Jaana Kersalo
Tieteellisten kirjastojen työntekijät ovat kuulleet
ainakin huhuja Suomessa meneillään olevista elektronisten
aineistojen lisenssineuvotteluista, joita on hoitanut Annikki
Hyvärinen Helsingin yliopiston kirjastossa sijaitsevasta
yliopistokirjastojen yhteistyösihteeristöstä. Miellyttävässä
keskustelutuokiossa Annikki Hyvärisen kanssa selvisi moni
asia: miksi kirjastojen kannattaa tehdä yhteistyötä
ja solmia yhteisiä sopimuksia kustantajien ja välittäjien
kanssa.
* Mitä yhteistyösihteeristössä tehdään?
Onko se määräaikainen?
Yhteistyösihteeristö on perustettu pysyväksi elimeksi,
mutta minun toimeni on määräaikainen. Omat tehtäväni
ovat uusia. Perinteiset valtakunnalliset tehtävät, nimittäin
kirjastojen yhteistilasto, alan standardeihin liittyvät asiat,
EU-asiat periytyvät Tinfon (Tieteellisen informoinnin neuvosto,
sittemmin Tietohuollon neuvottelukunta opetusministeriössä)
ajoilta. Sihteeristöhän perustettiin vuonna 1993, kun
Tinfo lakkautettiin. - Anna-Leena Lind hoitaa tällä
hetkellä tilastoihin ja standardeihin liittyviä asioita
ja Inkeri Salonharju EU-asioita.
* Mitä itse teet?
Olen suunnittelija, kaikkien yliopistokirjastojen yhteinen työntekijä.
Palkkani maksavat yliopistokirjastot yhteisesti. Teen selvityksiä
ja erilaisiin hankkeisiin liittyviä tehtäviä, jotka
liittyvät kirjastojen kulloinkin tärkeiksi katsomiin
yhteisiin asioihin.
Viime keväänä perustettiin korkeakoulukirjastojen
yhteistyöelin, mikä sai syksyllä hienon nimen,
Suomen yliopistokirjastojen neuvosto. Tämä kirjastonjohtajien
keskuudestaan valitsema kuusijäseninen työryhmä
(pj. Esko Häkli, Marja Engman, Arja-Riitta Haarala, Riitta
Huuhtanen, Päivi Kytömäki ja Maria Schröder)
mm. koordinoi yhteistyösihteeristöä. Minun tehtäväni
tulevat sitä kautta, siellä katsotaan prioriteetit ja
annetaan uusia tehtäviä - ja toimin ryhmän sihteerinä.
Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran elokuussa. Tähän
mennessä se on mm. määritellyt toimenkuvansa ja
ollut mukana erinäisissä neuvotteluissa, seurannut tiiviisti
esim. lisenssineuvotteluja ja ollut minulle käytännössä
johtoryhmäkin.
* Miksi neuvosto perustettiin?
Ryhmä päätettiin perustaa samassa yhteydessä,
kun yhteistyösihteeristölle laadittiin uusia tehtäviä.
Kirjastoille tuli tarve entistä tiiviimpään yhteistyöhön.
Haluttiin perustaa uusi tehtävä ja myös ryhmä,
joka tietyllä tavalla johtaa tätä toimintaa. Mutta
se ei edes ole neuvoston pääasiallinen tehtävä,
vaan se on kirjastojen yhteinen kehitys- ja edunvalvontaorganisaatio.
Tehtävät ovat kirjastopoliittisia ja strategisia valmistelu-
ja asiantuntijatehtäviä. Ryhmä tekee myös
aloitteita ja esityksiä ajankohtaisten ja konkreettisten
hankkeiden toteuttamiseksi. Eli hyvin pitkälti ryhmässä
seurataan, mitä tapahtuu ja tarvittaessa laitetaan hankkeita
pystyyn.
* Mikä sinun työssäsi on tärkeintä
tällä hetkellä, mihin sinulla menee eniten aikaa?
Kansallisiin lisenssineuvotteluihin, ilman muuta. Ne veisivät
aikaa enemmän kuin 12 tuntia vuorokaudessa. Juuri nyt on
kuitenkin meneillään kiireinen opetusministeriön
"kansallisen elektronisen kirjaston hanke". OpM asetti
tammikuun loppupuolella työryhmän suunnittelemaan kansallista
elektronista kirjastoa, ja minä olen senkin työryhmän
sihteeri. Työryhmän toimikausi on huhtikuun loppuun.
Eli tässä ollaan kovalla kiireellä tekemässä
todella suuria ja tärkeitä asioita. Se työllistää
minua. Mutta asiat liittyvät toisiinsa: lisenssineuvotteluista
saamani tieto on hyödyksi hankkeessa.
