Työkykyä ylläpitävä toiminta TKK:ssa

Anja Hallberg, työterveyslääkäri

Medivire Työterveyspalvelut Oy

Miksi tyky-toimintaa tarvitaan?

Työelämä on viime vuosien aikana ollut jatkuvassa muutoksessa ja muutokset ovat tulleet jäädäkseen niin,että mieluummin puhutaan kestävästä kehityksestä kuin muutoksesta. Kiire ja työpaineet tuntuvat kasvavan tasaisesti, ja huoli työssä käyvien ihmisten jaksamisesta on lisääntynyt.Jaksamattomuus näkyy tilastoissa: 90% työvoimasta siirtyy työelämän ulkopuolelle ennen vanhuuseläkeikää (oleellisesti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa), keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on 59 vuotta ja tuki-ja liikuntaelin- ja mielialasairaudet ovat tällä hetkellä merkittävimmät työkyvyttömyyden aiheuttajat. Eläkelainsäädäntö muuttui viime vuoden alussa ja muutoksen yksi tavoite oli saada työnteon jatkaminen edullisemmaksi kuin eläkkeelle siirtyminen. Pelkän rahan voimalla eivät ihmiset kuitenkaan jaksa jatkaa, vaan tarvitaan muita tukitoimenpiteitä.

Mitä tyky-toiminta on?

Sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunta on määritellyt v 1994 työkykyä ylläpitävän toiminnan (=tyky-toiminta) seuraavalla tavalla: "Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa."

Oleellista on, ettei mitään vakiotykytoimintaa ole olemassa, vaan jokaisen työpaikan pitää itse suunnitella ja luoda itselleen sopiva toimintatapa. Tärkeää on, että toiminta ymmärretään työpaikan yhteistyöhön perustuvaksi kehittämistoiminnaksi, jota pääsääntöisesti toteutetaan työpaikalla. Suunnitelmaa varten tarvitaan tietoa henkilöstön tilasta ja toimintakyvystä ja tätä tietoa saadaan mm. sairaspoissaolo- ja työtapaturmatilastoista, terveystarkastuksista,tehdyistä työilmapiirikyselyistä sekä kävely- ja muista suorituskykytesteistä. Näiden tietojen keräämisessä ja tulkitsemisessa on työterveyshuollolla keskeinen rooli.

Tyky-toiminnan eri tasot

Ensimmäisen tason toiminnan kohteena ovat kaikki työntekijät. Sen tarkoituksena on pyrkiä turvaamaan jokaiselle mahdollisimman hyvä toimintakyky koko työelämän ajan. Toiminta kohdistuu sekä työhön, työympäristöön, työyhteisöön että itse kuhunkin työntekijään. Työhön liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi toistotyön vähentäminen, asento- ja liike-ergonomian parantaminen, joilla vähennetään rasitusvaivoja. Työympäristöä parannetaan vähentämällä melun, pölyn ja kemikaalialtistumisen määrää, jolloin työhygienia paranee ja tapaturmavaara vähenee. Työyhteisön keskuudessa pyritään luomaan kannustava ja arvostava työilmapiiri, jossa työroolit ja työtehtävät ovat selkeästi määritellyt. Ilmapiirin tulisi olla niin avoin ja luottamuksellinen, että jokainen pystyisi mielipiteensä sanomaan ja siten kokisi voivansa vaikuttaa asioihin. Jokaisen ammattitaidosta huolehtiminen on tärkeää, niin ettei työelämästä syrjäytymisen syy ole puutteellisen ammattitaidon aiheuttama työtehtävien kapeutuminen ja sitä seuraava turhautuminen. Jokaiselle työntekijälle annettavassa terveyskasvatuksessa on tärkeää korostaa jokaisen omaa vastuuta terveytensä ylläpitämisessä. Useimmat pärjäävät noin nelikymppisiksi (TKK:laisten vakinaisessa työsuhteessa olevien naisten keski-ikä on 42.3 vuotta ja miesten 39.5 vuotta) lapsuudessa hankitun lihas- ja yleiskunnon varassa, mutta sen jälkeen terveydentila on pitkälle riippuvainen elämäntavoista. Liikunnan määrä voi olla olematon, jolloin suorituskyky laskee tai sitten himourheilijoilla liiallinen, jolloin usein saadaan rasitusvaivoja. Ruokailutavoista puhuttaessa keskitytään rasvojen ja suolan määrään ja tietenkin kokonaiskalorimäärään, koska lähes joka toisella on ylipaino-ongelma. Samoin pyritään kannustamaan tupakoinnin lopettamiseen ja alkoholin käytön kohtuullistamiseen. Yksilötasolla myös voidaan antaa koulutusta stressin ja ajankäytön hallitsemiseksi sekä elämänhallinnan parantamiseksi muutostilanteissa. On huomattava, että normaali ikääntyminen ei sinällään vaikuta suorituskykyyn niin, että se tekisi meistä työkyvyttömiä ennen vanhuuseläkeikää. Myös henkinen suorituskyky säilyy normaalina, vaikka oppiminen voi vaatia enemmän aikaa kuin nuorempana.

