Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
3 / 1999

Elektronisten lehtien käytöstä

Teknilliseen korkeakouluun tulee jo yli 2000 tieteellistä lehteä elektronisessa muodossa. Tällä hetkellä useimmat niistä ovat luettavissa myös paperimuotoisena, jatkossa kuitenkin päällekkäisiä tilauksia joudutaan karsimaan ja osa painetuista lehdistä lakkautetaan. Samassa tilanteessa ovat muutkin tieteelliset kirjastot Suomessa. Opetusministeriö tukee suomalaisia yliopistoja elektronisen aineiston hankinnassa ja välittämisessä. Se on alkuunpannut ja rahoittaa FinELib (kansallinen elektroninen kirjasto) -ohjelmaa, http://renki.lib.helsinki.fi/finelib/. TKK:n käyttöoikeus kaikkiin tässä artikkelissa mukana oleviin tietokantoihin on hankittu osittain tai kokonaan tämän ohjelman tuella.

Elektroniset lehdet löytyvät kirjaston WWW-sivuilta sekä aakkosellisesta että aiheenmukaisesta luettelosta . Niiden luetteloiminen kirjaston tietokantoihin on parhaillaan käynnissä. FinELib-aineistot on myös koottu ohjelman omille WWW-sivuille.

KUVIO 1. Yhteydenotot kirjaston WWW-sivuille tammikuusta 1998 kesäkuuhun 1999.

Kuviossa yksi on kuvattu yhteydenottojen määrä reilun puolentoista vuoden aikana kirjaston WWW-kotisivulle (aloitussivulle: http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/) ja sivuille, joilta on yhteydet elektronisiin lehtiin ja tietokantoihin (http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Tietokannat/ ja http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Elehdet/). Tiedot on saatu ATK-keskuksen lokitiedoista laskemista tilastoista. Määrässä näkyvät vain ko. sivuille suoraan otetut yhteydet, joten todellinen käyttömäärä on hieman korkeampi. WWW-sivujen käyttö on ajanjakson aikana keskimäärin kasvanut. Loma-aikoina, kesällä ja vuodenvaihteessa oli hiljaisempaa, lukukausien aikana kävijöitä oli odotetusti enemmän. Keskimäärin kotisivulla oli 27 035 kävijää kuukaudessa. WWW-sivuille, joilta pääsee käyttämään elektronisia lehtiä ja tietokantoja, oli keskimäärin 10 232 yhteydenottoa kuukaudessa. Määrä kasvaa koko ajan, esimerkiksi tammikuussa 1998 yhteydenottoja oli 8621, tämän vuoden tammikuussa jo 12 368.

Elektronisen aineiston käyttöä ei ole rajoitettu kirjastoon, vaan yhteyden voi ottaa mistä tahansa kampusalueelta. Salasanoja tai käyttäjätunnuksia ei tarvita, vaan yhteys tapahtuu IP-tunnistuksen avulla. Poikkeustapauksissa on mahdollista anoa oikeutta käyttää jotain palvelua myös kampusalueen ulkopuolelta. Tämä ns. etäkäyttö kontrolloidaan useimmiten henkilökohtaisen salasanan ja käyttäjätunnuksen avulla. Etäkäyttöoikeus on mahdollista saada vain osaan palveluista ja se myönnetään perustelluista syistä.

Kuviosta kaksi näkee neljään eri tietokantaan otettujen yhteyksien määrä Teknillisestä korkeakoulusta. Mukaan on valittu ne tietokannat, joiden käytöstä on saatavissa yhdenmukaista tilastotietoa. Yhden istunnon aikana on ehkä tehty useampiakin tiedonhakuja, mutta kuviossa näytetään vain istuntojen/yhteydenottojen määrät. Yhteydenottojen määrään vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi milloin tietokannan käyttöoikeus on saatu korkeakoululle, kuinka hyvin käyttäjät ovat sen löytäneet, käyttöominaisuudet kuten helppous/vaikeus tai hitaus/nopeus sekä tietokannan sisältö ja koko.