* Kansallinen elektroninen kirjasto?
Se tarkoittaa lähinnä korkeampaa opetusta ja tutkimusta
palvelevaa elektronista kirjastoa. OpM on pyytänyt suunnittelemaan:
mitä on tietoaineisto, mitä kansallisessa elektronisessa
kirjastossa tulisi olla ja miten se pitäisi organisoida,
kuka on vastuussa, miten se jatkossa rahoitetaan, millainen teknisen
infrastruktuurin tulisi olla ... Työryhmän puheenjohtaja
on Annu Jylhä-Pyykönen OpM:sta ja jäseniä
on paljon. TKK:sta on kaksi jäsentä, apul.prof. Markku
Peltoniemi ja ATK-keskuksen johtaja Kristel Sarlin.
* Elektronisten aineistojen kansalliset sopimukset? Mikä
on tilanne?
Kahdesta hankkeesta on neuvoteltu pitkään. Toinen on
ISI:n (Institute for Scientific Information) viitetietokannat
ja toinen on Academic Pressin elektroninen palvelu (fulltext,
Ideal, Appeal). Kaikennäköistä muutakin on vireillä,
mm. Inspecin, Springer Verlagin, Elsevier Sciencen ja Ebscon kanssa.
Toivon, että AP:n kanssa päästään tämän
kevään aikana ratkaisuun. ISI:n kanssa on hitaampaa,
asiat ovat hankalampia. Ehkä heidän kanssaan päästään
ratkaisuun tämän vuoden aikana.
* Eli yhtään kansallista sopimusta ei ole vielä
tehty (16.4.1997)?
Ei ole.
* Tiedätkö miten muissa maissa toimitaan, esim. Pohjoismaissa?
Norja on tehnyt kansallisia sopimuksia, nimenomaan ISI:nkin kanssa.
Kaiken lisäksi he ovat rakentaneet ISI:n aineistolle www-käyttöliittymän
Trondheimissa olevalle palvelimelle. Norjalaiset ovat solmineet
sopimuksen myös OCLC:n tietokannoista (noin 40 kirjastoa
mukana). Kyseessä on OCLC:n FirstSearch-palvelu ja siitä
noin yhdeksän tietokannan peruspaketti, jota yritys markkinoi
Suomeenkin. Norjassa käydään neuvotteluja mm. Medlinesta
(Ovid, SilverPlatter) ja kartoitetaan koko ajan lisämahdollisuuksia.
Ruotsi on samassa pisteessä kuin Suomi. Sopimuksia ei ole
tehty. Selvitystyö on Ruotsissakin meneillään,
he vain aloittivat hieman myöhemmin kuin me täällä
Suomessa. Sielläkin neuvotellaan ISI:n ja AP:n kanssa, kaikennäköistä
muutakin on meneillään.
Aika paljon näiden asioiden ympärillä on tehty
pohjoismaista yhteistyötä. Ennen joulua meillä
oli erittäin hyödyllinen yhteispohjoismainen neuvottelu
ISI:n sopimuksista. Kokouksessa oli edustaja jopa Islannista.
Vaihdoimme kuulumisia, kerroimme mikä tilanne missäkin
maassa oli.
Englannissa on tehty hyvin isoja ratkaisuja. Heillä on mittava
eLib-ohjelma (Electronic Libraries-ohjelma, http://ukoln.bath.ac.uk/elib/).
ISI:n tietokannoista tehdyssä sopimuksessa on mukana yli
100 yliopistokirjastoa. Se on suurin sopimus, minkä ISI on
tehnyt. Englannissa tapahtuu paljon muutakin.
* Miten yksittäinen kirjasto hyötyy kansallisista
sopimuksista?
Vaihtoehtoisesti jokainen yksittäinen kirjasto joutuisi neuvottelemaan
elektronisen aineiston välitykseen ja elektronisiin julkaisuihin
liittyvistä sopimuksista. Käymään läpi
tämän rumban? Moninkertaisesti tehtäisiin sama
työ. Yhdessä voidaan neuvotella paremmat sopimukset.
Esimerkiksi ISI:n osalta yksikään kirjasto ei omin voimin
pystyisi kustantamaan sellaista ratkaisua, mitä tässä
kirjastoille tarjotaan.
On myös tärkeää, että jossakin koordinoidaan
asioita, että jossakin on tieto siitä minkälaisia
ajatuksia ja hankkeita on vireillä. Jos ajatellaan tekniikkaa
ja palveluiden ylläpitoa jatkossa, mitä jos jokainen
kirjasto pystyttäisi omat palvelunsa? Yksi olisi aloittanut
viime vuonna, toinen tänä vuonna ... On erittäin
hyvä asia, että tälle yhteiselle tielle on lähdetty.
