Valokeilan tähtenä on tällä kertaa tekniikan ylioppilas Jörgen Westerling, joka on tehnyt diplomityötään kirjaston neljä vuotta kestävässä tänä vuonna varsinaisesti alkaneessa "Teknillisen korkeakoulun sähköinen julkaisutuotanto" -projektissa (http://www.hut.fi/~sonkkila/eljulk/). Tavoitteena on laatia vaihtoehtoisia sähköisen julkaisemisen formaatteja tieteellisille julkaisuille. Projektin ensimmäisessä vaiheessa laaditaan julkaisujen rakennekuvaus, arvioidaan ja valitaan työkalut sekä muunnetaan pilottisarjan julkaisu sähköiseen muotoon.

Sattumalta emme tapaa Jörgen Westerlingiä rakentamassa sähöisen julkaisun rakennekuvausta. Hän sai kipinän tietokoneisiin ja tietotekniikkaan jo 12-vuotiaana katsellessaan Tammisaaressa toimistotarvikeliikkeen ikkunassa kiiltänyttä Sinclair Spectrumia. Mitä on tapahtuntu sen jälkeen? Jotain siitä kertoo tämä Jörgenin hauska juttu.

Diplomityöntekijänä kirjastossa

Jörgen Westerling

Istun tässä tietokoneeni ääressä ja yritän keksiä jonkun kivan idean jotta saisin jutun syntymään. Olisikohan ollut parempi, jos minua olisi haastateltu sen sijaan, että nyt yritän kirjoittaa jotain viisaita sanoja ihan omasta päästäni? Saan idean. Entä jos haastattelisin itse itseäni? Mainio idea, ryhdyn heti toimeen.

No, Jörgen, kerropa meille vähän opinnoistasi?

Minut hyväksyttiin TKK:lle vuonna 1990. Seuraavan vuoden vietin valtion harmaissa, Dragsvikin varuskunnassa. Innokkaana fuksina aloitin sitten opintoni syksyllä 1991.

Opiskelet tietotekniikkaa. Miten tulit valinneeksi juuri tietotekniikan?

Olen aina ollut kiinnostunut tietokoneista ja tekniikasta yleensäkin. Kun ensimmäisen kerran näin tietokoneen kotikaupungissani Tammisaaressa toimistotarvikeliikkeen ikkunassa, päätin että tuollaisen minäkin hankin. Paiskin kesän töissä sokerijuurikaspellolla rikkaruohojen kimpussa saadakseni rahat kokoon. Kone oli Sinclair Spectrum, ja se maksoi 1500 mk, jos oikein muistan. Eiväthän rahani riittäneet, ja pettymys oli suuri. Olin silloin 12-vuotias. Seuraavana syntymäpäivänäni sain vanhemmiltani VIC-20:n lahjaksi, ja riemuni oli korkealla. Siitä lähtien olen puuhannut tietokoneitten parissa, joten opiskelupaikan valinta oli minulle itsestäänselvyys. En ole koskaan ajatellutkaan tekeväni muuta.

Lodivico Sforza alias Jörgen Westerling kevättalven 1997 teekkarispexissä.

Kerro vähän opiskeluajastasi. Mitä muuta olet tehnyt paitsi opiskellut?

Hmm…mitäköhän tässä uskaltaa paljastaa? Olen ollut erittäin aktiivinen Teknologföreningenissä. Meillä on TF:llä monta eri komiteaa, jotka hoitavat oman sektorinsa toimintaa, järjestävät juhlia ja muita tapahtumia. Olen vuosien varrella istunut melkein kaikissa niissä. Vuonna 1994 olin TF:n hallituksen jäsen ja toimin isännöitsijänä. Isännöitsijän virka TF:llä ei välttämätta vastaa "tavallisen" isännöitsijän virkaa, sillä minä juoksin usein talossamme (Urdsgjallar), ruuvimeisseli kourassa, kun jokin härveli taas oli hajonnut. Se vuosi oli opintojen kannalta vähän välivuosi, koska isännöitsijän homma oli kokopäivätyötä. Mutta se kannatti. Opin valtavasti uusia asioita ja sellaisia joita ei ikinä voisi kirjaa lukemalla oppia. Tänä vuonna, kun TF täyttää 125 vuotta järjestimme juhlaspeksin - "Leonardo da Vinci eller Vem måla Lisa?". Näyttelin herttua Lodivico Sforzaa, joka oli Leonardon isäntä Milanossa. Kirjastolaiset jotka kävivät katsomassa näytäntöämme, voinevat kertoa enemmän speksin hyvyydestä tai huonoudesta, mutta meillä oli ainakin armottoman hauskaa!

