TietäNet







ISSN 1238-5492
4. vsk


Pääkirjoitus

Artikkelit

Tiedotuksia

Palaute

Tilaus

Arkisto

Toimitustiedot

Etusivulle

TietäNet Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
3 / 1998



Vuosi 1997 , kirjaston kasvojen kohotus vuosi

Vuosi 1998 kirjaston kasvojen kohotusvuosi

Timo Nevala

Teknillisen korkeakoulun juhlavuoden odotus on saanut aikaan monia kunnostustöitä myös kirjastossa. Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa ei suurempia remontteja tätä ennen ole tehtykään. Kirjaston lähestyessä 30 vuoden ikää moni paikka kaipasi ehostusta. Polttavin tarve oli katon korjaamisella. Useina sateisina syksyinä vesi oli tullut mm. hakuteosaulan katosta kirjojen seuraksi. Tilannetta yritettiin hallita ns. hätäpaikkauksilla, jotka kestivätkin aikansa, kunnes taas vesi yllätti paikkauksen vierestä. Katto alkoi muistuttaa tilkkutäkkiä sekä sisältä että ulkoa.

Kunnostustyöt aloitettiin kevättalvella, jolloin päätettiin tulevana kesänä uusia kirjaston vesikatto kokonaan. Toinen kiireinen kunnostuskohde oli kirjaston ala-aula, jonka kunnostus aloitettiin heti keväällä.

Ala-aulassa on Alvar Aallon kädenjälki näkyvästi esillä. Tila oli kuitenkin tummunut tupakansavusta oltuaan kauan kirjaston ainoa sallittu tupakointitila. Ala-aulan kunnostustyöt kestivät noin kolme kuukautta. Sinä aikana katto ja seinät maalattiin Aallon suosimalla "murretulla valkoisella". Lattian matto uusittiin ja valaisimet pestiin. Ehostettu ala-aula saatiin valmiiksi ennen juhannusta. Aulalle tulikin heti syksyllä näyttävää käyttöä, siellä nimittäin avattiin TKK:n juhlavuoden näyttely.

Suurin työmaa oli kuitenkin kirjaston vesikatto, jonka tekeminen aloitettiin jo toukokuussa, mutta sateisen kesän takia työ valmistui vasta syyskuun puolivälissä. Remontti ei sujunut kommelluksitta. Kattoa piettäessä käryt kulkeutuivat kirjaston palohälyttimeen ja kas kummaa: suurpalohälytyksen saanut Espoon palokunta oli koko komeudessaan paikalla. Onneksi hälytys oli aiheeton, mutta on mukava tietää, että hälyttimet toimivat.

Viimeisin remontti tuli yllätyksenä. Eräänä tuulisena päivänä huomattiin erään uloimman ikkunalasin olevan melkein irti pokastaan ja voivan koska tahansa pudota kirjastossa asioivien päälle . Asiaa tarkemmin tutkittaessa havaittiin, että kaikkien Otaniementien puoleisten huoneiden ikkunat olivat lähes samanlaisessa kunnossa. Tätä kirjoitettaessa remontti on juuri pahimmillaan: ikkunat vaihdossa, maalinpöly työntäytyy joka paikkaan ja henkilökunnan kärsivällisyys koetuksella.

Joka tapauksessa kirjastorakennuksen ilme remonttien ansiosta siistiytyy. Asiakkaiden, kuten henkilökunnankin viihtyvyys kirjastossa paranee. Tästä on hyvä ponnistaa seuraavalle vuosituhannelle.


Remontin riemuja

Kirjaston kunnostus aloitettiin ala-aulasta. Sen jälkeen oli vuorossa vesikatto. Kattoremontin jälkeen tulivat vuorostaan ikkunamiehet. Työpöydät ja laitteet oli suojattava pölyltä ja maalilta. Kaikki ikkunan lähettyvillä oleva siirrettävä muualle.



Kun pölysuojauksia ei enää tarvittu, tarvittiin suojaa syysauringolta, olimmehan pitkään ilman verhoja tai sälekaihtimia. Puhelimen tai tietokoneen näytöltä ei auringonpaisteessa erottanut mitään.

Paluu artikkeleihin