KUVIO 2 .Yhteydenotot IEL online -, Academic Press'n IDEAL (AP)-, Cambridge Scientific Abstract (CSA) - ja EBSCO (E) -tietokantoihin TKK:sta tammi-kesäkuussa 1999. (Academic Pressin palvelimessa olleen kovalevyvian vuoksi huhtikuun tilastoista puuttuvat 10 päivän tiedot).

IEL Online -tietokanta sisältää kahden keskeisen insinöörialan järjestön, Institute of Electrical and Electronics Engineers (IEEE) ja Institution of Electrical Engineers (IEE), julkaisut alkaen noin vuodesta 1988. Esimerkiksi lehtiä kokotekstiartikkeleineen tietokannassa on yli 120 ja IEEE standardeja lähes 900. IEL otettiin käyttöön vuoden 1999 alusta Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Tampereen teknillisellä korkeakoululla ja TKK:lla. Odotetusti IEL-tietokannalle on löytynyt runsaasti käyttäjiä TKK:lla. Yhteydenottojen määrä on kasvanut vuoden alusta, jopa lomakuukautena kesäkuussa, ja vielä on vaikea arvioida missä vaiheessa se tasaantuu ja kaikki potentiaaliset käyttäjät ovat löytäneet sen.

Academic Pressin IDEAL -tietokanta sisältää noin 170 kokotekstilehteä vuodesta 1996 lähtien lähinnä luonnontieteiden, tekniikan ja lääketieteen aloilta. IDEAL on ensimmäinen FinELib-ohjelman tuella hankittu elektroninen tietokanta TKK:lla ja se on ollut käytössä jo vuoden 1997 heinäkuusta lähtien. Sen käyttö ja käyttäjäkunta on vakiintuneempaa kuin muiden tässä mukana olevien tietokantojen (huhtikuun osalta puuttuvat yhteydenotot kymmenen päivän ajalta Academic Pressin palvelimessa olleen vian takia). Keskimääräinen käyttö on kuitenkin lisääntynyt koko ajan. Vuonna 1998 tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana tietokannasta tulostettiin 623 artikkelia. Vuonna 1999 samana aikana tulostettujen artikkelien määrä oli noussut jo 1191:een.

Cambridge Scientific Abstract (CSA) sisältää useita tietokantoja eri aihealueilta. Korkeakoululla ehkä kiinnostavimpia ovat tietotekniikan ja tekniikan aihealueet sekä materiaalitekniikka. CSA on luonteeltaan erilainen kuin kolme muuta tässä mukana olevaa tietokantaa. Se on viitetietokanta, eikä sisällä itsessään kokotekstiartikkeleita, mutta viitteistä on yhteys Academic Pressin ja Springerin elektronisten lehtien kokotekstiartikkeleihin. Lisäksi CSA:sta on yhteys kirjaston Tenttu-tietokantaan. Käyttäjä pystyy suoraan tarkistamaan löytyykö julkaisu korkeakoululta ja mistä kirjastosta sieltä. Mikäli julkaisua ei löydy Tentusta, CSA:n kautta voi lähettää kaukopalvelupyynnön kirjaston kaukopalveluosastolle. CSA -tietokannat saatiin käyttöön vuoden 1998 lopussa. Yhteydenottojen määrä on ollut melko tasaista, hivenen kasvavaa, ja vähäisempää kuin IEL Online - tai IDEAL -tietokantojen. Tämä johtuu luultavasti monestakin seikasta. Ensinnäkin siitä, ettei se sisällä kokotekstejä. Springerin ja Academic Pressin lehdet ovat helpommin löydettävissä suoraan niiden omien palvelujen kautta (Springer LINK -palvelu, Academic Pressin IDEAL -tietokanta). CSA:n luonne on sellainen, että sitä voisi ajatella hyödynnettävän enemmän tiedonhaun apuvälineenä, etsittäessä tietoa jostakin aiheesta, kuin tiettyjen lehtien seurantaan. Toisekseen CSA on ehkä korkeakoululla tuntemattomampi palvelu joka ei ole ollut pitkään täällä käytettävissä, eivätkä kaikki käyttäjät ole löytäneet sitä.