Mitä harrastuksia sinulla on?

Kuten arvata saattaa tietokoneet kuuluvat harrastuksiini, mutta en sentään ole aito nörtti, joka ei muuta osaa ajatella. Edellisestä vastauksestä käynee myös ilmi että TF on kuulunut harrastuksiini Polilla viettämieni vuosien ajan. Muita harrastuksia on kaiken sorttinen urheilu - lenkkeily, rullaluistelu, laskettelu, sulkapallo, lentopallo, sähly, pyöräily ja jopa benjihyppyä on muutaman kerran tullut kokeiltua. Ruuanlaittoa voisi ehkä myös pitää jonkinlaisena harrastuksena. Luen mielelläni silloin kun jää aikaa muuhunkin kuin tenttilukemiseen. Valitettavaa vain on se, että kun vuorokaudessa on vain 24 tuntia, ei kaiken kivan harrastamiseen oikein tahdo aika riittää. Niin, ja minulla ja veljelläni on kissa, jonka nimi on Julia, vaikkakin se asuu vanhempieni luona Tammisaaressa. Siellä sillä on hyvät oltavat.

Kerro jokin hauska teekkarijuttu.

Jaa-a. Minkäs anekdotin tähän kertoisi. No, ainakin tällainen ajankohtainen juttu tulee nyt mieleen. Kuten aikaisemmin kerroin, TF täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Vuosijuhlamme olivat maaliskuun lopulla, ja silloin saimme ruotsalaiselta kauppakorkeakoululta Hankenilta vuosijuhlalahjaksi vanhan, moottorittoman Ford Taunuksen, joka oli maalattu TF:n väreihin punaiseen ja keltaiseen. Vähän myöhemmin auto jostain kumman syystä hävisi parkkipaikalta. Ihmetys oli kova, kun aika samannäköinen auto, tosin Hankenin väreihin maalattu, ilmestyi heidän juhlasalinsa Casan ulkopuolelle lipputanko keskeltä läpi. Aivan kuin jokin UFO olisi pudottanut auton taivaalta suoraan lipputangon päälle. Epäilyt kohdistuivat heti Hale-Boppin komeettaan, mutta mitään tähän viittaavia todisteita ei ole löytynyt.

Kerro diplomityöstäsi.

Diplomityöni on ensimmäinen vaihe neljä vuotta kestävässä projektissa "Teknillisen korkeakoulun sähköinen julkaisutuotanto", jonka tavoitteena on tuottaa, jakaa ja käyttää valtaosa TKK:n julkaisusarjoista sähköisesti. Tähän ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu julkaisujen rakennekuvauksen (DTD) laatiminen, työkalujen arviointi ja valinta sekä pilottisarjan julkaisun muuntaminen sähköiseen muotoon. Projektissa käytetään dokumenttien loogisen rakenteen kuvaamiseen tarkoitettua metakieltä SGML.

Mitä tähän mennessä on tapahtunut?

Tähän mennessä olen tehnyt dokumenttien rakenteellisen analyysin eli tutkinut minkälaisista loogisista elementeistä julkaisut voisivat koostua. Tämän analyysin perusteella olen laatinut TKK:n julkaisuille rakennekuvauksen, jota SGML-terminologiassa kutsutaan nimellä DTD. Olen myös tehnyt konversiotaulukon työkalullemme (FrameMaker+SGML), jonka avulla Microsoft Word-dokumentteja voidaan saattaa rakenteiseen SGML-muotoon. Paperiversion tulostamista varten olen myös määritellyt ulkoasutietoja FrameMakeriin.

Selitä ymmärrettävästi mikä on SGML ja DTD?

Ymmärrettävästi? Huh, yritetään. SGML tulee sanoista Standardized General Markup Language, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa standardoitua, yleistä merkintäkieltä. Lyhenne viittaa virheellisesti kieleen - se ei ole kieli sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan metakieli eli kieli jonka avulla määritellään merkintäkieliä. Merkintäkieli koostuu "tageista" eli merkintäelementeistä. Näillä tageilla saadaan dokumenttiin luotua looginen rakenne. SGML ei siis ota mitään kantaa dokumentin ulkomuotoon, vaan ainostaan sen loogiseen asiasisältöön. Tärkein osa SGML-järjestälmässä on rakennekuvaus eli DTD, joka tulee sanoista Document Type Definition. DTD:n avulla kuvataan minkälaisista osista dokumentti voi koostua. DTD:ssä voidaan esimerkiksi määritellä, että luku koostuu otsikosta sekä yhdestä tai useammasta kappaleesta tai että taulukko koostuu riveistä, joissa on alkioita. Näistä määritelmistä muodostuu siis yllämainitut tagit. Monille tuttu HTML on yksi DTD muiden joukossa. Olen siis laatinut oman DTD:n TKK:n julkaisusarjoille.

