Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
3 / 1998

TKK:n juhlavuoden näyttely kirjastossa

Joulukuussa 1997 ylikirjastonhoitaja kertoi, että Teknillisen korkeakoulun juhlavuoden tapahtumiin liittyen on kirjastossa tarkoitus järjestää näyttelytoimintaa ja että hän oli ajatellut minua näyttelyvastaavaksi. Otin haasteen vastaan. Tapasin myös TKK:n juhlavuoden pääsihteerin Pertti Suvannon ja sain tehtäväkseni laatia juhlavuoden toimikunnan tammikuun kokoukseen alustavan näyttelysuunnitelman kustannusarvioineen. Jonkinlaista osviittaa sain lähinnä vitriineihin varatusta määrärahasta ja näyttelyn ajankohdasta. Laadin pyydetyn A-nelosen ja jäin odottavalle kannalle. Sitä ei olisi pitänyt tehdä, vaan valmistelut olisi pitänyt heti aloittaa tarmokkaasti.

Alkukeväästä kehittelin näyttelyideaa ja tutustuin Teknillisen korkeakoulun historiikkeihin, lähinnä Berhard Wuolteen julkaisuun "Suomen teknillinen korkeakouluopetus 1849-1949" ja Martti Lieston teokseen "Teknillinen korkeakoulu 1908-1988". Tämän mielenkiintoisen vaiheen jälkeen tein huhtikuun puolivälissä näyttelysuunnitelman ja lähetin sen muutamalle henkilölle, joiden toivoin tulevan mukaan näyttelytyöryhmään. Näyttelyn aiheeksi muotoutui Teknillisen korkeakouluopiskelun vaiheet, valmistumiseen liittyvät asiat ja promootiot. Muutamat kollegat tarttuivatkin innokkaasti asiaan ja toivat esiin hyviä ideoita näyttelyaineistoksi.

Toukokuussa alkoi aineiston keruu sekä kirjaston kokoelmista että TKK:n arkistosta. Arkistosta saatiin lähinnä valokuvien negatiiveja, mutta myös esim. tutkintotodistusjäljennöksiä ja 100-vuotisjuhliin liittyvää materiaalia sekä silminnäkijäkuvaus TKK:n pommituksesta. Toukokuussa kävin myös Polyteekkarimuseossa tutustumassa teekkarielämään liittyvään aineistoon, ja sieltä luvattiinkin lainaksi kiinnostavaa materiaalia. Myös kotoani entisen teekkarin kätköistä löytyi jonkin verran vastaavaa aineistoa.

Koska promootioperinne oli päätetty ottaa yhdeksi näyttelyn aiheeksi, halusimme siihen kuvia eri promootioista. Nämä kuvat löytyivätkin promootiosihteerin huoneesta, jossa vietin yhden iltapäivän niitä valitsemassa. Kollegani Helsingin yliopiston kirjastosta toimitti jäljennöksen Polyteknillisen opiston perustamista koskevasta asetuksesta ja 100-vuotisjuhlakantaatin nuoteista. Sopivasti keväällä meihin ottivat yhteyttä diplomi-insinööri Vikke Winterin perilliset, jotka halusivat lahjoittaa taulun vuonna 1916 valmistuneista sähköinsinööreistä sekä Winterille kuuluneita opiskeluvälineitä. Näille oli heti käyttöä näyttelyssä.

Valokuvat arkistosta löytyneistä negatiiveistä tehtiin TKK:n valokuvauslaboratoriossa maanmittausosastolla. Koska kuviin ei aina liittynyt kuvatekstiä eikä edes vuosiluku ollut tiedossa, ei kuvien tunnistaminen ja kuvatekstien laatiminen ollut ihan helppoa. Promootiokuvat tehtiin kuva kuvasta -periaatteella valokuvausliikkeessä. Näihin kuviin löytyi kuvatekstit joko kuviin liitettyinä tai kirjasta "Tohtoripromootion taival: Teknillisen korkeakoulun promootiohistoriikki"

Teknillistä korkeakoulua käsittelevien julkaisujen etsiminen kirjaston kokoelmista oli hauskaa puuhaa. Käytössä oli erilaisia metodeja hakuammunnasta systemaattiseen tiedonhakuun. Professori Lauri Niinistön aloitteesta syntynyt 150-vuotisbibliografia "Teknillinen korkeakoulu kirjoissa ja kansissa" oli tuolloin tekeillä ja sitä varten kerättyjä tietoja voitiin hyödyntää. Lopullinen valinta näyttelyyn otettavista julkaisuista ja esittelytekstien laatiminen niihin veivät myös oman aikansa.

Teknillisen korkeakoulun historia näyttelyn aiheena tuntui aika haastavalta. Pelkkien valokuvien, julkaisujen ja muiden löytyneiden dokumenttien pohjalta tuntui aika vaikealta saada korkeakoulun historian virstanpylväitä riittävästi esille. Niinpä näyttelyn punaiseksi langaksi päätettiin laatia lyhyt TKK:n historia, jossa kerrottaisiin paitsi tärkeistä myös mielenkiintoisista tapahtumista TKK:n taipaleella. Näiden historiatekstien laatiminen kolmella kielellä on vaatinut melkoisen työpanoksen, tekstinkäsittelyä ja oikolukua unohtamatta.

Näyttelyaineiston keräämisen ja esittelykuntoon saattamisen lisäksi näyttelyn pystytys on tietysti vaatinut paljon oheistyötä. Koska näyttelytoiminta kirjastossa ei ole ollut mitenkään pysyvää, meillä ei ollut valmiina esittelyvälineistöä, kuten vitriinejä ja esittelytauluja. Niiden tilaamista valmisteltiin jo keväällä ja tilaukset tehtiin alkukesästä. Informaatiokatkosten ja toimitusaikojen venymisen johdosta vitriinit ja esittelytaulut saatiin vasta melko lähellä näyttelyn avajaispäivää. Elokuun alkupuolella tuli välillä sellaistakin tietoa, että tauluja ei mahdollisesti saataisi kyseiseltä toimittajalta ollenkaan ja kun ne tulivat, todettiin, että ne ovat liian lyhytjalkaisia. Jalat vaihdettiin. Esittelytauluille haluttiin myös lisävalaistusta, joka hankittiin viime vaiheessa. Sähköjohtojen vetäminen harvoista pistokkeista oli kirjaston fyysikon kypsyysnäyte. Näyttelyposterin ja avajaiskutsujen teettämien olivat myös oma lukunsa ja avajaistilaisuus vaati järjestelynsä.

Kokemuksena näyttelyn pystytys opetti, että kiire tulee aina. Vaikka mielestäni suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin ja eri työvaiheille oli laadittu aikataulu, iski lopussa kuitenkin pieni paniikki. Näyttelyn avajaiset olivat maanantaina 31.8. ja vasta edellisen viikon puolivälissä olivat kaikki vitriinit ja esittelytaulut paikalla. Työryhmältä ja talkooporukalta vaati melkoista joustavuutta pystyttää näyttely loppuviikon aikana. Kun aikaisempaa kokemusta ei ollut, ei myöskään osattu valita parhaita mahdollisia ja riittäviä työvälineitä esim. aineiston viimeistelyyn ja kiinnitykseen esittelytauluille. Talkoohenkeä ja ammattitaitoa kuitenkin löytyi mm. kirjaston sitomosta ja moni kirjaston väestä toimi pikalähettinä ostamassa milloin mitäkin puuttuvaa liimapurkkia tai koristenauhaa. Avajaispäivänä näyttely oli onnellisesti esittelykunnossa.