Toisen tason toiminta kohdistuu niihin työntekijöihin ja työyhteisöihin, joita jo uhkaa toimintakyvyn menettäminen. Usein tarve huomataan, kun esim. työterveyspalvelujen käyttö lisääntyy, mutta yhtä hyvin aloite voi tulla asianomaiselta itseltään, hänen esimieheltään tai työsuojelun kautta. Joskus tällaisen toiminnan tarve tulee esille työyhteisöön kohdistuvan muutoksen yhteydessä. Tärkeää on, että asiaan pyritään reagoimaan mahdollisimman nopeasti, niin ettei työn vaatimuksen ja suorituskyvyn välinen epäsuhta ole ehtinyt syntyä tai pahentua. Toimenpiteinä näissä tilanteissa voi olla esimerkiksi työjärjestelyihin tehtävät muutokset, uuteen työhön sijoitukset tai vaan tietojen antaminen siitä, miten ihmiset käyttäytyvät muutoksessa. Tärkeää on kuitenkin jatkaa työntekijöiden ja työyhteisön tilanteen seuraamista niin, että nähdään, että toimintakyky normaalistuu.

Kolmannen tason toiminta kohdistuu niihin työntekijöihin ja työyhteisöihin, joiden työkyky on jo heikentynyt. Tällöin pyrkimyksenä on tehdä sellaisia toimenpiteitä, joilla pystytään joko työkyky palauttamaan tai säilyttämään sillä tasolla kuin se on ja siten estämään työkyvyttömyys. Tämän tason toimintaa on mm. työn mukauttaminen työntekijän työkykyä vastaamaan ja erilaiset lääkinnälliset ja ammatilliset kuntoutustoimenpiteet. Lääkinnällistä kuntoutusta on useille tutut kuntoutuslaitosjaksot, mutta ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia käytetään liian vähän. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. erilaiset työkokeilut (esimerkiksi pitkän sairasloman jälkeen työhönpaluu), kuntoutussuunnittelu ja kuntoutustarpeenselvitykset, ammattitaidon täydentäminen tai jopa uuteen ammattiin kouluttaminen. Tämän tason toimintaa tehdään yhteistyössä työterveyshuollon ja Valtiokonttorin kanssa.

Tyky-toiminnan tavoitteet

Tavoitteena on se, että toiminnasta hyötyvät kaikki. Yksilöllä terveyden ja työkyvyn koheneminen voi näkyä sekä kunnon että myös henkisen hyvinvoinnin paranemisena, mikä parhaimmillaan johtaa siihen, että työelämästä poissiirtyneellä on kyky vielä nauttia eläkevuosista. Työyhteisön ilmapiirin parantuminen näkyy yleisessä jaksamisessa ja tuottavuudessa ja johtaa siihen, että työyhteisöt pystyvät kehittämään omatoimisesti työkykyyn ja terveyteen liityviä asioita. Tyky-toiminta parhaimmillaan tulee näkymään myös kustannussäästöinä, kun sairaskulut ja eläkemenot vähenevät.

TKK:n Tykytys

TKK:n tyky-työryhmä perustettiin viime vuoden joulukuussa. Siihen kuuluvat Pirjo Solin (pj), Helinä Jakobsson (siht), Kira Ukkonen, Pertti Kiiski, Pirkko Salo, Lasse Wallius ja Marike Römer (Medivire työterveyspalvelut Oy). Pilottiyksiköksi on valittu kemian osasto, jolla toiminta käynnistyy kevään lopussa järjestettävällä informaatiotilaisuudella. Osastolle perustetaan oma tyky-ryhmä,joka vastaa toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta korkeakoulun tyky-ryhmän avulla. Pilottiosaston kokemusten avulla toiminto pikkuhiljaa laajenee niin, että se lopulta on kiinteä osa jokapäiväistä työntekoa.