Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
3 / 1998

Alkoiko vallankumous sittenkin Yliopistolta?

"Vallankumous yliopistolla on alkanut!" Näin luki banderollissa, joka liehui Vanhan Ylioppilastalon pääoven yläpuolella tasan kolmekymmentä vuotta sitten. Opiskelijat ilmaisivat näin kansainvälisen mallin mukaisesti halunsa murtaa vanhat valtarakenteet. Tuo vallankumous kuihtui kuitenkin muutamassa vuodessa, monestakin syystä.

Ehkäpä todellisen vallankumouksen siemenet itivät kuitenkin jo tuolloin, tosin kaikkien osapuolten tyystin vielä tiedostamatta. Suomenruotsalaiseen Torvaldsin perheeseen syntyi poika, joka sai nimekseen Linus.

Ohjelmoinnista kiinnostunut lahjakas poika lähti opiskelemaan Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelyopin laitokselle. Hän huomasi pian henkilökohtaisille tietokoneille tuolloin saatavissa olevien käyttöjärjestelmien rajoitukset. Yleisesti käytetty MSDOS-käyttöjärjestelmä ei käyttänyt hyväkseen 386-pohjaisen prosessorin kaikkia ominaisuuksia, ja oli muutenkin rajoittunut. Unix täytti vaatimukset, mutta se oli käytössä lähinnä suurtietokoneissa, ja PC-koneeseen ostettuna olisi maksanut kymmeniä tuhansia markkoja. PC-koneille oli tosin kehitetty lähinnä koulutusmielessä Unix-klooni Minix, jonka Linus osti tuhannella markalla. Minixistä ei kuitenkaan ollut vaativaan työskentelyyn, jolloin Linus ryhtyi kehittelemään sitä eteenpäin lähinnä omaksi ilokseen. Ennen pitkää hän huomasi projektissaan olevan aineksia laajempaankin käyttöön.

Elokuussa 1991 tankit vyöryivät Moskovan kaduilla päättäen erään aikakauden. Internet oli jo vakiintunut kanava tietojen vaihtoon tietokoneiden käyttäjien kesken, ja noita tapahtumia seurattiin tiiviisti myös netissä, vaikka se ei suuren yleisön tiedossa vielä ollutkaan. Niinpä myös vanhan aikakauden loppuessa uusi sai alkunsa - Internetissä. Uutisryhmään comp.os.minix ilmestyi viesti, jossa kirjoittaja ilmoitti tekevänsä harrastuksenaan ilmaista käyttöjärjestelmää 386/486-pohjaisille tietokoneille. Projektista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä häneen

Projekti kasvoi räjähdysmäisesti satojen ohjelmoijien osallistuessa kehitystyöhön. Saatiin aikaan täysipainoinen käyttöjärjestelmä, jonka Linus oli puoliksi piloillaan nimennyt Linuxiksi (Linusin Unix). Käyttöjärjestelmä oli vuonna 1994 jo siinä määrin valmis, että versio 1.0 voitiin julkaista "tuotantokäyttöön". Sovelluksia oli alusta alkaen tarjolla paljon, koska muille Unix-järjestelmille saatavissa olevat ohjelmat olivat suurimmaksi osaksi käytettävissä myös Linuxissa. GNU-pohjainen lisensointi tarkoittaa sitä, että ohjelmaa saa ilmaiseksi käyttää ja kehittää, kunhan antaa myös itse kehittämänsä versiot ilmaiseksi eteenpäin.

Koska käyttöjärjestelmä ja sovellukset olivat ilmaisia ja kenen tahansa vapaasti asennettavissa, vaikka Internetin kautta, Linux levisi nopeasti etenkin opiskelijoiden keskuudessa. Linux oli teknisesti täysin omaa luokkaansa, ja hyödynsi tietokonetta paljon tehokkaammin kuin MSDOS tai Windows. Tavalliselle tietokoneen käyttäjälle se oli kuitenkin aivan liian hankala asentaa. Näin ollen se sai "hakkerijärjestelmän" maineen, josta ei ajateltu olevan kilpailijaa esimerkiksi Windowsille.

Linux kehittyi kuitenkin huimaa vauhtia, ja siitä alkoi olla saatavissa valmiiksi paketoituja versioita, joita sai ostaa CD-ROMilla kaupasta. Itse käyttöjärjestelmä oli ja on maksuton, mutta parin, kolmen sadan markan hinnalla siihen saa seikkaperäisen ohjekirjan ja koko joukon valmiiksi koottuja sovelluksia. Asennusohjelmaa oli selkeytetty sen verran, ettei käyttökelpoisen Linuxin asennus vaatinut juurikaan enempää asiantuntemusta kuin muidenkaan käyttöjärjestelmien. Kaiken lisäksi tuolta yhdeltä rompulta sai käyttöjärjestelmän asentaa vapaasti kuinka moneen koneeseen tahansa. Nyt Linux alkoi olla valmis yhä laajemmalle yleisölle.

