Valokeilan tähtenä on tällä kertaa tekniikan
ylioppilas Jörgen Westerling, joka on tehnyt diplomityötään
kirjaston neljä vuotta kestävässä tänä
vuonna varsinaisesti alkaneessa "Teknillisen korkeakoulun
sähköinen julkaisutuotanto" -projektissa (http://www.hut.fi/~sonkkila/eljulk/).
Tavoitteena on laatia vaihtoehtoisia sähköisen julkaisemisen
formaatteja tieteellisille julkaisuille. Projektin ensimmäisessä
vaiheessa laaditaan julkaisujen rakennekuvaus, arvioidaan ja valitaan
työkalut sekä muunnetaan pilottisarjan julkaisu sähköiseen
muotoon.
Sattumalta emme tapaa Jörgen Westerlingiä rakentamassa
sähöisen julkaisun rakennekuvausta. Hän sai kipinän
tietokoneisiin ja tietotekniikkaan jo 12-vuotiaana katsellessaan
Tammisaaressa toimistotarvikeliikkeen ikkunassa kiiltänyttä
Sinclair Spectrumia. Mitä on tapahtuntu sen jälkeen?
Jotain siitä kertoo tämä Jörgenin hauska juttu.
Jörgen Westerling
Istun tässä tietokoneeni ääressä ja yritän
keksiä jonkun kivan idean jotta saisin jutun syntymään.
Olisikohan ollut parempi, jos minua olisi haastateltu sen sijaan,
että nyt yritän kirjoittaa jotain viisaita sanoja ihan
omasta päästäni? Saan idean. Entä jos haastattelisin
itse itseäni? Mainio idea, ryhdyn heti toimeen.
No, Jörgen, kerropa meille vähän opinnoistasi?
Minut hyväksyttiin TKK:lle vuonna 1990. Seuraavan vuoden
vietin valtion harmaissa, Dragsvikin varuskunnassa. Innokkaana
fuksina aloitin sitten opintoni syksyllä 1991.
Opiskelet tietotekniikkaa. Miten tulit valinneeksi juuri tietotekniikan?
Olen aina ollut kiinnostunut tietokoneista ja tekniikasta yleensäkin.
Kun ensimmäisen kerran näin tietokoneen kotikaupungissani
Tammisaaressa toimistotarvikeliikkeen ikkunassa, päätin
että tuollaisen minäkin hankin. Paiskin kesän töissä
sokerijuurikaspellolla rikkaruohojen kimpussa saadakseni rahat
kokoon. Kone oli Sinclair Spectrum, ja se maksoi 1500 mk, jos
oikein muistan. Eiväthän rahani riittäneet, ja
pettymys oli suuri. Olin silloin 12-vuotias. Seuraavana syntymäpäivänäni
sain vanhemmiltani VIC-20:n lahjaksi, ja riemuni oli korkealla.
Siitä lähtien olen puuhannut tietokoneitten parissa,
joten opiskelupaikan valinta oli minulle itsestäänselvyys.
En ole koskaan ajatellutkaan tekeväni muuta.
Lodivico Sforza alias Jörgen Westerling kevättalven 1997 teekkarispexissä.
Kerro vähän opiskeluajastasi. Mitä muuta olet
tehnyt paitsi opiskellut?
Hmm
mitäköhän tässä uskaltaa paljastaa?
Olen ollut erittäin aktiivinen Teknologföreningenissä.
Meillä on TF:llä monta eri komiteaa, jotka hoitavat
oman sektorinsa toimintaa, järjestävät juhlia ja
muita tapahtumia. Olen vuosien varrella istunut melkein kaikissa
niissä. Vuonna 1994 olin TF:n hallituksen jäsen ja toimin
isännöitsijänä. Isännöitsijän
virka TF:llä ei välttämätta vastaa "tavallisen"
isännöitsijän virkaa, sillä minä juoksin
usein talossamme (Urdsgjallar), ruuvimeisseli kourassa, kun jokin
härveli taas oli hajonnut. Se vuosi oli opintojen kannalta
vähän välivuosi, koska isännöitsijän
homma oli kokopäivätyötä. Mutta se kannatti.
Opin valtavasti uusia asioita ja sellaisia joita ei ikinä
voisi kirjaa lukemalla oppia. Tänä vuonna, kun TF täyttää
125 vuotta järjestimme juhlaspeksin - "Leonardo da Vinci
eller Vem måla Lisa?". Näyttelin herttua Lodivico
Sforzaa, joka oli Leonardon isäntä Milanossa. Kirjastolaiset
jotka kävivät katsomassa näytäntöämme,
voinevat kertoa enemmän speksin hyvyydestä tai huonoudesta,
mutta meillä oli ainakin armottoman hauskaa!