* Elektronisiin julkaisuihin ja palveluihin liittyviä
keskeisiä tekijöitä hinnan lisäksi?
Keskeistä on, että loppukäyttäjät pääsevät
suoraan käsiksi aineistoon (esim. ISI:n viitetietokannat).
Jatkossa yhtäaikaisten käyttäjien määrä
voi olla rajaton. Tutkija voi illalla, yöllä, milloin
tahansa, mistä tahansa käyttää tuotteita.
Käyttäjän ei tarvitse tulla yliopistolle tai kirjastoon,
työtä voi tehdä silloin kun se on mielekkäintä.
Se on ehdottomasti palvelun parannus. Jos taas ajatellaan itse
primääriaineistoa, artikkeleita jne., nekin ovat viiteaineiston
tavoin aina käytettävissä. Lehtien uudet numerot
voivat olla pari kolme viikkoa aikaisemmin verkossa kuin mitä
painettu lehti ilmestyy. Lehti ei ole koskaan kierrossa, se on
aina saatavissa, sikäli kuin verkot toimivat. Olemme siis
entistä enemmän tekniikasta riippuvaisia. Se on elektronisen
aineiston haittapuoli. Mikäli perusasiat eivät ole kunnossa,
ollaan vaikeuksissa.
* Oletko törmännyt copyright-kysymyksiin?
Ilman muuta, hetihän niihin törmää. Mitä
tapahtuu ihmisille, jotka ovat konsortion (=ei kuulu sopimuksen
tehneiden kirjastojen asiakaskuntaan) ulkopuolella? He eivät
pääse ilman muuta tähän aineistoon käsiksi.
Ymmärrettävä juttu, että elektronisen aineiston
käyttö on säädellympää. Aineistonvälitys
voi muuttua hankalammaksi. Juuri äsken puhuin Academic Pressin
edustajien kanssa tästä ongelmasta. He ehdottivat kansallista
lisenssiä, jonka mukaisesti konsortion piirissä olevat
laitokset henkilökuntineen ovat oikeutettuja käyttämään
AP:n aineistoa verkosta, tulostamaan sitä paperille, ja ottamaan
siitä kopioita omalle kovalevylleen. Sen lisäksi aineistosta
voi kaukopalvelun kautta välittää artikkelikopioita
muille esim. sähköpostissa pdf-tiedostoja. Kopioiden
välityksestä tullaan perimään korvaus, joka
ei alustavan hinta-arvion mukaan (25 $ artikkelia kohti eli 127.50
mk) ole aivan vaatimaton. Eihän se kovin halvalta kuullosta,
mutta korostan, että nämä neuvottelut ovat vielä
kesken. Kyllä kustantajat ovat erittäin kiinnostuneita
siitä, miten paljon aineistoja käytetään ja
miten paljon kopioita otetaan. He ovat hyvin varuillaan. Elektronisen
aineiston osalta asiat ovat aika avoinna. Hyvin paljon kyse on
siitä, että ainakin kustantajien julkaisemaa aineistoa
tullaan sopimuksin säätelemään. Kussakin sopimuksessa
erikseen määritellään, mitä sillä
aineistolla saa tehdä, kuka sitä saa käyttää
ja mistä.
* Riittääkö aika kun sinulla on tiedossa monia
muitakin tehtäviä?
Ei, niinkuin näkyy. Sehän on selvä. Tämä
on mielekästä työtä, koska tässä
saa seurata koko ajan uusia asioita. Olen ymmärtänyt,
että minun pitää seurata kehitystä, mitä
eri tahoilla kansainvälisesti ja kansallisesti tapahtuu.
Pitäisi ehtiä paljon enemmän tehdä aloitteita
ja tiedottaa.
* Miten seuraat alan kehitystä?
Ei minulla ole sen kummempia keinoja kuin muillakaan. Seuraan
tiettyjä sähköpostilistoja, käytän www:tä,
internetiä yleensä ja liikun kansainvälisesti niin
paljon kuin mahdollista. Se on mielestäni erittäin tärkeä
asia kaikkien kannalta, nämä kokoukset ja seminaarit,
joissa kuulee muilta mitä on meneillään. Sieltä
saa ajatuksia ja ideoita. Pitäisin tätä työssäni
melkein kaikkein tärkeinpänä.
* Mitä olet tätä ennen tehnyt työksesi?
Se on pitkä juttu. Olin musiikkikirjastotyössä
alun perin, aika monta vuotta, Kuopion yliopiston kirjastossa
eri tehtävissä, Suomen VTLS:ssä vähän
aikaa, uudelleen Kuopiossa kehitystehtävissä, sitten
Tilastokeskuksen kirjastossa pari vuotta. Ja nyt täällä.
Lisätietoja: http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/yts.html