Tällä hetkellä Linux elää voimakasta kasvukautta. Viime kuukausina käyttöjärjestelmä ja sen luoja Linus Torvalds ovat olleet suuren kansainvälisen mielenkiinnon kohteena, varsinkin Yhdysvalloissa, missä Linus perheineen nykyään asuu. Vaikutusvaltainen talousalan julkaisu Forbes teki Linusista kansikuvajutun. Suuret ohjelmistotalot ovat ilmaisseet kiinnostustaan Linuxiin, ja aivan äskettäin suuri prosessorivalmistaja Intel, kuten myös Netscape investoivat suuria summia RedHatiin, joka on yksi tunnetuimpia Linuxin levittäjiä.

Mistä tämä äkillinen kiinnostus Linuxia kohtaan johtuu? Siihen on monia syitä. Yksi on Microsoftin lähestulkoon monopoliasema käyttöjärjestelmämarkkinoilla. Kilpailijat ovat pudonneet yksi toisensa jälkeen kelkasta, ja koko alan pelätään siirtyvän tyystin Microsoftin ohjaukseen. Linux on alusta asti ollut periaatteiltaan täysin päinvastainen Microsoftin kanssa, ja kiistatta teknisesti parempi. Käyttöjärjestelmään on tullut uusia innovatiivisia ja helppokäyttöisiä käyttöliittymiä, joten pian käyttömukavuudessakaan ei ole eroa Windowsiin nähden.

Kannattaa muistaa myös taloudelliset näkökohdat. Uhkaamassa oleva kansainvälinen taloudellinen lamakausi pakottaa yritykset ja yhteisöt laskemaan tarkasti myös tietotekniikan kustannukset. Nyt päästäänkin hätkähdyttäviin laskelmiin. Windows 95 ja 98 maksavat Suomessa päivitysversiona noin 800 markkaa, täysversioina n. 1500 mk. Yrityksille suunnattu Windows NT4 maksaa vastaavasti 2800,-, päivityksenä 1500,-. Oppilaitoksille on alennuksia, mutta jokaisen työaseman päivitys maksaa erikseen. Jos siis yrityksessä on 100 mikroa, kaikkien siirtyminen WindowsNT:hen maksaa 100 x 2800,- eli 280.000,-. Jos valitaan Linux ja ostetaan yksi CD-ROM 300 markalla, asennetaan se kaikkiin sataan mikroon, kokonaiskustannuksiksi tulee 300 markkaa! Jos Linux asennetaan kaikkiin koneisiin verkon yli FTP:tä käyttäen, ei kulu muuta kuin verkkoaikaa, rahaa ei penniäkään.

Nämä seikat yhdessä sen tosiasian kanssa, että yrityksille suunnattu Windows NT:n versio 5 on pahasti myöhässä ja sen kehitystyössä on ilmennyt vaikeuksia mm. sen koodimäärän lähes hallitsemattoman kasvamisen takia ovat saaneet katseet kääntymään Linuxiin.

Totta on, että Linux tarvitsee vielä työtä, ennen kun sitä voi suositella joka työpöydälle. Kehityksen nykyvauhdilla tähän ei kuitenkaan mene enää kauan. Vielä yhtenä seikkana on mainittava Linuxin eurooppalaisuus. Koska Microsoft on amerikkalainen firma, varsinkin Euroopassa on harmiteltu valtavien rahasummien virtaamista Yhdysvaltoihin. Vaikka Linus itse asuu ja työskentelee USA:ssa, ei käyttöjärjestelmä ole sen amerikkalaisempi kuin ennenkään. Linus itse koordinoi enää lähinnä käyttöjärjestelmän ydintä, sovelluskehitys on kansainvälisen yhteisön käsissä. Itse asiassa pari huomattavaa Linux-jakelijaa, SuSe ja toimistosovelluspaketteja tekevä Staroffice ovat saksalaisia. Jälkimmäinen voi täyttää pitkään kaivatun eurooppalaisen vaihtoehdon kalliille amerikkalaisille toimistosovelluspaketeille. Näihinhän rahaa voi kulua jopa huomattavasti enemmän kuin käyttöjärjestelmäkustannuksiin.

Kannattaa siis seurata Linuxin kehitystä ja ottaa se vakavasti. Se voi olla jo parin vuoden sisällä täysin varteenotettava vaihtoehto koko yrityksen tai yhteisön käyttöjärjestelmäratkaisuna. Koska tietotekniikka valtaa koko ajan enemmän alaa maailmanlaajuisesti, olisi huikea visio saada suomalaisperäinen tuote maailman kärkiryhmään. Linux ja Nokia - ei hassummin näin pieneltä maalta!