tielle on lähdetty.

* Elektronisiin julkaisuihin ja palveluihin liittyviä keskeisiä tekijöitä hinnan lisäksi?

Keskeistä on, että loppukäyttäjät pääsevät suoraan käsiksi aineistoon (esim. ISI:n viitetietokannat). Jatkossa yhtäaikaisten käyttäjien määrä voi olla rajaton. Tutkija voi illalla, yöllä, milloin tahansa, mistä tahansa käyttää tuotteita. Käyttäjän ei tarvitse tulla yliopistolle tai kirjastoon, työtä voi tehdä silloin kun se on mielekkäintä. Se on ehdottomasti palvelun parannus. Jos taas ajatellaan itse primääriaineistoa, artikkeleita jne., nekin ovat viiteaineiston tavoin aina käytettävissä. Lehtien uudet numerot voivat olla pari kolme viikkoa aikaisemmin verkossa kuin mitä painettu lehti ilmestyy. Lehti ei ole koskaan kierrossa, se on aina saatavissa, sikäli kuin verkot toimivat. Olemme siis entistä enemmän tekniikasta riippuvaisia. Se on elektronisen aineiston haittapuoli. Mikäli perusasiat eivät ole kunnossa, ollaan vaikeuksissa.

* Oletko törmännyt copyright-kysymyksiin?

Ilman muuta, hetihän niihin törmää. Mitä tapahtuu ihmisille, jotka ovat konsortion (=ei kuulu sopimuksen tehneiden kirjastojen asiakaskuntaan) ulkopuolella? He eivät pääse ilman muuta tähän aineistoon käsiksi. Ymmärrettävä juttu, että elektronisen aineiston käyttö on säädellympää. Aineistonvälitys voi muuttua hankalammaksi. Juuri äsken puhuin Academic Pressin edustajien kanssa tästä ongelmasta. He ehdottivat kansallista lisenssiä, jonka mukaisesti konsortion piirissä olevat laitokset henkilökuntineen ovat oikeutettuja käyttämään AP:n aineistoa verkosta, tulostamaan sitä paperille, ja ottamaan siitä kopioita omalle kovalevylleen. Sen lisäksi aineistosta voi kaukopalvelun kautta välittää artikkelikopioita muille esim. sähköpostissa pdf-tiedostoja. Kopioiden välityksestä tullaan perimään korvaus, joka ei alustavan hinta-arvion mukaan (25 $ artikkelia kohti eli 127.50 mk) ole aivan vaatimaton. Eihän se kovin halvalta kuullosta, mutta korostan, että nämä neuvottelut ovat vielä kesken. Kyllä kustantajat ovat erittäin kiinnostuneita siitä, miten paljon aineistoja käytetään ja miten paljon kopioita otetaan. He ovat hyvin varuillaan. Elektronisen aineiston osalta asiat ovat aika avoinna. Hyvin paljon kyse on siitä, että ainakin kustantajien julkaisemaa aineistoa tullaan sopimuksin säätelemään. Kussakin sopimuksessa erikseen määritellään, mitä sillä aineistolla saa tehdä, kuka sitä saa käyttää ja mistä.

* Riittääkö aika kun sinulla on tiedossa monia muitakin tehtäviä?

Ei, niinkuin näkyy. Sehän on selvä. Tämä on mielekästä työtä, koska tässä saa seurata koko ajan uusia asioita. Olen ymmärtänyt, että minun pitää seurata kehitystä, mitä eri tahoilla kansainvälisesti ja kansallisesti tapahtuu. Pitäisi ehtiä paljon enemmän tehdä aloitteita ja tiedottaa.

* Miten seuraat alan kehitystä?

Ei minulla ole sen kummempia keinoja kuin muillakaan. Seuraan tiettyjä sähköpostilistoja, käytän www:tä, internetiä yleensä ja liikun kansainvälisesti niin paljon kuin mahdollista. Se on mielestäni erittäin tärkeä asia kaikkien kannalta, nämä kokoukset ja seminaarit, joissa kuulee muilta mitä on meneillään. Sieltä saa ajatuksia ja ideoita. Pitäisin tätä työssäni melkein kaikkein tärkeinpänä.

* Mitä olet tätä ennen tehnyt työksesi?

Se on pitkä juttu. Olin musiikkikirjastotyössä alun perin, aika monta vuotta, Kuopion yliopiston kirjastossa eri tehtävissä, Suomen VTLS:ssä vähän aikaa, uudelleen Kuopiossa kehitystehtävissä, sitten Tilastokeskuksen kirjastossa pari vuotta. Ja nyt täällä.

Lisätietoja: http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/yts.html

Edellinen Seuraava Ylös