EBSCO:n Academic Search FULLTEXT Elite -tietokanta on monitieteinen, mutta sisältää myös tekniikan alan lehtiä. Tietokannasta löytyy noin 1000 lehden kokotekstiartikkelit ja viitteet ja tiivistelmän noin 3100 lehden artikkeleista. EBSCO:n tietokantaan otettiin korkeakoululta yhteyksiä hieman vähemmän kuin CSA-tietokantoihin. Yhteensä yhteydenottoja tammi-kesäkuussa oli 1289.

KUVIO 3 .Yhteydenotot Academic Press'n IDEAL (AP) -, IEL online (IEL) -, EBSCON Academic Search FULLTEXT Elite (E) ja Cambridge Scientific Abstract (CS) -tietokantoihin Helsingin ja Oulun yliopistoilta, Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja TKK:sta tammi-kesäkuussa 1999.

Kuviossa kolme on näytetty yhteydenottojen kokonaismäärä tietokantoihin eri yliopistoista. Määrät eivät ole suoraan vertailukelpoisia, niihin vaikuttavat opiskelijoiden ja tutkijoiden määrä yliopistoissa, erilaiset tieteenalat jne. IEL Online ei ole käytössä Helsingin yliopistossa lainkaan. Tampereella ja Oulussa siihen on otettu eniten yhteyksiä näistä kolmesta tietokannasta, TKK:lla yhteyksiä on vielä toistaiseksi otettu enemmän Academic Pressin lehtiin, mutta IEL Onlinen käyttö lisääntyy koko ajan. EBSCO:n monitieteiselle tietokannalle löytyy ymmärrettävästi enemmän käyttäjiä Helsingistä ja Oulusta kuin teknillisistä korkeakouluista. Cambridge Scientific Abstract -tietokantoihin eniten yhteydenottoja on Helsingin yliopistosta.

Vuodenvaihteen jälkeen useiden näistä tietokannoista löytyvien elektronisten lehtien painettua versiota ei enää tilata. Tutkijoille ja opiskelijoille oman alan tuoreimman tiedon seuraaminen voi olla toisaalta helpompaa toisaalta vaikeampaa. Lehtikustantajat ja tietokantojen tuottajat kehittelevät ja tarjoavat loppukäyttäjille erilaisia "seurantapalveluja" (esim. alerting services): käyttäjä voi esimerkiksi nimetä kiinnostavat lehdet ja saa jatkossa automaattisesti niiden sisällysluettelot sähköpostitse. Parhaimmassa tapauksessa sisällysluetteloista on yhteys suoraan kokoteksiartikkeleihin, mutta jos elektronista kokotekstilehteä ei ole saatavissa (esim. kirjaston tilauksen perusteella) saattaa olla tarjolla mahdollisuus tilata artikkeleita kustantajalta tiettyyn hintaan. Kaikki tämä tapahtuu omasta työpisteestä käsin. Toisekseen elektroniset lehdet ovat heti ilmestyttyään tasapuolisesti kaikkien luettavissa, eivätkä katoa ensin kiertoon kuten useat painetut lehdet. Eivätkä niiden vanhemmat numerot ole koskaan lainassa. Toisaalta erilaiset tekniset ongelmat tietoliikenneyhteyksissä, kustantajien palvelinkoneilla tai käyttäjän koneessa voivat joskus hankaloittaa käyttöä. Tai yksinkertaisesti, varsinkin perusopiskelijoilla, ongelmana voi olla, ettei löydy vapaata tietokonetta, jolla lehteä pääsisi lukemaan. Kirjastojen henkilökunnalle elektroninen aineisto tuo uudenlaisia työtehtäviä: esim. perinteiset järjestely- ja välitystyö saavat uusia muotoja. Haasteita ovat mm. elektronisessa muodossa olevan tiedon löydettävyyden varmistaminen ja sen varastoiminen.

Elektroniset lehdet ja tietokannat löytyvät osoitteista:

http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Elehdet/ ja http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Tietokannat/

Lisätietoja elektronisesta aineistosta: päivystävä informaatikko, p. 451 4124, infolib@aalto.fi tai Tiina Tuomaala, p. 451 4139, tiina.tuomaala@aalto.fi.