Edellinen Seuraava Ylös

Tupsukansan tarina

Saku Mantere


Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta juhlii 125. syntymäpäiväänsä 8. marraskuuta arvokkain menoin. Koko lauantaista vuosijuhlaa edeltävä viikko omistetaan vetreän ylioppilaskuntavanhuksen historian ihailemiseen ja nykyhetken maisteluun. Tässä hieman väläyksiä TKY:n menneisyydestä ja nykypäivästä.


Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan (TKY) varhaislapsuus ulottuu siis viime vuosisadan jälkipuoliskolle - kauas suhteellisuusteoriaa, jazzia ja sähköhammasharjoja edeltäneeseen aikaan. Historiaa lukiessa moni ylioppilaskuntaelämän piirre tuntuu kummallisen tutunomaiselta.

TKY pitää syntyhetkenään Teknologföreningenin, Polyteknillisen koulun oppilasyhdistyksen perustamista vuonna 1872. Polyteknillinen koulu seurasi Helsingin teknillistä reaalikoulua, TKK katsoo historiansa alkavan nimenomaan Teknillisen reaalikoulun perustamisesta tsaarin määräyksestä vuonna 1849. TKY:n edeltäjänä voidaankin pitää jo vuonna 1859 perustettua reaalikoulun opiskelijoiden konventtia, veljeskuntaa.

Konventin rahasto avattiin alunperin järjestämään vippilainoja jäsentensä tueksi. Jokaisen koulun opiskelijan maksettua viikottaisen summan rahasto karttui ja vippilainatoiminnasta kasvoi konventin tärkein toimintamuoto. Vippilainoja tarjoaa TKY myös meidän päivinämme: jäsen saa tuhat markkaa lainaan kahdeksi kuukaudeksi järjestettyään kaksi muuta jäsentä takaajikseen. Tämä tosin ei enää ole aivan yhtä merkittävä toimintamuoto.

Monet jo konventin aikoina harjoitetut teekkarimenot elävät yhä. Näytelmät ja kvartettilaulu kuuluivat konventin perustoimintaan. Molemmat perinteet elävät vahvoina Speksin ja Otaniemen kuorojen Dominanten ja Polyteknikkojen kuoron välityksellä. Skämt och allvar vid thekoppen (Pilaa ja totta teekupin ääressä) konventin julkaisu ja Teknologföreningenin tuottama Arbetaren elävät varmasti seuraajissaan Nyytiset-lehdessä, Uuheterissä ja Contactorissa. Jokin sentään on muuttunut. TKY:n hallituksen jäsenenä en ole vielä kertaakaan joutunut selvittelemään syyllisiä helsinkiläisen kapakan edustalla käytyyn tappeluun - toisin kuin edeltäjäni ensimmäisessä TF:n hallituksessa!

Ajoittain hämmennyn katsoessani taaksepäin ylioppilaskuntani historiaan. On kummallista olla lenkkinä 125 vuotta kestäneessä ketjussa. Kaikki jotka näkivät konventin ja TF:n perustamisen ovat auttamattomasti poissa pelistä, kuusi jalkaa maan alla. Ylioppilaskunta koki kieliriidat, Suomen itsenäistymisen ja sitä seuranneen sisällissodan. maailmansodat, yöpakkaset ja Armi Kuuselan universaalin misseyden, asekätköt Wanhan Polin, ylioppilaskuntatalon porraskaiteiden sisässä. Ylioppilaskunta kulki aina kehityksen kärjessä, toipa jopa television Suomeen.


Teknologförening siis syntyi Polyteknillisen koulun myötä. TF elää yhä TKY:n ruotsinkielisenä osakuntana. TF:iä seurasi Polyteknikkojen Yhdistys ja TKY vuonna 1908, aluksi Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilasyhdistyksen nimellä. Tänään ylioppilaskuntamme muodostuu yhdeksästätuhannesta sielusta. Sen omaisuus on noin kolmensadan miljoonan markan arvoinen. Eri opintoalojen omia alayhdistyksiä, kiltoja on yksitoista. Muita alayhdistyksiä on kymmeniä: betonitekniikan kerhosta kansantanssiin, roolipeleistä biljardiin, Retuperän WBK:ta tietenkään unohtamatta.

Veljeskunta-aate (huomioonottaen sen, että jäsenistöstä n. 20% on naisia) säilyy jo konventin ajoilta TKY:n tarkoituksen muotoilussa: toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. TKY:n järjestötoiminta, oli se sitten opintoihin, korkeakoulupolitiikkaan, sosiaaliasioihin, tiedotukseen, kansainvälisyyteen tai varsinaiseen teekkaritoimintaan liittyvää, on kokonaan opiskelijoiden käsissä. Idealistisesti voidaan ajatella jäsenten auttavan toinen toistaan. Otaniemen Teekkarikylää, teekkarien asuinlähiötä hallitsee demokraattisesti valittu asukasneuvosto ja koko TKY:n omaisuutta suhteellisen vaalitavan mukaan valittu edustajisto.

Aktiivisuus, kohteliaisuus ja yleisinhimillisyys (oli = herrasmiesmäisyys), huumori, yhteishenki, nämä lienevät parhaan teekkarikulttuurin merkkejä niin historiassa kuin tänäänkin. Mielestäni sen huomaakin Otaniemessä joka päivä. Perinne voi toki joskus olla riippakivi, mutta myös viisauden lähde. Teekkari voi mielestäni olla ylpeä osastaan Ylioppilaskunnan pitkässä jatkumossa.



Kuvassa TKY:läisiä tempauksessaan Wanhalla Polilla aikana, jolloin Otaniemen teekkarikylää vasta suunniteltiin.

Lisätietoja:

Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta

http://www.tky.hut.fi/



Edellinen Seuraava Ylös