Edellinen Seuraava Ylös

Terveiset kaukopalvelupäiviltä

Annikki Oikkonen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät pidettiin 22.-23.4.1997 Oulun yliopistossa Linnanmaalla. Likimain puolitoistasataa kaukopalvelun ammattilaista erityyppisistä kirjastoista (erillis-, tieteelliset -, yleiset - ja yrityskirjastot) kokoontui jälleen yhdessä pohtimaan alan keskeisiä kuulumisia ja kehitysnäkymiä. Ohjelma oli tällä kertaa varsin kansainvälinen ja ensimmäisen päivän osuus lähes kokonaan englanninkielinen. TKK:n kirjastosta mukana olivat Eeva-Inkeri Sierla, Marjatta Räisänen, Merja Mättö (IVO) ja Annikki Oikkonen.

Mitkä ovat tämän hetken uusimmat edistysaskeleet Pohjois-Amerikan kaukopalvelussa? Mikä on tilanne USA:ssa tekijänoikeuskysymyksessä kaukopalvelun kannalta? Näitä asioita valotti Mary Jackson, Access & Delivery Services Consultant, Association of Research Libraries' tä (ARL). Ihastuttavan selkeästi esitettynä kuulimme yksityiskohdittain, miten projektit ja kehitystyö tuottavamman ja tehokkaamman kaukopalvelun aikaansaamiseksi ovat edenneet USA:ssa, ja mikä tilanne kehitystä on edeltänyt.

Toisena kansainvälisenä vieraana oli Reimer Eck, Head of Reader Services, University of Göttingenistä. Hän selvitti aluksi minne Saksassa kaukopalvelutilaus kannattaa lähettää. Historian kautta kuulijat johdateltiin nykytilanteeseen, missä 36 eri tieteellistä kirjastoa muodostavat Saksan tieteellisen kansalliskirjaston. Kirjastot velvoitetaan tutkimusaloittain hankkimaan kaiken Saksassa painetun tutkimusmateriaalin kokoelmiinsa mahdollisimman täydellisesti ja myöskin kaukolainaamaan sitä. Erityiset rahastot turvaavat sen, että myös ulkomaalainen tieteellinen-ja tutkimuskirjallisuus hankitaan mahdollisimman kattavasti. Saksalaiset tieteelliset kirjastot ovatkin tämän materiaalin osalta varsinaisia aarreaittoja. Tilauksia voi Suomesta lähettää myöskin internetin kautta.

Varsinainen päivän kuuma peruna oli osastonjohtaja Heikki Poroilan (Vantaan kaupunginkirjasto) esitelmä tekijänoikeudesta ja kaukolainauksesta erityisesti Suomen oloissa. Digitaalisen kopioinnin mahdollisuus on tulevaisuuden peikko, mikä panee miettimään kaukopalvelun roolia uudelta kannalta.

Iltaohjelma Oulun nuorisotalolla pyyhki kuitenkin hetkeksi pois kaikki tulevaisuuden huolet. Luvassa oli kaipuu- ja hurmiotansseja Olavi Virran musiikin tahdissa Oulun Tanssistudion esittämänä. Lupaus piti, ja Keinu kanssain -esitys tuskin jätti yhtään katsojaa kylmäksi.

Toisen päivän ohjelmassa luotailtiin tulevaisuuden näkymiä mm. kaukopalvelun käyttäjäkokemusten ja tilastojen valossa. Varastokirjaston johtaja Pentti Vattulainen ja toimistopäällikkö Hannu Taskinen Helsingin kaupunginkirjastosta puhuivat kumpikin omassa puheenvuorossaan kehitysnäkymistä. Lisäksi Antti Soini (TT-kuntapalvelu) esitteli Pallas-kirjastojen hanketta kaukopalvelun työvaiheiden automatisoimiseksi. Arvokkaita käyttäjäkokemuksia ja uskoa kaukopalvelun tarpeellisuuteen tulevaisuudessakin toivat KL Eeva-Liisa Kronqvist ja LL Paavo Zitting Oulun yliopistosta. - Asiakkaan ja kaukopalvelun välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä ei pidä unohtaa. Asiakasta kiinnostaa toimituksen nopeus, hinta ja tilauksen kulku kussakin vaiheessa, ja näihin kysymyksiin hän odottaa saavansa vastauksen. Pystymmekö tällä automaatiolla vastaamaan heille?

