Annikki Oikkonen
Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät pidettiin 22.-23.4.1997
Oulun yliopistossa Linnanmaalla. Likimain puolitoistasataa kaukopalvelun
ammattilaista erityyppisistä kirjastoista (erillis-, tieteelliset
-, yleiset - ja yrityskirjastot) kokoontui jälleen yhdessä
pohtimaan alan keskeisiä kuulumisia ja kehitysnäkymiä.
Ohjelma oli tällä kertaa varsin kansainvälinen
ja ensimmäisen päivän osuus lähes kokonaan
englanninkielinen. TKK:n kirjastosta mukana olivat Eeva-Inkeri
Sierla, Marjatta Räisänen, Merja Mättö (IVO)
ja Annikki Oikkonen.
Mitkä ovat tämän hetken uusimmat edistysaskeleet
Pohjois-Amerikan kaukopalvelussa? Mikä on tilanne USA:ssa
tekijänoikeuskysymyksessä kaukopalvelun kannalta? Näitä
asioita valotti Mary Jackson, Access & Delivery Services
Consultant, Association of Research Libraries' tä (ARL).
Ihastuttavan selkeästi esitettynä kuulimme yksityiskohdittain,
miten projektit ja kehitystyö tuottavamman ja tehokkaamman
kaukopalvelun aikaansaamiseksi ovat edenneet USA:ssa, ja mikä
tilanne kehitystä on edeltänyt.
Toisena kansainvälisenä vieraana oli Reimer Eck,
Head of Reader Services, University of Göttingenistä.
Hän selvitti aluksi minne Saksassa kaukopalvelutilaus kannattaa
lähettää. Historian kautta kuulijat johdateltiin
nykytilanteeseen, missä 36 eri tieteellistä kirjastoa
muodostavat Saksan tieteellisen kansalliskirjaston. Kirjastot
velvoitetaan tutkimusaloittain hankkimaan kaiken Saksassa painetun
tutkimusmateriaalin kokoelmiinsa mahdollisimman täydellisesti
ja myöskin kaukolainaamaan sitä. Erityiset rahastot
turvaavat sen, että myös ulkomaalainen tieteellinen-ja
tutkimuskirjallisuus hankitaan mahdollisimman kattavasti. Saksalaiset
tieteelliset kirjastot ovatkin tämän materiaalin osalta
varsinaisia aarreaittoja. Tilauksia voi Suomesta lähettää
myöskin internetin kautta.
Varsinainen päivän kuuma peruna oli osastonjohtaja Heikki
Poroilan (Vantaan kaupunginkirjasto) esitelmä tekijänoikeudesta
ja kaukolainauksesta erityisesti Suomen oloissa. Digitaalisen
kopioinnin mahdollisuus on tulevaisuuden peikko, mikä panee
miettimään kaukopalvelun roolia uudelta kannalta.
Iltaohjelma Oulun nuorisotalolla pyyhki kuitenkin hetkeksi pois
kaikki tulevaisuuden huolet. Luvassa oli kaipuu- ja hurmiotansseja
Olavi Virran musiikin tahdissa Oulun Tanssistudion esittämänä.
Lupaus piti, ja Keinu kanssain -esitys tuskin jätti yhtään
katsojaa kylmäksi.
Toisen päivän ohjelmassa luotailtiin tulevaisuuden näkymiä
mm. kaukopalvelun käyttäjäkokemusten ja tilastojen
valossa. Varastokirjaston johtaja Pentti Vattulainen ja
toimistopäällikkö Hannu Taskinen Helsingin
kaupunginkirjastosta puhuivat kumpikin omassa puheenvuorossaan
kehitysnäkymistä. Lisäksi Antti Soini (TT-kuntapalvelu)
esitteli Pallas-kirjastojen hanketta kaukopalvelun työvaiheiden
automatisoimiseksi. Arvokkaita käyttäjäkokemuksia
ja uskoa kaukopalvelun tarpeellisuuteen tulevaisuudessakin toivat
KL Eeva-Liisa Kronqvist ja LL Paavo Zitting Oulun
yliopistosta. - Asiakkaan ja kaukopalvelun välisen vuorovaikutuksen
tärkeyttä ei pidä unohtaa. Asiakasta kiinnostaa
toimituksen nopeus, hinta ja tilauksen kulku kussakin vaiheessa,
ja näihin kysymyksiin hän odottaa saavansa vastauksen.
Pystymmekö tällä automaatiolla vastaamaan heille?