Mitä harrastuksia sinulla on?
Kuten arvata saattaa tietokoneet kuuluvat harrastuksiini, mutta
en sentään ole aito nörtti, joka ei muuta osaa
ajatella. Edellisestä vastauksestä käynee myös
ilmi että TF on kuulunut harrastuksiini Polilla viettämieni
vuosien ajan. Muita harrastuksia on kaiken sorttinen urheilu -
lenkkeily, rullaluistelu, laskettelu, sulkapallo, lentopallo,
sähly, pyöräily ja jopa benjihyppyä on muutaman
kerran tullut kokeiltua. Ruuanlaittoa voisi ehkä myös
pitää jonkinlaisena harrastuksena. Luen mielelläni
silloin kun jää aikaa muuhunkin kuin tenttilukemiseen.
Valitettavaa vain on se, että kun vuorokaudessa on vain 24
tuntia, ei kaiken kivan harrastamiseen oikein tahdo aika riittää.
Niin, ja minulla ja veljelläni on kissa, jonka nimi on Julia,
vaikkakin se asuu vanhempieni luona Tammisaaressa. Siellä
sillä on hyvät oltavat.
Kerro jokin hauska teekkarijuttu.
Jaa-a. Minkäs anekdotin tähän kertoisi. No, ainakin
tällainen ajankohtainen juttu tulee nyt mieleen. Kuten aikaisemmin
kerroin, TF täyttää tänä vuonna 125 vuotta.
Vuosijuhlamme olivat maaliskuun lopulla, ja silloin saimme ruotsalaiselta
kauppakorkeakoululta Hankenilta vuosijuhlalahjaksi vanhan, moottorittoman
Ford Taunuksen, joka oli maalattu TF:n väreihin punaiseen
ja keltaiseen. Vähän myöhemmin auto jostain kumman
syystä hävisi parkkipaikalta. Ihmetys oli kova, kun
aika samannäköinen auto, tosin Hankenin väreihin
maalattu, ilmestyi heidän juhlasalinsa Casan ulkopuolelle
lipputanko keskeltä läpi. Aivan kuin jokin UFO olisi
pudottanut auton taivaalta suoraan lipputangon päälle.
Epäilyt kohdistuivat heti Hale-Boppin komeettaan, mutta mitään
tähän viittaavia todisteita ei ole löytynyt.
Kerro diplomityöstäsi.
Diplomityöni on ensimmäinen vaihe neljä vuotta
kestävässä projektissa "Teknillisen korkeakoulun
sähköinen julkaisutuotanto", jonka tavoitteena
on tuottaa, jakaa ja käyttää valtaosa TKK:n julkaisusarjoista
sähköisesti. Tähän ensimmäiseen vaiheeseen
kuuluu julkaisujen rakennekuvauksen (DTD) laatiminen, työkalujen
arviointi ja valinta sekä pilottisarjan julkaisun muuntaminen
sähköiseen muotoon. Projektissa käytetään
dokumenttien loogisen rakenteen kuvaamiseen tarkoitettua metakieltä
SGML.
Mitä tähän mennessä on tapahtunut?
Tähän mennessä olen tehnyt dokumenttien rakenteellisen
analyysin eli tutkinut minkälaisista loogisista elementeistä
julkaisut voisivat koostua. Tämän analyysin perusteella
olen laatinut TKK:n julkaisuille rakennekuvauksen, jota SGML-terminologiassa
kutsutaan nimellä DTD. Olen myös tehnyt konversiotaulukon
työkalullemme (FrameMaker+SGML), jonka avulla Microsoft Word-dokumentteja
voidaan saattaa rakenteiseen SGML-muotoon. Paperiversion tulostamista
varten olen myös määritellyt ulkoasutietoja FrameMakeriin.
Selitä ymmärrettävästi mikä on SGML
ja DTD?
Ymmärrettävästi? Huh, yritetään. SGML
tulee sanoista Standardized General Markup Language, joka vapaasti
käännettynä tarkoittaa standardoitua, yleistä
merkintäkieltä. Lyhenne viittaa virheellisesti kieleen
- se ei ole kieli sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan
metakieli eli kieli jonka avulla määritellään
merkintäkieliä. Merkintäkieli koostuu "tageista"
eli merkintäelementeistä. Näillä tageilla
saadaan dokumenttiin luotua looginen rakenne. SGML ei siis ota
mitään kantaa dokumentin ulkomuotoon, vaan ainostaan
sen loogiseen asiasisältöön. Tärkein osa SGML-järjestälmässä
on rakennekuvaus eli DTD, joka tulee sanoista Document Type Definition.