Monipuolinen toisen päivän ohjelma sisälsi lisäksi OCLC:n käyttökokemuksia kirjastonhoitaja Eeva-Inkeri Sierlan (TKK) kertomana, sekä tutustumista elektroniseen dokumenttien välitykseen case-Vertexin avulla, jonka kehittämisjohtaja Jukka Englund (TerKKo) esitteli. Lisäksi ehdimme vielä kuulla lyhyet esitykset EU-aineiston saatavuudesta. Nämä puheenvuorot käyttivät EU-informaatikko Reino Lipponen Oulun yliopiston kirjastosta sekä Eurooppa-tiedon aluetiedottaja Ritva Lampen ulkoasiainministeriön Eurooppa- tiedotuksesta. Päivän ulkomaalainen vieras oli Elisabeth Lindboe, Head Librarian, Nordic Union Catalogue of Serials'sta. Hän esitteli NOSP-luettelon (Nordic Union Catalogue of Serials) tuotekehitystä. Markkinoille on saatu CDNOSP- versio ja lisäksi luettelo on haettavissa Oslon yliopiston tietokannassa TRIP-ohjelmalla.

Valokuva

Kuvassa Anne Aalto opastaa otaniemeläisiä Merja Mättöä, Marjatta Räisästä ja Eeva-Inkeri Sierlaa Oulun yliopiston kaukopalvelun saloihin.

Monitieteellinen Oulun yliopisto tarjosi päiville mielenkiintoiset ja hyvät puitteet, ja niukat vapaahetket saattoi käyttää vaikkapa eri laitoskirjastoihin tutustumiseen. Meille otaniemeläisille riitti ihmetystä siinä, että lukuisat laitoskirjastot sijaitsevat yliopistorakennuksessa saman katon alla pääkirjaston kanssa. Tutustuimme lähemmin kirjastosihteeri Anne Aallon opastamana teknillisen tiedekunnan kaukopalveluun ja sen työmenetelmiin. Tauoilla saattoi tutustua päivien ajaksi keskusaulaan pystytettyyn näyttelyyn, jossa näyteilleasettajina oli mm. paikallisia kirjakustantamoja, tietokone- ja matkapuhelinliikkeitä sekä toimistokalusteita ja -tarvikkeita edustavia yrityksiä. Esillä olivat myöskin Oulun yliopiston digitaaliset kirjastopalvelut.

Oulun yliopiston kirjasto on vapaakappalekirjasto ja lisäksi Eurotietokeskus / EDC (European Documentation Centre) eli kirjastoon saadaan Euroopan unionin viralliset julkaisut joko suomen tai englannin kielellä. Edustava, valoisa ja viihtyisä pääkirjasto sijaitsee keskeisesti yliopistorakennuksessa. Kirjaston painopistealueita ovat tällä hetkellä ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäen mukaan etäkäytön kehittäminen ja elektronisen kirjaston luominen (Virtuaalikirjastoprojekti ja Elektra-projekti). Lisäksi kirjasto vastaa yliopiston tutkimustietokannan suunnittelu- ja toteutusprojektista. Tutkimustietokantojen yhtenäiskäytön edistäminen (Z39.50 Projekti) ja organisaation kehittäminen ovat myöskin tällä hetkellä keskeisellä sijalla.

Kaukopalvelupäivien parasta antia luentojen lisäksi ovat aina olleet uudet henkilökontaktit ja yhteistyökumppaneiden tapaaminen. Ohjelman tiukkatahtisuus ei tällä kertaa suonut hyviä mahdollisuuksia tämäntyyppiseen verkkojen luomiseen, mutta nokkelimmat olivatkin tehneet keskustelualoitteet jo etukäteen ennen kokousta.

Keskeiseksi tulevaisuuden haasteeksi kokouksessa nousivat kaukopalvelun työvälineiden ja työvaiheiden automatisoinnin kehittäminen yhteistyössä eri kirjastojen kanssa. Todettiin, että näiden hankkeiden läpiviemiseksi tarvitaan voimakasta yhteen hiileen puhaltamista ja myöskin asenteiden muutosta, jotta paperityö tulevaisuudessa vähenisi ja markkinatilanteeseen pystyttäisiin vastaamaan. Myöskin tekijänoikeusasioiden jatkuva seuraaminen koettiin kiistatta tärkeäksi tehtäväksi ja yhteisen mielenkiinnon kohteeksi.

Missä mennään, kysellään taas kahden vuoden kuluttua Tampereella - nääs.



Edellinen Seuraava Ylös