Monipuolinen toisen päivän ohjelma sisälsi lisäksi
OCLC:n käyttökokemuksia kirjastonhoitaja Eeva-Inkeri
Sierlan (TKK) kertomana, sekä tutustumista elektroniseen
dokumenttien välitykseen case-Vertexin avulla, jonka kehittämisjohtaja
Jukka Englund (TerKKo) esitteli. Lisäksi ehdimme vielä
kuulla lyhyet esitykset EU-aineiston saatavuudesta. Nämä
puheenvuorot käyttivät EU-informaatikko Reino Lipponen
Oulun yliopiston kirjastosta sekä Eurooppa-tiedon aluetiedottaja
Ritva Lampen ulkoasiainministeriön Eurooppa- tiedotuksesta.
Päivän ulkomaalainen vieras oli Elisabeth Lindboe,
Head Librarian, Nordic Union Catalogue of Serials'sta. Hän
esitteli NOSP-luettelon (Nordic Union Catalogue of Serials) tuotekehitystä.
Markkinoille on saatu CDNOSP- versio ja lisäksi luettelo
on haettavissa Oslon yliopiston tietokannassa TRIP-ohjelmalla.
Kuvassa Anne Aalto opastaa otaniemeläisiä Merja Mättöä, Marjatta Räisästä ja Eeva-Inkeri Sierlaa Oulun yliopiston kaukopalvelun saloihin.
Monitieteellinen Oulun yliopisto tarjosi päiville mielenkiintoiset
ja hyvät puitteet, ja niukat vapaahetket saattoi käyttää
vaikkapa eri laitoskirjastoihin tutustumiseen. Meille otaniemeläisille
riitti ihmetystä siinä, että lukuisat laitoskirjastot
sijaitsevat yliopistorakennuksessa saman katon alla pääkirjaston
kanssa. Tutustuimme lähemmin kirjastosihteeri Anne Aallon
opastamana teknillisen tiedekunnan kaukopalveluun ja sen työmenetelmiin.
Tauoilla saattoi tutustua päivien ajaksi keskusaulaan pystytettyyn
näyttelyyn, jossa näyteilleasettajina oli mm. paikallisia
kirjakustantamoja, tietokone- ja matkapuhelinliikkeitä sekä
toimistokalusteita ja -tarvikkeita edustavia yrityksiä. Esillä
olivat myöskin Oulun yliopiston digitaaliset kirjastopalvelut.
Oulun yliopiston kirjasto on vapaakappalekirjasto ja lisäksi
Eurotietokeskus / EDC (European Documentation Centre) eli kirjastoon
saadaan Euroopan unionin viralliset julkaisut joko suomen tai
englannin kielellä. Edustava, valoisa ja viihtyisä pääkirjasto
sijaitsee keskeisesti yliopistorakennuksessa. Kirjaston painopistealueita
ovat tällä hetkellä ylikirjastonhoitaja Päivi
Kytömäen mukaan etäkäytön kehittäminen
ja elektronisen kirjaston luominen (Virtuaalikirjastoprojekti
ja Elektra-projekti). Lisäksi kirjasto vastaa yliopiston
tutkimustietokannan suunnittelu- ja toteutusprojektista. Tutkimustietokantojen
yhtenäiskäytön edistäminen (Z39.50 Projekti)
ja organisaation kehittäminen ovat myöskin tällä
hetkellä keskeisellä sijalla.
Kaukopalvelupäivien parasta antia luentojen lisäksi
ovat aina olleet uudet henkilökontaktit ja yhteistyökumppaneiden
tapaaminen. Ohjelman tiukkatahtisuus ei tällä kertaa
suonut hyviä mahdollisuuksia tämäntyyppiseen verkkojen
luomiseen, mutta nokkelimmat olivatkin tehneet keskustelualoitteet
jo etukäteen ennen kokousta.
Keskeiseksi tulevaisuuden haasteeksi kokouksessa nousivat kaukopalvelun
työvälineiden ja työvaiheiden automatisoinnin kehittäminen
yhteistyössä eri kirjastojen kanssa. Todettiin, että
näiden hankkeiden läpiviemiseksi tarvitaan voimakasta
yhteen hiileen puhaltamista ja myöskin asenteiden muutosta,
jotta paperityö tulevaisuudessa vähenisi ja markkinatilanteeseen
pystyttäisiin vastaamaan. Myöskin tekijänoikeusasioiden
jatkuva seuraaminen koettiin kiistatta tärkeäksi tehtäväksi
ja yhteisen mielenkiinnon kohteeksi.
Missä mennään, kysellään taas kahden
vuoden kuluttua Tampereella - nääs.