Mikä on sähköinen julkaisu?

Sähköinen julkaisu on julkaisu, joka tuotetaan johonkin standardoituun sähköiseen muotoon, mistä se on helposti käytettävissä eri medioissa esim. verkoissa, CD-ROMilla, paperilla jne.

Käytätkö itse sähköisiä julkaisuja esim. diplomityössäsi?

Olen kyllä käyttänyt niitä jonkun verran opinnoissani nyt viime vuosina, kun ne ovat yleistyneet. Diplomityössänikin olen joitain sähköisiä julkaisuja käyttänyt webin kautta.

Mitkä ovat mielestäsi sähköisten julkaisujen edut ja haitat?

Edut ovat helppo saatavuus verkkojen kautta, helppo haettavuus jos tällainen on saatu hyvin toteutettua, päivityksien nopea saatavuus, monikäyttöisyys, mediariippumattomuus sekä laitteisto- ja ohjelmistoriippumattomuus. Haittoihin laskisin oikeellisuuden ja ajankohtaisuuden varmistamisen hankaluuden ja oikean informaation löytämisen vaikeuden suuresta massasta.

Miten itse käytät Internetiä?

Sähköpostia ja nyyssejä käytän palveluista ehkä eniten. Kyllä webbiäkin tulee jonkun verran käytettyä, tosin ei satunnaiseen surffailuun vaan tiedon etsimiseen. Kun webbi oli nuori, oli kivaa harhailla ympäriinsä ja katsoa eri sivuja, mutta ei sellainen enää jaksa kiinnostaa. Loppujen lopuksi asiallista juttua löytyy ehkä kymmenessä prosentissa kaikista sivuista.

Mikä on kertakaikkiaan hyvä www-osoite?

Onkohan sellaista edes olemassa? Diplomityöhöni liittyen voisin ainakin suositella sellaista kuin "The SGML Web Page" osoitteessa <URL: http://www.sil.org/sgml/sgml.html>. Mainio ja kattava tietopaketti SGML-tiedon haluajille.

Kerro vähän omista www-sivuistasi.

Minun sivuni eivät välttämättä ole ne kaikkein informatiivisimmat, mutta sieltä löytyy vähän taustatietoja minusta, pakolliset yhteystiedot, hauskoja juttuja joita olen löytänyt sieltä sun täältä ja vieraskirja johon mielellään saa kirjoittaa. Olen yrittänyt saada graafisesta ulkoasusta vähän näyttävämmän kuin pelkkää mustaa tekstiä harmaalla taustalla, mikä HTML-puritanistien mielestä on turmiollista. Olen kiinnostunut graafisesta suunnittelusta, ja siksi olenkin vaihtanut sivujeni ulkönäköä moneen kertaan. Niin ja osoite on <URL:http://www.iki.fi/wes/>.

Kerro mitkä kolme sanaa tulevat sinulle mieleen sanasta kirjasto.

Tieto, viisaus, tentti.

Miten kirjastojen pitäisi olla mukana tässä "elektronisessa maailmassa"?

Mielestäni kirjastojen rooli elektronisessa maailmassa tulisi olla vähän samatapainen kuin mitä se on tavallisessakin maailmassa, eli tiedonlähteiden luokittelu ja säilyttäminen ja tarjoaminen asiakkailleen. Säilyttämisellä en välttämättä tarkoita fyysistä tallennustilaa, vaan esim www-dokumenttien linkkilistojen ylläpitoa. Webissähän juuri on niin valtavasti tietoa, että jonkun on pidettävä sitä tietoa "ojennuksessa". Kun sähköiset dokumentit yleistyvät, niin kirjastot varmaan ylläpitävät dokumenttitietokantoja samalla tavalla kuin nyt kirjoja kirjahyllyissä. Pitäisikö nimi tulevaisuudessa ehkä muuttaa dokumentistoksi?

Mikä sinusta tulee "isona"?

Ups, vaikein kysymys viimeiseksi. Mitähän tuohon vastaisi? En tiedä, ison firman iso johtaja toivottavasti.