Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
3 / 1998

Facing Information World 2000 - kuulumisia Turun NORD IoD'98 -konferenssista

Syyskuun alussa 2.-4.9. järjestettiin Turussa 10. Nordic Conference on Information and Documentation (NORD IoD'98). Teemana tämänkertaisella konferenssilla oli tulevan vuosituhannen haasteet tietopalvelu- ja kirjastoaloilla. Suurin osa yli 200 osallistujasta oli saapunut Pohjoismaista, muutamia myös Baltian maista, Saksasta, Englannista ja USA:sta. Kaksipäiväistä pääkonferenssia edelsi päivän mittainen pre-konferenssi, jonka aiheina olivat Benchmarking sekä EU:n rahoittamien kirjastohankkeiden sisältö ja tulokset. Varsinaisen pääkonferenssin lisäksi osanottajilla oli mahdollisuus osallistua useita eri aiheita käsittelevien workshop -työryhmien toimintaan. Turun Mauno Koivisto -keskukseen oli konferenssipäivien ajaksi järjestetty näyttely, jossa eri tiedontuottajat ja -välittäjät sekä alan ohjelmistoyritykset esittelivät tuotteitaan. Konferenssin suomalaisena järjestäjänä toimi Tietopalveluseura ry. yhteistyössä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä sekä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa.

Pääkonferenssin ja workshop -työryhmien esityksissä käsiteltyjä aiheita olivat mm. tietämyksenhallintaan (Knowledge Management) ja varsinkin tietopalvelujen rooliin osana menestyksellistä yritystoimintaa liittyvät kysymykset, tiedon tulva, verkkoetäopetus, internet ja intranet, uudet www-palvelut, oppivat tietokannat ja agentit, sumea logiikka ja kaaos tiedonhaussa, sekä mitä valmiuksia uusi aika vaatii tietoammattilaisilta. Konferenssin pääpuhujiksi oli kutsuttu professori Michael E.D. Koenig USA:sta ja tohtori Mika Mannermaa Turun kauppakorkeakoulusta.

Michael E.D. Koenig käsitteli esityksessään tietämyksenhallintaa yritystoiminnan kannalta. Knowledge Management on käsite, johon on hyvin monta lähestymistapaa. Yksi käytetyimmistä on kuvata Knowledge Management prosessiksi, joka hallitsee ja ohjaa organisaation informaatioon, tietoon ja osaamiseen liittyviä toimintoja ja resursseja menestyksellisen tuloksen saavuttamiseksi. Nykyisin Knowledge Management'iin kiinnitetään yritystoiminnassa yhä enemmän huomiota ja siinä piilevä potentiaali pyritään hyödyntämään kilpailuetuna. Yrityksissä on paljon näkyvän, dokumentoidun tiedon ulkopuolella olevaa kokemukseen ja osaamiseen perustuvaa nk. tacit -tietoa, joka on kanavoitavissa parhaimmillaan uusina innovaatioina. Yrityksen pääoma ei koostu vain kiinteästä omaisuudesta, vaan myös sen työntekijöiden tiedoista ja taidoista. Myytyjen tuotteiden mukana seuraa hyvin paljon tietoa. Asiakkailta vuorovaikutustilanteissa saatavissa oleva tieto olisi osattava hyödyntää resurssina. Tiedon tapoihin kulkea yrityksen sisällä tulisi kiinnittää huomiota. Vapaa ja luovasti toteutettu, monilla eri tavoin ja tasoilla tapahtuva kommunikointi on edellytys organisaation kehittymiselle oppivaksi, uutta itsenäisesti oppimisprosessin kautta luovaksi organisaatioksi. Uudet tekniikat, kuten intranet, luovat edellytyksiä tehostaa prosessia, organisaatio kehittyy nopeammin oppivaksi organisaatioksi (Faster Learning Organisation, FLO). Koenig käsitteli esityksessään myös kirjastojen ja tietopalvelujen roolia yritysten Knowledge Management -prosessissa. Knowledge Management tulisi nähdä mahdollisuutena, johon on aktiivisesti tartuttava. Elävän kirjaston ja tietopalvelun on osattava löytää oma tehtävänsä osana yrityksen Knowledge Management'ia. Käytännön näkökulmaa edelliseen aiheeseen toi Margareta Nelke Ruotsista esittelemällä tutkimusta, jossa oli kartoitettu Knowledge Management -prosessia, tiedon ja tietopalvelujen arvoa yhdeksässä ruotsalaisyrityksessä¹.