DTD:n avulla kuvataan minkälaisista osista dokumentti voi
koostua. DTD:ssä voidaan esimerkiksi määritellä,
että luku koostuu otsikosta sekä yhdestä tai useammasta
kappaleesta tai että taulukko koostuu riveistä, joissa
on alkioita. Näistä määritelmistä muodostuu
siis yllämainitut tagit. Monille tuttu HTML on yksi DTD muiden
joukossa. Olen siis laatinut oman DTD:n TKK:n julkaisusarjoille.
Mikä on sähköinen julkaisu?
Sähköinen julkaisu on julkaisu, joka tuotetaan johonkin
standardoituun sähköiseen muotoon, mistä se on
helposti käytettävissä eri medioissa esim. verkoissa,
CD-ROMilla, paperilla jne.
Käytätkö itse sähköisiä julkaisuja
esim. diplomityössäsi?
Olen kyllä käyttänyt niitä jonkun verran opinnoissani
nyt viime vuosina, kun ne ovat yleistyneet. Diplomityössänikin
olen joitain sähköisiä julkaisuja käyttänyt
webin kautta.
Mitkä ovat mielestäsi sähköisten julkaisujen
edut ja haitat?
Edut ovat helppo saatavuus verkkojen kautta, helppo haettavuus
jos tällainen on saatu hyvin toteutettua, päivityksien
nopea saatavuus, monikäyttöisyys, mediariippumattomuus
sekä laitteisto- ja ohjelmistoriippumattomuus. Haittoihin
laskisin oikeellisuuden ja ajankohtaisuuden varmistamisen hankaluuden
ja oikean informaation löytämisen vaikeuden suuresta
massasta.
Miten itse käytät Internetiä?
Sähköpostia ja nyyssejä käytän palveluista
ehkä eniten. Kyllä webbiäkin tulee jonkun verran
käytettyä, tosin ei satunnaiseen surffailuun vaan tiedon
etsimiseen. Kun webbi oli nuori, oli kivaa harhailla ympäriinsä
ja katsoa eri sivuja, mutta ei sellainen enää jaksa
kiinnostaa. Loppujen lopuksi asiallista juttua löytyy ehkä
kymmenessä prosentissa kaikista sivuista.
Mikä on kertakaikkiaan hyvä www-osoite?
Onkohan sellaista edes olemassa? Diplomityöhöni liittyen
voisin ainakin suositella sellaista kuin "The SGML Web Page"
osoitteessa <URL: http://www.sil.org/sgml/sgml.html>.
Mainio ja kattava tietopaketti SGML-tiedon haluajille.
Kerro vähän omista www-sivuistasi.
Minun sivuni eivät välttämättä ole ne
kaikkein informatiivisimmat, mutta sieltä löytyy vähän
taustatietoja minusta, pakolliset yhteystiedot, hauskoja juttuja
joita olen löytänyt sieltä sun täältä
ja vieraskirja johon mielellään saa kirjoittaa. Olen
yrittänyt saada graafisesta ulkoasusta vähän näyttävämmän
kuin pelkkää mustaa tekstiä harmaalla taustalla,
mikä HTML-puritanistien mielestä on turmiollista. Olen
kiinnostunut graafisesta suunnittelusta, ja siksi olenkin vaihtanut
sivujeni ulkönäköä moneen kertaan. Niin ja
osoite on <URL:http://www.iki.fi/wes/>.
Kerro mitkä kolme sanaa tulevat sinulle mieleen sanasta
kirjasto.
Tieto, viisaus, tentti.
Miten kirjastojen pitäisi olla mukana tässä
"elektronisessa maailmassa"?
Mielestäni kirjastojen rooli elektronisessa maailmassa tulisi
olla vähän samatapainen kuin mitä se on tavallisessakin
maailmassa, eli tiedonlähteiden luokittelu ja säilyttäminen
ja tarjoaminen asiakkailleen. Säilyttämisellä en
välttämättä tarkoita fyysistä tallennustilaa,
vaan esim www-dokumenttien linkkilistojen ylläpitoa. Webissähän
juuri on niin valtavasti tietoa, että jonkun on pidettävä
sitä tietoa "ojennuksessa". Kun sähköiset
dokumentit yleistyvät, niin kirjastot varmaan ylläpitävät
dokumenttitietokantoja samalla tavalla kuin nyt kirjoja kirjahyllyissä.
Pitäisikö nimi tulevaisuudessa ehkä muuttaa dokumentistoksi?
Mikä sinusta tulee "isona"?
Ups, vaikein kysymys viimeiseksi. Mitähän tuohon vastaisi?
En tiedä, ison firman iso johtaja toivottavasti.