Toinen pääpuhujista Mika Mannermaa oli valitettavasti sairastunut ja hänen esityksensä 'Kvanttihyppy tulevaisuuteen' jäi kuulematta. Tilalla esiintynyt tohtori Matti Kamppinen Turun yliopistosta on omassa tutkimuksessaan yhdistänyt antropologiaa sekä riskiteoriaa ja toimii Mika Mannermaan tavoin myös tulevaisuuden tutkijana. Esitys oli katsaus kulttuurien ja myös ihmisen evoluutioon. Kulttuurijärjestelmät kehittyvät yhä monimutkaisemmiksi, ihmisten toiminta on siirtynyt ruuan ja lämmön hankinnasta informaation hankintaan. Meistä on tullut informaationsyöjiä. Erilaiset merkitysjärjestelmät kilpailevat tilasta ja pyrkivät valtaamaan ihmisten aivoja. Ottaako tulevaisuuden kirjasto yhä agressiivisemman roolin tässä kiihtyvässä kamppailussa? Esitys päättyi kysymykseen muuttuuko kehityksen suunta. Aivomme alkaisivatkin jatkuvan kehityksen sijaan esimerkiksi pienentyä, matkaisimmeko silloin kohti yksinkertaista, mutta kenties onnellisempaa elämää?

Informaatiotulvaa sivuttiin useissa eri yhteyksissä. Kiti Müller Työterveyslaitokselta puhui siitä miten aivomme selviytyvät informaatiokuormituksesta. Ihmisen muisti jakaantuu työ- ja pitkäaikaismuistiin. Yhä useammat työtehtävät vaativat oleellisen, tärkeän informaation seulomista suuresta määrästä epäoleellista informaatiota. Seulonta tapahtuu työmuistissa, joka ylikuormittuu ja jopa tukkeutuu, mikä johtaa jatkuessaan tehottomaan työskentelyyn. Osaamme suunnitella työympäristömme ergonomisesti oikein, mutta myös se prosessi, miten aivomme käsittelevät näyttöpäätteeltä tulvivaa informaatiota tulisi ottaa huomioon. Hyvällä suunnittelulla ja uutta tekniikkaa hyväksi käyttäen voimme vapauttaa aivomme turhalta seulonnalta paremmin tuottavaan luovaan ajatteluun.

Detlef Quast Ruotsista kertoi neuroverkkojen ja sumeaan logiikkaan perustuvien järjestelmien soveltamisesta tietokantarakenteiden ja tiedonhakujärjestelmien suunnittelussa. Neuroverkot mallintavat aivojen tapaa käsitellä tietoa ja voivat myös oppia käyttäjältään. Nykyiset tiedonhakujärjestelmät perustuvat Boolen logiikkaan, joka ei vastaa tiedon todellisen käyttäjän, ihmisaivojen tapaa ajatella. Sumea logiikka mahdollistaa Boolen logiikkaa kehittyneemmän tavan hakea tietoa, sumeat järjestelmät mahdollistavat tiedonhakuun liittyvän sanallisen epätäsmällisyyden. Vielä nykyisin kirjastonhoitaja tai informaatikko toimii usein tällaisena sumean logiikan palikkana, joka tulkkaa asiakkaan sanallisesti esitetyn tiedonhakutarpeen Boolen logiikalla toteutetuksi hauksi ja seuloo sitten sopivat viitteet vastaamaan pyyntöä. Detlef Quast esittikin kysymyksen, mihin informaatikkoja tulevaisuudessa tarvitaan. Hänen oma näkemyksensä oli: heidän kanssaan on mielenkiintoista keskustella ja saada näin uusia ideoita.

Tiedonhankinta internetistä sekä toteutetut www-palvelut ja gateway-ratkaisut olivat useiden esitelmien aiheina. Internet mahdollistaa kirjastoille uusien asiakasryhmien tavoittamisen. Tanskassa kirjastot ovat toteuttaneet erityisryhmille, kuten pakolaisille, maahanmuuttajille ja vammaisille suunnattuja www-palveluita. Kirjastotiloihin on hankittu puhuvia päätteitä sokeita varten. Myös kirjastojen välistä yhteistyötä käsiteltiin, esimerkiksi Mats G. Lindquist Lundin yliopistosta Ruotsista tarkasteli esityksessään yliopisto- ja yleisten kirjastojen eri tasoilla tapahtuvaa yhteistoimintaa.

Nord IoD -konferenssi järjestetään aina kolmen vuoden välein. Vuoden 2001 konferenssin pitopaikaksi on valittu Reykjavik Islannissa.

Huom! Edellä on käsitelty vain pientä osaa konferenssin annista. Varsinainen konferenssijulkaisu on lainattavissa pääkirjaston kokoelmista tarkempaa tutustumista varten.

1. Knowledge Management in Swedish Corporations. The Value of Information and Information Services. TLS Meddelande 28, 1998.

NORD IoD'98, Conference Proceedings of the 10^th Nordic Conference on Information and Documentation, Turku 2.-4.9.1998. Turku. Tietopalveluseura ry. 125 s. + cd-rom.